Ihmissuhde asiaa...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Nyt on pakko kysyä muiden mielipiteitä...tarvitsen vähän tukea ajatuksilleni , ja toisaalta haluan kuulla miten muut toimisivat tilanteessani.

Olen pidemmän aikaa elänyt Kauko suhteessa jossa tapaamiset ovat mahdollisia vain n.kerran viikossa. Silloinkin aika rajoittuu yhteen päivään ( työ, lapset ym) muutaman tunnin yhdessäolo nyt ei ihan korvaa parisuhdetta kuitenkaan.

Tämän takia ollaan usein oltu jo eroamassa mutta pystytty yhdessä kuitenkin...kumpikaan ei halua menettää toista. Toisaalta mies taas ei ole valmis ja kykenevä sitoutumaan vakavammin että esim. Yhteenmuutto olisi edes teoriassa vaihtoehto. Tämä raastaa, ja on saanut minut monesti lähes pistämään ns. Hanskat tiskiin...itse olisin hyvinkin valmis mutta. Kyllähän mies puhua osaa, suorastaan raivostuu välillä että miksi en usko hänenkin haluavan vaikka mitä..vaikea uskoa kun sitten taas suoraan sanoo ettei mihinkään pysty.
Nyt on kuitenkin tilanne sellainen että kesä tulee, ja se tarkoittaa että hän on töissä lähes aamusta yöhön, ja lähes joka päivä. Kun kesä loppuu niin lähtee puoleksi vuodeksi pois.
Mä en nää miten tämä voisi kestää sitä...enkä saa tältä ahdistukselta rauhaa.
Kai mua loukkaa sekin että mies ihan iloisesti kertoo kesän menevän näin ja tämän lähdön olevan edessä...ilman että edes suunnittelisi meille vaikka yhtä ainutta kokonaista viikonloppua.
Eli ei nähdä, olla yhdessä..mitään, koko tänä aikana ennen syksyä ja sitten häipyy kokonaan.
Suuttui mulle äsken kun yritin puhua tästä.
En tiedä...
Mitä muut tekisitte/ ajattelisitte ?
 
Nyt on pakko kysyä muiden mielipiteitä...tarvitsen vähän tukea ajatuksilleni , ja toisaalta haluan kuulla miten muut toimisivat tilanteessani.

Olen pidemmän aikaa elänyt Kauko suhteessa jossa tapaamiset ovat mahdollisia vain n.kerran viikossa. Silloinkin aika rajoittuu yhteen päivään ( työ, lapset ym) muutaman tunnin yhdessäolo nyt ei ihan korvaa parisuhdetta kuitenkaan.

Tämän takia ollaan usein oltu jo eroamassa mutta pystytty yhdessä kuitenkin...kumpikaan ei halua menettää toista. Toisaalta mies taas ei ole valmis ja kykenevä sitoutumaan vakavammin että esim. Yhteenmuutto olisi edes teoriassa vaihtoehto. Tämä raastaa, ja on saanut minut monesti lähes pistämään ns. Hanskat tiskiin...itse olisin hyvinkin valmis mutta. Kyllähän mies puhua osaa, suorastaan raivostuu välillä että miksi en usko hänenkin haluavan vaikka mitä..vaikea uskoa kun sitten taas suoraan sanoo ettei mihinkään pysty.
Nyt on kuitenkin tilanne sellainen että kesä tulee, ja se tarkoittaa että hän on töissä lähes aamusta yöhön, ja lähes joka päivä. Kun kesä loppuu niin lähtee puoleksi vuodeksi pois.
Mä en nää miten tämä voisi kestää sitä...enkä saa tältä ahdistukselta rauhaa.
Kai mua loukkaa sekin että mies ihan iloisesti kertoo kesän menevän näin ja tämän lähdön olevan edessä...ilman että edes suunnittelisi meille vaikka yhtä ainutta kokonaista viikonloppua.
Eli ei nähdä, olla yhdessä..mitään, koko tänä aikana ennen syksyä ja sitten häipyy kokonaan.
Suuttui mulle äsken kun yritin puhua tästä.
En tiedä...
Mitä muut tekisitte/ ajattelisitte ?
 
No haloo, ihminen, tee bänät HETI! Sinulla on elämä elettävänä, ei odotettavana. Tuolla miehellä on varmasti toinen suhde, ehkä avioliitto siellä toisella paikkakunnalla. Ajattele itseäsi, olet sen arvoinen!
 
Kuulostaa ihan minun mieheltäni, jolla on toinen nainen jossain. Teen eroa, mutta hän vakuuttelee haluavansa jatkaa eikä erota, ja tietysti sanoo, että sinua ei ole olemassa. Suuttuu, kun yritän puhua järkeä. Ei muuta kuin kohti parempaa elämää, sisko!
 
Työhön koukuttuneet reissumiehet kannattaa unohtaa jos haluaa perinteisempää parisuhdetta. Ei he vaan pysty sitoutumaan kuin työhön ja reissun päällä olemiseen. Toki on parisuhteita joissa tuo toimii, mutta silloin sen täytyy olla sellaista jota molemmat haluaa. Olen itse tehnyt "reissunaisena" työtä ja tarinan jos toisenkin kuullut reissaajien elämästä. Ne parisuhteet, jotka sen kestää, pohjaa aika pitkältä itsenäisyydelle ja on enemmän sellaisia "hyöty" suhteita. Reppumiehen palkka mahdollistaa esim rouvan kotona olon lasten kanssa ja toisaalta taas miehellä on kotona satama jossa käydä vaihtamassa paita. Niissä parisuhteissa ongelmat alkavat jos puolisot ovat pidempään saman katon alla. Tämä sopii toisille, eikä siinä sinällään pahaa. Mutta kysymys kuuluu, sopisiko sinulle ap?
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Ap, tämähän on sinun elämäsi. Miksi kysyt täältä neuvoa?
Mitä sinä haluat?
Millaisen parisuhteen sinä haluat?
Mitkä asiat tekevät sinut onnelliseksi?

