J
Jihaa
Vieras
Olen huomannut eläväni aivan ihanaa elämänvaihetta nyt kun lapset ovat jo koululaisia! Nautin valtavasti siitä, ettei ole pieniä lapsia enää pyörimässä helmoissa vaatimuksineen vaan isot lapset jotka ottavat kaapista ruokaa itsekin kun niillä on nälkä ja peseytyvät itse, pukevat itse, ulkoilevat itse yms. En yhtään kaipaa vauva-aikaa takaisin vaan vaan vähän jopa säälittää pienten lasten vanhemmat. Itse koin sen niin raskaana aikana, ei ollut ketään auttamassa, hirveä vastuu ja stressi kaikesta. Ja valvotut yöt ja kaikki sellainen. Ei haittaa yhtään muutama naururyppy silmäkulmassa nyt on aikaa vielä elää itselleenkin taas. Voi ostaa kauniita vaatteita, ei tarvitse pelätä vauvan pukluja olkapäillä.
Olen kuin uudesti piristynyt. Ilmoitin itseni muutamalle kurssille ihan vain itseni iloksi ja hyödyksi. Nyt voi jopa rauhallisemmin tehdä töitäkin kun ei tarvitse kiirehtiä heti hakemaan lasta päiväkodista.
Tuntuuko tutulta?
Olen kuin uudesti piristynyt. Ilmoitin itseni muutamalle kurssille ihan vain itseni iloksi ja hyödyksi. Nyt voi jopa rauhallisemmin tehdä töitäkin kun ei tarvitse kiirehtiä heti hakemaan lasta päiväkodista.
Tuntuuko tutulta?