Ihana riita taas miehen kanssa, ja niin pienestä asiasta.

Likka 1,5v oli keittiössä, kuului lasin putoamis/särkymis ääni ja perään kauhea itku.

Ryntäsin keittiöön ja totesin että tyttö oli lasin tiputtanut tiskialtaaseen/koittanut altaan reunalle sen laittaa josta oli tippunut tiskialtaaseen. Ihan sama miten oli tapahtunut mutta lasi hajonnut altaaseen ja tyttö pelästynyt ja itki.

Nappasin tytön syliin ja lohdutin että ei mitään hätää jne..

Mies nyt kiukutellut siitä asti että mun olisi pitänyt torua lasta eikä lohduttaa, jne.. mutisi mm.. että pilallehemmoteltu penikka jne..

Koitin selittää että minä en nähnyt mitä tapahtui, on voinut tahallaan paiskata lasin altaaseen tai laittaa sen altaan reunalle samalla tavalla kuin juomisen jälkeen pöydän reunalle mukin normaalistikkin. Pelästyin itsekkin lapsen itkua, ja ensin luulin että oli itsensä satuttanut.

Muutenkin alkaa mennä jo turhan pitkälle tuo miehen halu kasvattaa "tiukassa kurissa" pian ei lapsi uskalla tehdä yhtään mitään, eikä koskea yhtään mihinkään.
 
"juu"
ja tuon ikäinen kun ei itse osaa kertoa mitä tapahtui, niin torumisesta ei ole mitään hyötyä, päinvastoin. ihme natsi sullakin miehenä! kerropa äijällesi terveisiä, että hänen kasvatusmetodeillaan saadaan aikaiseksi vain henkisesti sairaita lapsia, nuoria, aikuisia...
 

Yhteistyössä