Ikääntyneet vanhemmat

[vierailija]

Onkos täällä muita, joilla on sairaita/ikääntyneitä vanhempia? Onko teillä sellainen elämäntilanne, että pystytte auttamaan arjessa? Ja jos ei ole, niin miten vanhukset pärjäävät? Itselläni haastava ja liikkuva työ, pitkiä päiviä ja kaks alakouluikäistä lasta kotona, okt hoidettavana. Toki mies tekee oman osuutensa kotona, mutta kyllä paljon tarvitaan minuakin (mies esim onneton kaupassakävijä ja kokki ). Mun äidiltä on leikattu molemmat lonkat ja kotitöiden tekeminen on hankalaa, isä kulkee rollaattorilla ja potee jo melkoisia vanhuudenhöperehtimisiä, vaikka on vasta 68-vuotias. Olen jo parin vuoden ajan hoitanut kahta taloutta, nyt alkaa jaksaminen loppua itsellä . Verenpaineet ovat mulla tapissa, astma tosi pahana...isäni tupakoi "takan edessä" eli sisällä, henki menee tosi ahtaalle heidän talossaan.

Äiti ja isä eivät haluaisi ulkopuolista apua (eli vieraita ihmisiä kotiinsa) ja ovat niin pihejäkin, etteivät haluaisi avusta maksaa...pystyvät hoitamaan tiskit ja ruuat, kaupassa äiti käy taksilla. Mutta imurointi esim ei onnistu, saati uuninpesu/ikkunat/sauna jne.

Hankala tilanne, haluaisi auttaa, mutta ei enää jaksa. Tilanteen piti olla väliaikainen, kun äitin lonkat operoitiin n vuoden välein, mutta eipä oo tilanne muuttunut...miten sais vanhukset ymmärtämään oman avun tarpeensa? Kerran oon jo avuntarpeen arvioinnit tilannut, mutta he peruivat...pärjäsivät kaksi viikkoa ja sitten piti jo olla luutuamassa :/

 

[vierailija]

Kyllähän se mies oppii ostokset hoitamaan kun vaan annat sitä vastuuta.

 

[AivanSama]

Omat vanhempani ovat melko ikääntyneitä. Heillä on huomattavissa vähän samaa, ettei ulkopuolista apua oikein mieluusti oteta vastaan. Yksi, mikä on auttanut siivouksessa, on robotti- imuri. Se pitää isoimmat pölyt pois lattioilta. Mikä käyn kuivalla mikrokuituliinalla kaikki nurkat läpi parin viikon välein. kaupassa he käyvät vielä itse, mutta varmaan jossain vaiheessa se jää minun vastuulleni. Ruokapalvelu on usein aika toimiva, joten jos ruuanlaitto tuntuu vanhemmistasi hankalalle, kannattaa ottaa ruoka ulkopuoliselta.

 

[vierailija]

Sama tilanne. Ei enää jaksa kun oma huusholli, perhe ja työ hoidettavana. Itselle tulee ikää lisää, mutta mikään ei ole tilannetta muuttanut. Ihan turha sanoa, että "puhukaa vanhempienne kanssa tilanteesta" sillä isäni mielestä "tyttären kuuluu pitää huolta omasta isästään."

Kauppareissut ja ruoanlaitto jäävät minulle, pölynimuria sentään isäni oppi käyttämään. Suuremmat siivoukset, ikkunanpesu/mattojenpesu yms hoidan lomallani.

Missään nimessä isäni ei ota ulkopuolista apua kotiinsa (vaikka minä maksaisin) Mitään ateriapalveluita ei myöskään huoli, koska "tekevät huonoa ruokaa ja tarjoavat vain vanhaa salaattia."

Isäni on todella hyvässä kunnossa sekä fyysisesti että henkisesti eli kyse on vain asenteesta tytärtä kohtaan. Vanhan kansan ihminen, jonka mielestä tytär pitää huolen.

 

[AivanSama]

Sama tilanne. Ei enää jaksa kun oma huusholli, perhe ja työ hoidettavana. Itselle tulee ikää lisää, mutta mikään ei ole tilannetta muuttanut. Ihan turha sanoa, että "puhukaa vanhempienne kanssa tilanteesta" sillä isäni mielestä "tyttären kuuluu pitää huolta omasta isästään."

