Viime viikolla kävin työhaastattelussa. Jo se kun kuulin, että kauheen moni ei päässyt haastatteluun ( melkein 70 oli hakemuksia ) ja minä pääsin piristi mieltä sillä koin vähän että olen huonossa asemassa hakemuksien suhteen koska olen ollut kotiäitinä 10 vuotta enkä ole päässyt edes haastatteluihin, mutta nyt tärppäsi 
Ajattelin, että kävi miten kävi olen kuitenkin vielä ihan kelpo kamaa työntekijänä ja uskon, että saan kyllä töitä jos tämä ei ole se ja se selviää mikä ja missä on minun paikkani.
Tässä muutaman viikon sisällä selviää sitten miten mun kävi.
Työ olisi toimi, joten sikäli helpottavaa ettei tarvisi jännittää työn jatkoa niin kuin määräaikaisissa työsuhteissa.
Jännittää kyllä aika hurjasti..en voi sille mitään :/
Lapsilla on hoitopaikat katsottuna ja varattuna kaksi isompaa on koulussa.
Mitään hurjia summia mulle ei jää käteen koska mun alalla ei ole häävi palkka ( suurtalouskokki ) ja kun päälle 400 e menee hoitomaksuihin, mutta asiaa helpottuu sitten kun kaikki lapset on koulussa.
Täytyy ottaa tilaisuudesta kiinni jos se tulee eteen ja katsoa vähän pidemmälle tulevaan.
Jos saan tämän paikan niin mukavaa on se, että se alkaa syksyllä kun koulut alkaa.
Onkohan täällä muita jotka on samassa tilanteessa? Oletteko te rentoina asian suhteen vai jännittääkö uusi elämänvaihe niin kuin minua?
Ajattelin, että kävi miten kävi olen kuitenkin vielä ihan kelpo kamaa työntekijänä ja uskon, että saan kyllä töitä jos tämä ei ole se ja se selviää mikä ja missä on minun paikkani.
Tässä muutaman viikon sisällä selviää sitten miten mun kävi.
Työ olisi toimi, joten sikäli helpottavaa ettei tarvisi jännittää työn jatkoa niin kuin määräaikaisissa työsuhteissa.
Jännittää kyllä aika hurjasti..en voi sille mitään :/
Lapsilla on hoitopaikat katsottuna ja varattuna kaksi isompaa on koulussa.
Mitään hurjia summia mulle ei jää käteen koska mun alalla ei ole häävi palkka ( suurtalouskokki ) ja kun päälle 400 e menee hoitomaksuihin, mutta asiaa helpottuu sitten kun kaikki lapset on koulussa.
Täytyy ottaa tilaisuudesta kiinni jos se tulee eteen ja katsoa vähän pidemmälle tulevaan.
Jos saan tämän paikan niin mukavaa on se, että se alkaa syksyllä kun koulut alkaa.
Onkohan täällä muita jotka on samassa tilanteessa? Oletteko te rentoina asian suhteen vai jännittääkö uusi elämänvaihe niin kuin minua?