Tuossa luin alla olevan kirjoituksen jonka äiti kolmelle oli kirjoitellut. Varmasti ihan asiaa mutta nyt haluaisin kommentteja tällaiseen asiaan... Olen puolet elämästäni ollut mieheni kanssa ja meillä on kaksi lasta. Avioliitto on ajautunut jonkinmoiseen tavalliseen oloon, aamupusut ja pikaseksiä, ei paljon muuta... Mieheni ei ole ikinä ollut mikään tunneihminen tai siis näyttänyt tunteitaan minulle. Itse haluaisin halia ja pusia mutta toinen ei niinkään.
Nyt ole ihastunut kovastikin toiseen mieheen, mitään kummempaa ei ole kuitenkaan tapahtunut. Painamme molemmat jarrua koska olen naimisissa. Hän vain saa tuntemaan oloni hyväksi pelkällä ihailullaan. Pidämme yhteyttä tekstiviestein (ei mitään seksististä tms viestejä. ihan normaalia mitä kuuluu jne). Nyt kommentteja minulle! En ole tekemäss/tehnyt mitään typerää mutta haluaisin luopua tuosta viestittelystäkin. Kertokaapa vinkkejä ja omia kokemuksia kolmenkympin kriisistäkin. Kiittäen minä...
Nyt ole ihastunut kovastikin toiseen mieheen, mitään kummempaa ei ole kuitenkaan tapahtunut. Painamme molemmat jarrua koska olen naimisissa. Hän vain saa tuntemaan oloni hyväksi pelkällä ihailullaan. Pidämme yhteyttä tekstiviestein (ei mitään seksististä tms viestejä. ihan normaalia mitä kuuluu jne). Nyt kommentteja minulle! En ole tekemäss/tehnyt mitään typerää mutta haluaisin luopua tuosta viestittelystäkin. Kertokaapa vinkkejä ja omia kokemuksia kolmenkympin kriisistäkin. Kiittäen minä...