Ihanaa kotiäidin arkea :)

Teen ruuan itselleni ja lapsille. Saan lapsille ruuat eteen ja istutan pöytään. Laitan itselleni ruuan, käyn välillä pelastamassa vauvan 6kk sohvan alta.Istun pöytään. Esikoinen haluaa lisää pottua,käyn antamassa. Istun pöytään. Alan syödä ja autan samalla keskimmäistä. Esikoinen haluaa vielä yhden potun. Käyn hakemassa, istun pöytään. Syön haarukallisen. Keskimmäinen on syönyt ja vinkuu jälkiruokaa. Käyn hakemassa. Istun pöytään. Vauva puklaa pitkin lattiaa. Käyn siivoamassa ja haen samalla esikoiselle jälkiruuan. Istun pöytään. Syön ruuan loppuun ja siivoan sen jälkeen enimmät pöydältä. Pesen vauvalta kakan. Pesen keskimmäiseltä kakan, ei ehditty taaskaan potalle (kuudennet tänä päivänä). Siivoan pöydän loppuun. Syön itse jälkiruuan. Varsinaista urheilua joskus tämä ruokailu..

 

olisit syönyt ja passannut lisää vasta sitten, kun itse syönyt. ja kyllä ne kakatkin siinä hetken olis pysyneet vaipassa/housuissa.

 

Miksei perunat ole pöydässä?

 

Oma vikasi, mitä olet niin idiootti ettet tajua ensin syödä itse.

 

mä en ikinä ole tajunnut tuota ettei muka äiti ehtisi syömään. kun mä olin kotiäitinä, söin ihan yhtälailla kuin nykyisin.

 

laitat perunakattilat ja mahdolliset muutkin kattilat pöytään, jottei tarvitse nousta. Jälkiruoka tarjoillaan meidän perheessä sitten kun kaikki ovat syöneet ruokansa; ei erikseen jokaiselle.

 

laitat perunakattilat ja mahdolliset muutkin kattilat pöytään, jottei tarvitse nousta. Jälkiruoka tarjoillaan meidän perheessä sitten kun kaikki ovat syöneet ruokansa; ei erikseen jokaiselle.

 

Kivoja vastauksia. Noin ne ruokailut meni täälläkin joskus, tosin vain kaksi lasta Nykyään kun ovat jo isompia niin ne tajuaa antaa äidinkin syödä

 

olisit syönyt ja passannut lisää vasta sitten, kun itse syönyt. ja kyllä ne kakatkin siinä hetken olis pysyneet vaipassa/housuissa.

mä nyt vaan halusin syödä jälkkärin rauhassa enkä kakalta haiseva poika sylissä, oli siihen koko ajan kiipeämäs kun yritin syödä. ja tuo 1,5v ei kyl jaksa kovin kauaa odottaa jälkiruokaansa, mielummin annan sen sille eteen ja sitten nostan pois pöydästä leikkimään kuin kuuntelen toisen "kiitos,oon syönyt, KIITOS,OON SYÖNYT, KIITOSOONSYÖNYT" huutoa kovin kauaa..

 

Oma vikasi, mitä olet niin idiootti ettet tajua ensin syödä itse.

ai söisin ensin itse 3v ja 1v nälkäisenä jalassa roikkuen? en mä oo mitään valittanut, nauratti vaan itseäkin koko tilanne. Hyvin valvotut yöt tekee viel sen että en ees muista jokaista tarvittavaa kippoa nostaa pöytään ja sit niitä hypin hakemassa. En jaksa pottukattilaa nostaa pöytään, hirvee homma sit nostella ne takasi varsinkin kun noi pienet on niin innokkaana "auttamassa".

 

mä en ikinä ole tajunnut tuota ettei muka äiti ehtisi syömään. kun mä olin kotiäitinä, söin ihan yhtälailla kuin nykyisin.

Ehdinhän mä syömään,ihan on maha täys. Tylsiä tosikkoja täällä tänään..