Jos et kerran ole tyytyväinen tilanteeseesi ja tiedät, ettei se tule muuttumaan, niin joko tyydyt osaasi tai sitten lähdet? Eikö?
 
Kukaan ei halua toki luopua ihmisestä jota rakastaa...sen nimissä sietää uskomattoman paljon.
Tämä mies on eronnut. Olen siitä nähnyt jopa viralliset paperit...mutta kun parisuhde normaalisti etenee niin että ollaan yhdessä tiiviimmin ym. ja jossain vaiheessa muutetaan yhteen ja niin edelleen.... Niin tämmöisessä suhteessa missä toinen suoraan sanoo,että mikään tämmöinen ei onnistu välttämättä pitkään aikaan...on melko raastavaa.
Siinäpä jo yksistään tarpeeksi syitä sille että sitä eroa olen useasti harkinnut ja ollut lähtemässä...
Kyllä kai minäkin haluan niitä normaaleja asioita, yhdessäoloa ja tekemistä...läheisyyttä ym.
Tämähän on melkein sama kuin olisin sinkku jolla olisi kerran viikossa joku vakipano. Kun tästä olen maininnut, ja siitä että melkolailla tämä suhde on seksiä..niin tämä toinen raivostuu. Mutta come on...mitä se muka on ? Ei se ole täällä mun kanssa arkipäivää elämässä ja olemassa.
Jos sitten yritän puhua ihan rauhallisesti siitä että mitä kumpikin haluaa, mitä pitäisi tehdä..ettei tämä toimi näin ja jos ei mikään muutu niin koko juttu kaatuu kyllä ennemmin tai myöhemmin...niin mies saa aikaan aivan järkyttävän sodan. Sitten tulee nämä " mene sitten *** kun kerran haluat" " etsi toinen mies " ihan sama...yms.
Kyllä se myöntää ymmärtävänsä ettei tämä riitä mulle , että ansaitsen parempaa...mutta kun hän ei voi tehdä mitään.
Mitä tohon vastata ? En mä sitä jättääkään halua mutta jos tämä jatkuu näin vielä vuoden, kaksi tai vaikka viisi...niin mä olen menettänyt parhaat vuoteni ja olen taatusti katkera.
Semmonen ihminen jonka kanssa et voi mistään puhua järkevästi on tosi raskas.
Ihmekkö tuo että mä en ole niin rakastava ja ihana Hyvinkään usein...siitä hyvästä sään tosin sitten kuunnella haukkumista. Luulisi tajuavan miksi.
 
Nuorena suostuin tuohon: aina oli jotain estettä, ettei voitu muuttaa yhteen. Ei ollut mahdollista, ei nyt eikä nyt.... eikä sittenkään.
Lopulta tajusin: mies haluaa parisuhteen edut (säännöllinen seksi), mutta ei halua parisuhteen huonoja puolia (nähdä toista joka päivä, joten silloin ollaan jossain vaiheessa myös huonolla tuulella).

Nyt jos tulisi vastaava tilanne eteen niin juoksisin karkuun ja nopeasti.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Ei sillä miehellä ole aikomustakaan pitempään parisuhteeseen, anna mennä menojaan.
Tuo suuttuminenkin on mieheltä ihan käsittämätön reaktio.

Toivottavasti löydät joskus puolison joka ei ole sitoutumiskammoinen. Voimia!
 
Etköhän sä tiedä jo, mikä tossa on homman nimi. Ei halua sitoutua sun kanssa. Potkase menemään ei toi edes suhteelta kuulosta.

Mä en jaksais tollasta säätöö ja sais mun puolesta mennä menojaan. Jatkaisin vaan eteenpäin. Eihän tossa ajassa oppis etes tuntemaan sitä ihmistä, kiintymään, ihastumaan tai mitään muutakaan. Lopettaisin yhteydenpidon kyllä hyvinkin nopeesti.
 
Tuo suuttuminen saa minun niskakarvani nousemaan. Miehellä ei selvästikään ole aikomustakaan koskaan ryhtyä sinun kanssani normaliin parisuhteeseen. Haluaa vain napsia pullat rusinasta. Sinä taas halua perinteisen suhteen, jossa eletään elämää yhdessä. Pidä kiinni unelmistasi ja tee elämästäsi sellainen kuin haluat. Tuon miehen kanssa et mieleistäsi harmonista elämää tule koskaan saavuttamaan.

Todennäköisesti miehellä on useampikin hoito. En usko, että hän elää täysin ilman naista, jos teillä on noin pitkiä eroja. Minulla oli rakastaja, joka vetkutti yhteenmuttoa naisystävänsä kanssa juuri siitä syystä, että sen jälkeen hänen vapautensa (=toiset naiset) olisi mennyttä tai ainakin huomattavasti vaikeampi toteuttaa.

Vaikka miehellä ei olisikaan muita naisia, niin en silti tuhlaisi elämää tuollaiseen. Haluan elää normaalia kotielämää yhdessä miehen kanssa ja etsinkin itselleni miehen, joka halusi sitä samaa.
 

Yhteistyössä