V
vierailija
Vieras
Brittiläisen Kolumbian yliopiston populaatioekologi William E. Rees ennustaa, että nykyisellä väestönkasvutahdilla ihmispopulaatiolla saattaa olla pahimmassa tapauksessa edessään ”korjausliike” kuluvan vuosisadan loppuun mennessä. Tämä johtuu siitä, että ekosfäärimme ei kestä nykyistä kasvutahtia.
Artikkeli julkaistiin osana World-julkaisun erikoisnumeroa, joka käsittelee väestönmuutosta ja sen vaikutusta ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen. Rees tunnetaan muun muassa ekologisen jalanjäljen käsitteen kehittäjänä.
VUONNA 1800 maapallolla oli noin miljardi ihmistä, ja vuoteen 1900 tullessa määrä oli kasvanut 600 miljoonalla. Hiljattain Maan väkiluku ylsi 8 miljardiin. Kasvu on siis kiihtynyt viimeksi kuluneen reilun sadan vuoden aikana melkoisesti.
Reesin näkemyksen mukaan vain rikkaimmat ja ”resilienteimmät” yhteiskunnat selviytyvät. Resilienssillä, jonka voi kääntää esimerkiksi joustavuudeksi, viitataan kykyyn selvitä kriiseistä joustavasti, pysyä toimintakykyisenä, palautua ja orientoitua uudelleen.
”Homo sapiens on kehittynyt lisääntymään eksponentiaalisesti, laajentumaan maantieteellisesti ja kuluttamaan kaikki saatavilla olevat resurssit”, Rees kirjoittaa artikkelissaan.
”Suurin osan ihmiskunnan evoluutiohistoriasta tällaisia ekspansionistisia suuntauksia on torjuttu negatiivisella takaisinkytkennällä. Tieteellinen vallankumous ja fossiilisten polttoaineiden käyttö vähensivät kuitenkin monia negatiivisen takaisinkytkennän muotoja, mikä auttoi meitä toteuttamaan täyden potentiaalimme eksponentiaaliseen kasvuun.”
REESIN MUKAAN ihminen on hallitsevan asemansa vuoksi unohtanut, että myös sitä hallitsee edelleen luonnonvalinta. Hän toteaa, että meille evoluutiossa hyödyksi ollut lyhyen aikavälin ajattelu ajaa meitä edelleen ottamaan kaiken kulloinkin saatavilla olevan.
Tämä on ruokkinut ylikulutusta ja saastumista, josta osa nykyisestä väestöstä on vastuussa, ja se tulee kasvamaan taloudellisen turvallisuuden ja väestömäärän kasvaessa, Rees kirjoittaa ja jatkaa, että ilmastonmuutos on todiste planeetalla vallitsevasta paineesta. Hänen mukaansa se on kuitenkin vain pieni osa ongelmaa.
Kun jatkamme runsasta fossiilisten polttoaineiden käyttöä, jätämme huomiotta muut ylikulutuksen oireet, kuten biomassan kulutuksen ja planeetan ravinnekiertojen häiriintymisen. Nämä ongelmat liittyvät toisiinsa ja vievät maapalloa Reesin mukaan kohti kuudetta massasukupuuttoa ja vaarantavat planeetan olennaiset elämää ylläpitävät järjestelmät.
Rees kirjoittaa, että myöskään ehdottamamme ratkaisut, kuten uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen, eivät ratkaise räjähdysmäisen väestönkasvun ongelmaa vaan edesauttavat sen aiheuttamaa liikakulutusta. Kysymys kuuluukin, pystytäänkö teknologiaa parantamalla pysymään niiden kasvavien vaatimusten tahdissa, joita kulutus aiheuttaa planeetallemme.
JOS RATKAISUJA ei keksitä, pula ruoasta, elinympäristön epävakaus, sodat ja sairaudet voivat artikkelin mukaan mukaan alkaa vaikuttaa väestömäärään.
”Vaikka yhtäkään ylikulutuksen oireista ei ole mahdollista käsitellä riittävissä määrin erillään toisista, suora puuttuminen ylikulutukseen vähentäisi kaikkia tärkeitä oireita samanaikaisesti.”
Rees myös huomauttaa, että ihmiskunnan pitäisi olla paljon nykyistä tietoisempi vaarasta ja löytää parempi suhde ottamisen ja antamisen välillä.
”Parhaassa mahdollisessa maailmassa koko siirtymä voidaan itse asiassa hallita tavoilla, jotka estävät miljoonien (miljardien?) ihmisten tarpeettoman kärsimyksen, mutta tätä ei tapahdu – eikä voi tapahtua – maailmassa, joka on sokea omalle ahdingolleen. ” kirjoittaa Rees.