 

Oma vikasi, mitä olet niin idiootti ettet tajua ensin syödä itse.

ai söisin ensin itse 3v ja 1v nälkäisenä jalassa roikkuen? en mä oo mitään valittanut, nauratti vaan itseäkin koko tilanne. Hyvin valvotut yöt tekee viel sen että en ees muista jokaista tarvittavaa kippoa nostaa pöytään ja sit niitä hypin hakemassa. En jaksa pottukattilaa nostaa pöytään, hirvee homma sit nostella ne takasi varsinkin kun noi pienet on niin innokkaana "auttamassa".

:O miten voi tehdä noin vaikeaksi yksinkertaisen asian.

 

Mulla onnistuu toi syöminen vaikka penskoja on pöytä täyteen...tosin mä oon harjotellu jo 20 vuotta
Mut ihaninta on kun saa lapset nukkumaan illalla ja ottaa jotain evästä eteensä ja saa syödä ihan rauhassa.

Ja jos joku on ihanaa niin käydä edes joskus vessassa ilman et joku huhuilee oven takana

 

Oma vikasi, mitä olet niin idiootti ettet tajua ensin syödä itse.

ai söisin ensin itse 3v ja 1v nälkäisenä jalassa roikkuen? en mä oo mitään valittanut, nauratti vaan itseäkin koko tilanne. Hyvin valvotut yöt tekee viel sen että en ees muista jokaista tarvittavaa kippoa nostaa pöytään ja sit niitä hypin hakemassa. En jaksa pottukattilaa nostaa pöytään, hirvee homma sit nostella ne takasi varsinkin kun noi pienet on niin innokkaana "auttamassa".

:O miten voi tehdä noin vaikeaksi yksinkertaisen asian.

Mikä sulla on hätänä, pitäiskö sun soittaa jonneki auttavaan puhelimeen?

 

Meillä on 3 lasta. 6, 3, ja 10 kk. Ikinä ei tarcitse kesken ruoan nousta pöydästä. Lapset tietävät, että ku syödään niin syödään. Jälkkäriä odotetaan kunnes kaikki syöneet, jos ei jaksa odottaa niin ei tarvitse jälkkäriä! 10 kk sormiruokia ns. Ruoan päätteeksi. Ei koskaan mitään ongelmaa ollut. Sä teet ne ongelmat!
I

 

Mulla onnistuu toi syöminen vaikka penskoja on pöytä täyteen...tosin mä oon harjotellu jo 20 vuotta
Mut ihaninta on kun saa lapset nukkumaan illalla ja ottaa jotain evästä eteensä ja saa syödä ihan rauhassa.

Ja jos joku on ihanaa niin käydä edes joskus vessassa ilman et joku huhuilee oven takana

Juu niin mullaki yleensä kohtuudella onnistuu, joskus luen jopa lehteä samalla (hyi minä). Joskus vaan sitten sattuu kunnon sählinkisyömisiä. Juu illat on parhaita syömisen kannalta. Vessassa en oo käynyt lähiaikoina yksin muuta kun yöllä, mut sekin on tässä haaveissa lähitulevaisuudessa!

 

Oma vikasi, mitä olet niin idiootti ettet tajua ensin syödä itse.

ai söisin ensin itse 3v ja 1v nälkäisenä jalassa roikkuen? en mä oo mitään valittanut, nauratti vaan itseäkin koko tilanne. Hyvin valvotut yöt tekee viel sen että en ees muista jokaista tarvittavaa kippoa nostaa pöytään ja sit niitä hypin hakemassa. En jaksa pottukattilaa nostaa pöytään, hirvee homma sit nostella ne takasi varsinkin kun noi pienet on niin innokkaana "auttamassa".

:O miten voi tehdä noin vaikeaksi yksinkertaisen asian.

Mikä sulla on hätänä, pitäiskö sun soittaa jonneki auttavaan puhelimeen?

minä en vaan ymmärrä miten voi syöminen/kattiloiden nostelu ym olla niin vaikeaa. tai lasten hätistely pois kun syöt. sanoit että 3 ja 1v ovat jaloissasi.... kai ovat jos annat olla! meillä sanottiin että äiti syö nyt. piste.

 

Eikö teidän 3vee muka syö itse? Mä ainakin pllkon safkat valmiiks jos tarvii ja isoin toki tekee sen itse? Voi olla raskas elämä jos ruokailutkin on noin vaikeita!

