Hyväksyisitkö, jos 17-vuotias tyttäresi alkaisi seurustella yli 25-vuotiaan miehen kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Miten on?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kyllä, paitsi jos mies selvästi vetäisi tytärtäni "vanhemman osapuolen oikeudella" kuin pässiä narussa, puhuisin asiasta ja yrittäisin vinkata, että omanikäisiäkin poikia löytyy.
 
En hyväksyisi.

No, mun on tällä hetkellä muutenkin hyvin vaikea hyväksyä ajatusta siitä, että tuo lapsi joskus kasvaa aikuiseksi ja itsenäistyy. En hyväksy mitään.

Onneksi mulla on vielä muutama vuosi aikaa kasvaa tuon lapsen kanssa.
 
  • Rakkaus
Reactions: Lispetti
ja toisaalta kun miettii niin ei tuo yhtään parempi asetelma ole tuolle 25 vuotiaalle. Tuon ikäiset monesti haluaa jo sitoutua vakavasti, monilla saattaa olla haaveena perhe, oma asunto ja naimisiin meno. Vähintään avoliitto ainakin. (näin siis omien 25 vuotiaiden ystävieni joukossa ainakin). 17 vuotias harvoin on valmis siihen mihin 25 vuotias. Voi olla suuri pettymys kun tuo 25 vuotias suunnitelee yhteistä tulevaisuutta ja puolen vuoden päästä 17 vuotiaan mielestä ei kaikki olekaan niin ihanaa ja sitoutuminen ei tunnukkaan hyvältä. Tiedän, kauheaa yleistämistä, ei varmasti kaikilla näin. Tuli vaan mieleen kun näissä tilanteissa yleensä ajatellaan, että kamalaa sen nuoremman kannalta, vaikka tuossa tilanteessa voi tuo vanhempikin joutua pettymän ja kokemaan sydänsuruja, ehkä jopa todennäköisemmin kun tuo nuorempi.
 
Ei oo vielä lapsia mutta en todellakaan hyväksyis, tiedän sen jo nyt. Eri asia uskoisko lapsi vai tapaisiko silti salaa kun tuonikäinen ei aina vanhempien kielloista perusta :whistle:
 
Viimeksi muokattu:
En todellakaan hyväksyisi, edes sitä 25-vuotiasta. Tai edes 24-vuotiasta.

Tosin mun tyttärestä tuskin tulee mitään bensalenkkaria, eli sinänsä aika absurdi skenaario.
 
Hyväksyisin, jos suhde olisi ns. tasapuolisen oloinen.

Itse elin 17v iässä avoliitossa 25v miehen kanssa, eikä siinä ollut mitään kummallista. Olin ikäistäni "vanhemman oloinen" ja miehet nyt tunnetusti ovat hieman hitaampia kyspymään, joten melkolailla yksiin taisi "henkinen ikämme" mennä.
 
No jos tyttäreni olisi fiksu, eikä seurustelu olisi seurausta ongelmista kotona, niin kenties. Mutta ihmettelisin, miten gradua vaille valmis poitsu ja tyttäreni ovat tavanneet?
 
En olisi hyväksymättä pelkän ikäeron takia. Itte rupesin 16-vuotiaana seurustelemaan 12 vuotta vanhemman kans enkä mä ainakaa mikää sinisilmäänen pikkulikka ollu jota aikuunen mies olis voinu ohjaalla miten haluaa. Mulla on liikaa tempperamenttia sellaaseen. :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja päätön;29754692:
mistä noin varma tieto ?

Sen suvussa/lähipiirissä ei ole sellaisia.
Tosin mistäs sitä tietää, jos tytär vaikka lyö teininä päänsä betoniin ja sitä kautta kokee älyllisen vajauksen ja sen seurauksena tuollaiset suhteet ym.
 
Voiko tuollaista olla hyväksymättä? Eikös jo 16v saa päättää harrastaako seksiä ja kenen kanssa?

Mutta eihän se toivottu tilanne olisi. Meillä on lapsia niin eri ikäluokissa että en edes voi vannoa etteikö koskaan tuollaista tulisi tapahtumaan. Nuorin on vielä syntymättäkin. Pitää vaan kasvattaa lapsensa parhaan mukaan ja kannustaa pitämään järki matkassa mukana.
 

Yhteistyössä