Ihmettelyä etä-äidistä

[hankala tapaus]

Miksiköhän se on etä-äitejen niin vaikea uskoa,ettei heillä ole mitään valtuuksia tulla antamaan määräyksiä uusperheen kotiin,vaikka hänen lapsensa siellä asuvatkin? Eihän lasten isä,äitipuolesta puhumattakaan tule hänen kotiinsa antamaan määräyksiä.
Mun mielstä kasvatusvastuu tulisi olla niillä jotka oikeasti sitä arki-elämää lasten kanssa elää,samaten rajojen asetus kuuluu kodille,eikä paikkaan jossa käydään kerran kuussa ja kaksi viikkoa kesällä.Äidin kotona on tietysti omat systeemit,mutta niin meilläkin on,eikä ole mitään järkeä alkaa muuttamaan hyväksi havaittuja sääntöjä ja rajoja äidin takia,joka ei tiedä oikeastaan mitään arjen elämisestä lapsen kanssa.On helppo olla kiva juhla-äiti,joka purkaa kaikkia kodin asettamia rajoja,kuten antaa 12v katsella k18 elokuvia jne,ja tämä vain siksi,että haluaa olla lasten silmissä parempi kuin tylsä arki-isä,äitipuolesta puhumattakaan. Ja näitä etän sääntöjä pitäisi noudattaa kotonakin,vaikka se lapselle vahingollista.Mutta kun ÄITI tietää parhaiten :headwall:

 

[xxxx]

Uskon että etä-äiti tuntee olonsa hyvinkin uhatuksi....jos lapset ovat äitillensä sinusta jotain positiivista sanoneet, niin sehän on myrkkyä etä-äitin korville....Tämän etä-äitin vaan tulee hyväksyä tilanne....omaa kuoppaansa kaivaa tuolla pelillä. Kyllä nuo lapset jossain vaiheessa ymmärtävät mitä heidän äitinsä on yrittänyt tehdä mustamaalattuaan teitä...

meillä tilanne siinä mielessä sama, että lapset asuu isänsä ja
minun-se kuuluisa äitipuoli-kanssa...
meillä omat säännöt ja mitä äiti omassa kodissaan pitää, ei kuulu meille....ihanteellistahan olisi, jos pystyisi vetämään ns. yhteen hiileen, niin lapset eivät pääsisi käyttämään vanhempiaan hyväksi...

12 v. tytär meinasi tässä hyväksikäytössä onnistua....mut hän ei sitä tiennyt, et me etä-äidin kanssa keskustellaan asioista, niin yritykseksi jäi...tyyliin:jos kotona ei saa jotain mitä haluaa, pyydetään äiti ostamaan, kun se muutenkin ostaa helpommin....

 

[Kaunis Aamu]

Noinhan etä-isätkin voivat käyttäytyä. Tai ainakin yksi tuntemani, minun ex. Hyvin kärkkäästi on minua arvostellut. Kertonut, etten osaa sitä tai tätä kasvattaa oikein.

Pidinpä puheen, etten kovin paljon etävanhemman arvosteluja kaipaa, koska minä kaiken arjen pyöritänkin. Kait tätä voi soveltaa siis sinunkin tapaukseen.

Nyt kun mies osoittaa jo jonkin sortin halua ottaa vastuuta niin ajattelin myös yrittää kunnioittaa hänen toiveitaan. Ja kyllä sieltäkin suunnalta välillä tulee todella hyviä ajatuksia, kunhan en heti lyö lyttyyn vain siksi, että on etävanhempi. Onhan siinä kuitenkin yksi näkökulma lisää.

Ymmärrän hyvin tunteesi. Ajattelin talvella hyvin kiukkuisesti, että tännehän et ohjeitasi tule jakelemaan. Mutta nyt ajattelin kokeilla toista taktiikkaa. Se näyttäisi tepsivän. Tosin teidän tilannetta en tarkkaan tiedä.

Luulenpa myös että etä-äidillä, kuten tällä exälläni, oli juuri se tunne, että hänet työnnetään syrjään. Ja minähän työnsin ennen.

Kysyin äskettäin jopa exän mielipidettä uuteen asuntoomme, joka oli tarjolla. Siis mitä mieltä on siitä että lapsensa asuu siellä. Eihän minun olisi tarvinnut!
Huomasin, että tämän jälkeen sain paljon ystävällisempää kohtelua myös sieltä suunnalta.

Jos tällainen omakohtainen "kokeilun" kertominen mitään auttaa.