 

Oma vikasi, mitä olet niin idiootti ettet tajua ensin syödä itse.

ai söisin ensin itse 3v ja 1v nälkäisenä jalassa roikkuen? en mä oo mitään valittanut, nauratti vaan itseäkin koko tilanne. Hyvin valvotut yöt tekee viel sen että en ees muista jokaista tarvittavaa kippoa nostaa pöytään ja sit niitä hypin hakemassa. En jaksa pottukattilaa nostaa pöytään, hirvee homma sit nostella ne takasi varsinkin kun noi pienet on niin innokkaana "auttamassa".

:O miten voi tehdä noin vaikeaksi yksinkertaisen asian.

Mikä sulla on hätänä, pitäiskö sun soittaa jonneki auttavaan puhelimeen?

..

minä en vaan ymmärrä miten voi syöminen/kattiloiden nostelu ym olla niin vaikeaa. tai lasten hätistely pois kun syöt. sanoit että 3 ja 1v ovat jaloissasi.... kai ovat jos annat olla! meillä sanottiin että äiti syö nyt. piste.

No mut mä EN VOI KUVITELLAKAAN että söisin ensin itse ja sit vasta antaisin lapsille, varsinkin kun niillä oli jo todella nälkä! Mieluummin niin että lapsille ensin ja sitten söisin itse rauhassa.

 

Kuule ap, ihan tuttua kauraa.
Ja sama on monesti kun menee jollekin äitikaverille kyläilemään. Silloin kun kummallakin on pieniä lapsia on vierailut sitä, että jompi kumpi pomppii koko ajan jossakin. Pesemässä pyllyä, vaihtamassa vaippaa, selvittelemässä riitoja, lohduttamassa kaatujaa jne.
Kahvittelut on yhtä pomppimista, jutut jää aina kesken.

Tää vaan on välillä tätä.
Että mulle ainakin tuttua! Ja samalla rennolla otteella suhtaudun kuten sinäkin. (Toisin kuin nämä tosikot tässä ketjussa...)

 

Eikö teidän 3vee muka syö itse? Mä ainakin pllkon safkat valmiiks jos tarvii ja isoin toki tekee sen itse? Voi olla raskas elämä jos ruokailutkin on noin vaikeita!

Tottakai, meidän 3v laittaa astiansa koneeseen, pilkkoo ruokansa, osallistuu sen tekemiseen, SYÖ ITSE, ajaa pyörällä,piirtää hienosti, osaa laulaa nuotilleen, lainaa hiekkalaatikolla kavereilleen leluja, omaa hyvän sanavaraston, osaa kirjoittaa meidän perheen nimet ja mitäs muuta sitä vielä odotettiinkaan kolmevuotiaalta.
Siis olenko sanonut että ei syö itse, en ole..

 

Kuule ap, ihan tuttua kauraa.
Ja sama on monesti kun menee jollekin äitikaverille kyläilemään. Silloin kun kummallakin on pieniä lapsia on vierailut sitä, että jompi kumpi pomppii koko ajan jossakin. Pesemässä pyllyä, vaihtamassa vaippaa, selvittelemässä riitoja, lohduttamassa kaatujaa jne.
Kahvittelut on yhtä pomppimista, jutut jää aina kesken.

Tää vaan on välillä tätä.
Että mulle ainakin tuttua! Ja samalla rennolla otteella suhtaudun kuten sinäkin. (Toisin kuin nämä tosikot tässä ketjussa...)

Kiitos, taisit olla eka tuon yanaban vai mikä se oli lisäksi joka oikeesti ymmärsi mitä kirjoituksellani hain! Eihän elämä ja ruokailut nyt aina noin sählinkiä ole,onneksi, mut kyl vaan lapsiperheessä sattuu ja tapahtuu monesti.

 

Täällä toinen äiti, joka ei hallitse mitään. En mä joka asian takia hyppää pois pöydästä, mutta hyvin tutulle tuo silti kuulosti. Pysyy ainakin kilot kurissa tällä tahdilla!

 

Meillä lapset syö ensin. Sitten saa äiti istua pöytää ja syödä rauhassa ja vaikka kattilan tyhjäksi, kun lapset ovat jo vatsansa täyteen syöneet.