Ihan kamalaa valitusta, anteeksi etukäteen.. mutta..

[epäreilu elämä]

..mä en halua enää olla yksin.

Mä oon niin väsynyt tähän sinkkuuteen ja rakkaudettomuuteen jo. Tätä on jatkunut jo vuosia, eikä loppua näy. Pärjään kyllä näinkin, mutta mieluummin mä oisin rakastunut ja rakastettu, parisuhteessa ihanan ihmisen kanssa.

Mutta ei.

Pahinta on se, että mä en käsitä missä on vika etten mä saa ketään. Enkä jaksa enää analysoida itseäni. Oon miettinyt syytä sinkkuudelleni jo vuosia, enkä vain tajua. Miksi kaikilla muilla on joku? Miksi ihan kaikilla muilla on joku, joka ihastuu, kiinnostuu, rakastuu? Mä en vaan voi uskoa, että olen maailman rumin ja vastenmielisin ihminen, ja siksi ikuisesti yksin.

Kamalinta on katsoa peiliin ja nähdä itsensä, tajuta että ei tule koskaan ketään joka rakastaisi mua. Ei koskaan. Ja kaikilla muilla on joku. Mulla ei koskaan.

Itkettää koko paska juttu.

 

[Keijupölly]

No eihän semmoista voi peiliinkatsomalla tietää.

Joulu on tulossa ja se korostaa noita yksinäisyyden fiiliksiä, kai tiedostat sen?

 

[Fine van Brooklyn med pieno]

..mä en halua enää olla yksin.

Mä oon niin väsynyt tähän sinkkuuteen ja rakkaudettomuuteen jo. Tätä on jatkunut jo vuosia, eikä loppua näy. Pärjään kyllä näinkin, mutta mieluummin mä oisin rakastunut ja rakastettu, parisuhteessa ihanan ihmisen kanssa.

Mutta ei.

Pahinta on se, että mä en käsitä missä on vika etten mä saa ketään. Enkä jaksa enää analysoida itseäni. Oon miettinyt syytä sinkkuudelleni jo vuosia, enkä vain tajua. Miksi kaikilla muilla on joku? Miksi ihan kaikilla muilla on joku, joka ihastuu, kiinnostuu, rakastuu? Mä en vaan voi uskoa, että olen maailman rumin ja vastenmielisin ihminen, ja siksi ikuisesti yksin.

Kamalinta on katsoa peiliin ja nähdä itsensä, tajuta että ei tule koskaan ketään joka rakastaisi mua. Ei koskaan. Ja kaikilla muilla on joku. Mulla ei koskaan.

Itkettää koko paska juttu.

Ne ihmiset joista tykätään osaavat itse myös tykätä itsestään, niin se vaan on.

Opettele olemaan onnellinen itsesi kanssa ja toivottavasti kohtaat myös toisen sellaisen. (Et nykyisen itsesi kaltaista ripustautujaa, joka vaatii toisen ihmisen tuovan onnen elämäänsä.)

Muoks. lopeta analysointi ja itsesi tarkkailu, heittäydy hetkeen, äläkä odota keneltäkään elämän läpi kestävää suhdetta. Voit yllättyä.

 

[Keijupölly]

Keskity nyt vaikka siihen, että mikälaiset joulusysteemit haluat ja laitat ne, oli ne mitä ikinä haluatkaan. Sit mietit, miten näillä käytettävissäolevilla resursseilla saisit joulustasi mahdollisimman mukavan ja toteutat sen. Ja sitten yrität elää siinähetkessä, etkä mene peilin eteen enää itkemään ja surkuttelemaan. täältä tulee sulle vähän rakkautta.:hug:

 

["vieras"]

..mä en halua enää olla yksin.

Mä oon niin väsynyt tähän sinkkuuteen ja rakkaudettomuuteen jo. Tätä on jatkunut jo vuosia, eikä loppua näy. Pärjään kyllä näinkin, mutta mieluummin mä oisin rakastunut ja rakastettu, parisuhteessa ihanan ihmisen kanssa.

Mutta ei.

Pahinta on se, että mä en käsitä missä on vika etten mä saa ketään. Enkä jaksa enää analysoida itseäni. Oon miettinyt syytä sinkkuudelleni jo vuosia, enkä vain tajua. Miksi kaikilla muilla on joku? Miksi ihan kaikilla muilla on joku, joka ihastuu, kiinnostuu, rakastuu? Mä en vaan voi uskoa, että olen maailman rumin ja vastenmielisin ihminen, ja siksi ikuisesti yksin.

Kamalinta on katsoa peiliin ja nähdä itsensä, tajuta että ei tule koskaan ketään joka rakastaisi mua. Ei koskaan. Ja kaikilla muilla on joku. Mulla ei koskaan.

En tiedä helpottaako tämä tieto, mutta kaikilla ei ole joku. Minullakaan ei ole, eikä minua varmasti kukaan ole oikeasti rakastanut. On toki väitetty silloin kun olin nuori ja nätti, mutta teot oli jotain muuta kuin rakkautta.

Olen yhden kerran ollut suhteessa, siitä on kymmenen vuotta ja tulin aika pahasti petetyksi. En sano, etten olisi saanut ketään miestä, mutta minulle tarkoitettua ei ole vaan tullut kohdalle. Tuleeko koskaan, voi olla ettei. Sitä ei voi tietää, mutta todella toivoisin että tulisi.

Ja tunnen muitakin, keillä ei ole ketään. Sellaisiakin ettei ole koskaan. Toki minustakin tuntuu, että miten kaikki löytää niin helpolla tosta vaan sen rakkauden? Siis se tuntuu vaan ihmeelliseltä miten jollekin se on niin helppoa.

 

[Minskii]

Keskity nyt vaikka siihen, että mikälaiset joulusysteemit haluat ja laitat ne, oli ne mitä ikinä haluatkaan. Sit mietit, miten näillä käytettävissäolevilla resursseilla saisit joulustasi mahdollisimman mukavan ja toteutat sen. Ja sitten yrität elää siinähetkessä, etkä mene peilin eteen enää itkemään ja surkuttelemaan. täältä tulee sulle vähän rakkautta.:hug:

Mä teen juuri näin hyvä neuvo :heart:

 

[epäreilu elämä]

Kiitos :/

En mä ole ripustautuja, en etsi onnea toisesta ihmisestä ja plaa plaa plaa. Mä tykkään itsestäni, mun elämässä on sisältöä, mä oon onnellinen jne kaikki ne liirumlaarumit. Sanon tämän siksi, että nämä vuodet on todellakin osoittaneet sen todeksi, ettei mitkään noista kliseistä oikeasti toimi. Ei se rakkaus tule vaikka mä seisoisin päälläni kaupan tuulikaapissa. Ei tule, vaikka mä oon sinut itseni kanssa ja tykkään itsestäni. Ei tule, vaikka mä lakkaisin etsimästä. Ei tule, vaikka mä etsin. Ei tule kaupan kassalla, ei töissä, ei harrastuksissa, ei kadulla, ei tule hakemaan kotoakaan.

Lähinnä tää kaikki tuntuu niin toivottomalta, siltä että mua varten ei todellakaan ole ketään. Ja se ajatus satuttaa aivan hirvittävästi, koska mä niin tahtoisin että ois joku ihana, jota rakastaa ja joka rakastaa. Mä kaipaan hellyyttä, yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, pieniä arjen tekoja, rakkautta.