Asiasta kirjoitti Science Alert.
Artikkeli julkaistiin osana World-julkaisun erikoisnumeroa, joka käsittelee väestönmuutosta ja sen vaikutusta ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen. Rees tunnetaan muun muassa ekologisen jalanjäljen käsitteen kehittäjänä.
VUONNA 1800 maapallolla oli noin miljardi ihmistä, ja vuoteen 1900 tullessa määrä oli kasvanut 600 miljoonalla. Hiljattain Maan väkiluku ylsi 8 miljardiin. Kasvu on siis kiihtynyt viimeksi kuluneen reilun sadan vuoden aikana melkoisesti.
Reesin näkemyksen mukaan vain rikkaimmat ja ”resilienteimmät” yhteiskunnat selviytyvät. Resilienssillä, jonka voi kääntää esimerkiksi joustavuudeksi, viitataan kykyyn selvitä kriiseistä joustavasti, pysyä toimintakykyisenä, palautua ja orientoitua uudelleen.
”Homo sapiens on kehittynyt lisääntymään eksponentiaalisesti, laajentumaan maantieteellisesti ja kuluttamaan kaikki saatavilla olevat resurssit”, Rees kirjoittaa artikkelissaan.
”Suurin osan ihmiskunnan evoluutiohistoriasta tällaisia ekspansionistisia suuntauksia on torjuttu negatiivisella takaisinkytkennällä. Tieteellinen vallankumous ja fossiilisten polttoaineiden käyttö vähensivät kuitenkin monia negatiivisen takaisinkytkennän muotoja, mikä auttoi meitä toteuttamaan täyden potentiaalimme eksponentiaaliseen kasvuun.”
REESIN MUKAAN ihminen on hallitsevan asemansa vuoksi unohtanut, että myös sitä hallitsee edelleen luonnonvalinta. Hän toteaa, että meille evoluutiossa hyödyksi ollut lyhyen aikavälin ajattelu ajaa meitä edelleen ottamaan kaiken kulloinkin saatavilla olevan.
Tämä on ruokkinut ylikulutusta ja saastumista, josta osa nykyisestä väestöstä on vastuussa, ja se tulee kasvamaan taloudellisen turvallisuuden ja väestömäärän kasvaessa, Rees kirjoittaa ja jatkaa, että ilmastonmuutos on todiste planeetalla vallitsevasta paineesta. Hänen mukaansa se on kuitenkin vain pieni osa ongelmaa.
Kun jatkamme runsasta fossiilisten polttoaineiden käyttöä, jätämme huomiotta muut ylikulutuksen oireet, kuten biomassan kulutuksen ja planeetan ravinnekiertojen häiriintymisen. Nämä ongelmat liittyvät toisiinsa ja vievät maapalloa Reesin mukaan kohti kuudetta massasukupuuttoa ja vaarantavat planeetan olennaiset elämää ylläpitävät järjestelmät.
Rees kirjoittaa, että myöskään ehdottamamme ratkaisut, kuten uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen, eivät ratkaise räjähdysmäisen väestönkasvun ongelmaa vaan edesauttavat sen aiheuttamaa liikakulutusta. Kysymys kuuluukin, pystytäänkö teknologiaa parantamalla pysymään niiden kasvavien vaatimusten tahdissa, joita kulutus aiheuttaa planeetallemme.
JOS RATKAISUJA ei keksitä, pula ruoasta, elinympäristön epävakaus, sodat ja sairaudet voivat artikkelin mukaan mukaan alkaa vaikuttaa väestömäärään.
”Vaikka yhtäkään ylikulutuksen oireista ei ole mahdollista käsitellä riittävissä määrin erillään toisista, suora puuttuminen ylikulutukseen vähentäisi kaikkia tärkeitä oireita samanaikaisesti.”
Rees myös huomauttaa, että ihmiskunnan pitäisi olla paljon nykyistä tietoisempi vaarasta ja löytää parempi suhde ottamisen ja antamisen välillä.
”Parhaassa mahdollisessa maailmassa koko siirtymä voidaan itse asiassa hallita tavoilla, jotka estävät miljoonien (miljardien?) ihmisten tarpeettoman kärsimyksen, mutta tätä ei tapahdu – eikä voi tapahtua – maailmassa, joka on sokea omalle ahdingolleen. ” kirjoittaa Rees.
Asiasta kirjoitti Science Alert.