Kauppareissut ja ruoanlaitto jäävät minulle, pölynimuria sentään isäni oppi käyttämään. Suuremmat siivoukset, ikkunanpesu/mattojenpesu yms hoidan lomallani.

Missään nimessä isäni ei ota ulkopuolista apua kotiinsa (vaikka minä maksaisin) Mitään ateriapalveluita ei myöskään huoli, koska "tekevät huonoa ruokaa ja tarjoavat vain vanhaa salaattia."

Isäni on todella hyvässä kunnossa sekä fyysisesti että henkisesti eli kyse on vain asenteesta tytärtä kohtaan. Vanhan kansan ihminen, jonka mielestä tytär pitää huolen.

Minä asun täällä omassa 1000 neliön kartanossani ja lähden ainoastaan jalat edellä. Kukaan ulkopuolinen ei tänne saa tulla ja mitään ruokaa tänne ei valmiina tuoda, kun se on paskaa. Minun tyttäreni pitää siivota tämä 1000 neliön asunto, pestä sen 1000 ikkunaa ja tehdä helvetin hyvää ruokaa päivittäin ja toimittaa se tänne lämpimänä. Mikrossa en lämmitä. Kyllä ihan hyvin kunnon tytär kerkeää hoitaa isänsä viiden lapsensa, työnsä ja oman kotinsa ohella. Saatana.

No, sinä olet aikuinen ihminen. Sinä mahdollistat isäsi jääräpäisyyden. Ehkä isäsi voisi muuttaa vaikkapa johonkin pieneen asuntoon lähellesi, jotta sinun on helpompi häntä auttaa, eikö?

 

[vierailija]

Minä asun täällä omassa 1000 neliön kartanossani ja lähden ainoastaan jalat edellä. Kukaan ulkopuolinen ei tänne saa tulla ja mitään ruokaa tänne ei valmiina tuoda, kun se on paskaa. Minun tyttäreni pitää siivota tämä 1000 neliön asunto, pestä sen 1000 ikkunaa ja tehdä helvetin hyvää ruokaa päivittäin ja toimittaa se tänne lämpimänä. Mikrossa en lämmitä. Kyllä ihan hyvin kunnon tytär kerkeää hoitaa isänsä viiden lapsensa, työnsä ja oman kotinsa ohella. Saatana.

No, sinä olet aikuinen ihminen. Sinä mahdollistat isäsi jääräpäisyyden. Ehkä isäsi voisi muuttaa vaikkapa johonkin pieneen asuntoon lähellesi, jotta sinun on helpompi häntä auttaa, eikö?

Nauroin tuolle tekstillesi, vaikka se onkin niin karmaisevasti totta minun tilanteessani. Isäni ei muuta mihinkään siitä kartanostaan - kuka sitä nyt kotoaan lähtisi? (tästä on keskusteltu)

Onko tässä jokin kiltin tytön syndrooma? Vaikka kuinka oma jaksaminen on äärirajoilla niin silti sitä PITÄÄ tehdä asiat, mitä kiltin tytön PITÄÄ tehdä.

 

[AivanSama]

Nauroin tuolle tekstillesi, vaikka se onkin niin karmaisevasti totta minun tilanteessani. Isäni ei muuta mihinkään siitä kartanostaan - kuka sitä nyt kotoaan lähtisi? (tästä on keskusteltu)

Onko tässä jokin kiltin tytön syndrooma? Vaikka kuinka oma jaksaminen on äärirajoilla niin silti sitä PITÄÄ tehdä asiat, mitä kiltin tytön PITÄÄ tehdä.

On. Kyse on nimenomaan kiltin tytön syndroomasta ja itsekkäästä isästä. Ihan oikeasti, kuka täysipäinen ihminen haluaa, että hänen läheisensä pitää auttaa häntä yli oman jaksamisensa ja uhraten täysin oman elämänsä?

(( Mä muuten jotenkin arvasin tuon, ettei isäsi ole todellakaan lähdössä mihinkään omasta kodistaan ))

Kun tä nyt kuitenkin on sun elämä ja sulla on se omakin elämä hoidettavana ja jos sun isä ei suostu minkäänlaisiin myönnytyksiin helpottaakseen sun taakkaa, niin kannattaako tuommosta ihan oikeasti jatkaa?
Varmasti pääset kuulemaan syyttelyt ja omaantuntoon vetoamiset ja sen mitä sinä isäsi hylkäät ja mitä hän onkaan tehnyt eteesi ym. ym. ym. Mutta tiesitkö, että sun ei ihan oikeasti ole pakko tuota jatkaa? Ei isäsi voi sanella ehtoja ja määrätä sinua toimimaan tietyllä tavalla.

 

[vierailija]

Nauroin tuolle tekstillesi, vaikka se onkin niin karmaisevasti totta minun tilanteessani. Isäni ei muuta mihinkään siitä kartanostaan - kuka sitä nyt kotoaan lähtisi? (tästä on keskusteltu)

Onko tässä jokin kiltin tytön syndrooma? Vaikka kuinka oma jaksaminen on äärirajoilla niin silti sitä PITÄÄ tehdä asiat, mitä kiltin tytön PITÄÄ tehdä.

Kun isäsi on joka suhteessa kunnossa, niin hankipa hänelle kokkauskurssi joululahjaksi Ja muutama keittokirja for dummies, mieluiten vielä miesten tekeminä. Voit lohkaista hänelle lisäksi, että HÄN voi tehdä sitä HYVÄÄ ruokaa itse, ettei tarvitse niitten pahoja ruokia tilailla, kun et ehdi/pysty. Ainahan voi vaikka jännetupin tulehduksen "kehittää" (ainakin, jos isäsi ei ole lääkäri) ja laittaa tukisiteen käteen ja valitella, ettei pysty nyt tekemään Voisi olla hyvä herätyksen paikka isällekin, kun huomaa, ettei sitä apua voi antaa.

Matotkin voi aina kuskata pesulaan, tosin mitään halpaa lystiä se ei ole.

 

[vierailija]

Kun isäsi on joka suhteessa kunnossa, niin hankipa hänelle kokkauskurssi joululahjaksi Ja muutama keittokirja for dummies, mieluiten vielä miesten tekeminä. Voit lohkaista hänelle lisäksi, että HÄN voi tehdä sitä HYVÄÄ ruokaa itse, ettei tarvitse niitten pahoja ruokia tilailla, kun et ehdi/pysty. Ainahan voi vaikka jännetupin tulehduksen "kehittää" (ainakin, jos isäsi ei ole lääkäri) ja laittaa tukisiteen käteen ja valitella, ettei pysty nyt tekemään Voisi olla hyvä herätyksen paikka isällekin, kun huomaa, ettei sitä apua voi antaa.

Matotkin voi aina kuskata pesulaan, tosin mitään halpaa lystiä se ei ole.

Mihinkään kokkauskurssille isäni ei mene. Keittokirjoja on hyllyt väärällään (äitini oli keittiöihminen), mutta isäni ei käytä niitä. Olen ottanut hänet mukaan ruoanlaittoon, olemme tehneet yhdessä ruokaa. Mutta yksin ei tee.
Jos minun tekemääni ruokaa ei ole niin juo pelkästään vettä hanasta. Kaupassa ei käy, koska siellä joutuisi maksamaan. Minä maksan ruoan ja teen sen. Jos minä en tee ruokaa, isäni kuolee nälkään. Onko se sitten minun vikani? (näen jo mielessäni iltalehtien otsikot: "Iäkäs mies kuoli nälkään."

 

[AivanSama]

Mihinkään kokkauskurssille isäni ei mene. Keittokirjoja on hyllyt väärällään (äitini oli keittiöihminen), mutta isäni ei käytä niitä. Olen ottanut hänet mukaan ruoanlaittoon, olemme tehneet yhdessä ruokaa. Mutta yksin ei tee.
Jos minun tekemääni ruokaa ei ole niin juo pelkästään vettä hanasta. Kaupassa ei käy, koska siellä joutuisi maksamaan. Minä maksan ruoan ja teen sen. Jos minä en tee ruokaa, isäni kuolee nälkään. Onko se sitten minun vikani? (näen jo mielessäni iltalehtien otsikot: "Iäkäs mies kuoli nälkään."

Isäsi ei kyllä tapa itseään nälkään ja jos hän sellaista yrittää, niin silloin sinun pitää kääntyä mielenterveys ja sosiaalialan ihmisten puoleen.

 

[vierailija]

Iäkkäät vanhemmat ovat ongelmallisia kun heillä (kuten meillä kaikilla) on omat omituisuutensa. Minun äidilläni ongelmana on siivous. Isää minulla ei ole koskaan ollut. Kun olin pieni niin hoitajani siivosi meillä, myöhemmin minä. Kun muutin omilleni niin kukaan ei enää siivonnut äitini luona. Eli tämä on kait luonteenpiirre: äitini ei siivoa. Ei, vaikka ympärillä olisi kuinka pölyistä ja likaista, ei imuiroi, ei pese vessaa, ei mitään. Nyt kun asun kauempana niin en pysty käymään äitini luona kuin muutaman kerran vuodessa.
Lisäksi tavaraa on joka paikassa, kuten vanhoja lehtiä, mitään ei saa heittää pois. Kämppä on täynnä tavaraa, jota kukaan ei tarvitse.

 

[viisikymppinen isoäiti]

Nio ei kai se auta, kuin sanoo vnhuksille, että sinä et jaksa. että heidän on pakko ottaa ulkopuolista apua.

 

[vierailija]

Aloittaja tässä. Olin juuri tänään työterveyspisteeni psykologin luona juttusilla. Tosiaan, minulla diagnosoitiin ihan virallisesti keskivaikea uupumus ja keho on ruvennut nyt reagoimaan jatkuvaan hälytystilaan, jossa se on jo pitkään ollut. Eli nuo verenpaineet ja astman pahentuminen ovat osittain myös pitkittyneen henkisen paineen aiheuttamia. Psykologi puhui niin täyttä asiaa ja antoi ihan käytännönkin neuvoja, mutta ensimmäisenä käski lopettaa vanhempien hyyssäämisen. On ihan ok käydä esim kerran kuussa siivoamassa, mutta se, että on viikottain jotain velvollisuutta ja vanhemmat eivät tee elettäkään helpottaakseen taakkaa, oikeuttaa jo oman elämäni puolustukseen. Sitten, jos he eivät enää pysty itsestään määräämään, ja sen lääkäri toteaa, antaa minulle oikeuden ja velvollisuuden päättää heidän asioistaan ja tavastaan hoitaa taloutensa.

Aamen.

En silti hylkää vanhempiani, käyn kahvilla ja olemme päivittäin puhelinyhteyksissä. Mutta jos he eivät halua ottaa ulkopuolista apua vastaan, se on heidän tahtotilansa, mutta ei velvoita minua tekemään kaikkea. Helpottavaa!

 

[vierailija]

Hyvä, että saat itse apua! Ymmärrän hyvin tilanteen ja on ollut vaikea kieltäytyä auttamasta, mutta loppujen lopuksi on vanhempiesikin kannalta parempi, että heidänkin todellinen terveydentilansa tulee selville. Vähintäänkin tarvitsevat kotiapua. Kertomasi perusteella eivät selviä itse oman talouden hoidosta. Kannattaa yrittää myös jutella, harkitsisivatko nyt muuttoa johonkin pienempään asuntoon, jossa isäsikin olii helpompi liikkua vai odottavatko muutaman vuoden, jolloin on edessä hoitokoti. Voi kyllä olla, että jo nyt ollaan siinä tilanteessa.

Tässä on aina tämä sama kaava. Vanhukset eivät halua lähteä omasta kodista mihinkään, kunnes lähes pakolla viedään. Ja jos yhtään on älliä vielä päässä siinä vaiheessa, pian totoavat miten kivaa onkaan olla hoitolassa, kun on suunnilleen oman ikäistä seuraa ja valmiiksi passataan kaikki.

 

[vierailijahht]

Hoitivatko vanhempasi lapsiasi kun olivat pieniä? Reiluinta olisi hoitaa niin paljon kuin he hoisivat.

 

[vierailija]

Hoitivatko vanhempasi lapsiasi kun olivat pieniä? Reiluinta olisi hoitaa niin paljon kuin he hoisivat.

Lapseni ovat nyt 8 ja 10-vuotiaita. Ovat olleet mummolassa elämänsä aikana max 5 yötä hoidossa. Äitini mukaan "olen omani jo hoitanut, ei ole velvollisuutta hoitaa enää sinun". Eli olisin voinut lopettaa jo kaksi vuotta sitten tai oikeastaan jo aiemminkin, koska aina aika ajoin on jompi kumpi ollut niin huonossa kunnossa, että on pitänyt esim parin viikon ajan hoitaa kauppa-asioita ja siivota.