Hyväksyvätköhän miehen lapset minua koskaan :(

  • Viestiketjun aloittaja "emma"
  • Ensimmäinen viesti
"höh"
Aloituksessa esitit että olet sivustaseuraaja, mutta kun kerroit käytännöstä niin sinä oletkin määräämässä rangaistuksia joita laitat miehesi toteuttamaan.
Meillä käy paljon koululaisia ja siivo on monesti tosi paha kun itse tekevät. Ei tulisi mieleenkään antaa rangiastukisa jos joltain kaatuu jotain. Näin on muissakin alakoululaisten perheissä-.
Minusta isä on tässä hylännyt lapsensa kun otti noin nuoren uuden puolison.
 
"emma"
Sinulla on vähemmän ikäeroa tyttäreen kuin hänen isään, sinä voisit olla hänen tyttären kaveri kuin että isän seksilelu kuten tuon ikäinen tytär kokee, valitettavasti.
Ehkä tytär onkin loukkaantunut siitä kun olet niin kovin lapsi vielä itsekin ;)
Voisit melkein olla hänen isosiskonsa.
Sepä se ongelma kun monesti nämä vanhat ukot haluaa jonkun nuoren juuri ja juuri täysikään päässeen heitukan kainaloon pönkittämään oaa itsetuntoaan ja sitten kääntää pahimmillaan selän omalle tyttärelleen ja lopusi tämä viaton kaikesta ymmärtämätön nuori aikuinen ihmettelee miksi häntä näin kohdellaan ja ei osaa luonnollisestikaan tilanteeseen sopeutua kun ei ole elämänkatsomustietoa enempiä ;)
No, toki olen suht nuori, mutta kuitenkin työssäkäyvä ja vastuullinen aikuinen. Töihin lähden aamulla "pankkivaatteet" päällä ja muutenkin iltaisin aikaani vie pitkälti loppusuoralla oleva gradu ja mahdolliset työjutut. Eli ei tässä nyt ihan mitään heitukoita olla. Ja mieheni on kyllä lapsilleen mitä parhain isä, eikä tosiaan käännä selkäänsä lapsilleen. Jos emme haluaisi näitä lapsia meille, miksi olisimme suostuneet auttamaan lasten äitiä raskaassa elämäntilanteessaan ottamalla lapsia enemmän meille?
 
"emma"
[QUOTE="höh";29210686]Aloituksessa esitit että olet sivustaseuraaja, mutta kun kerroit käytännöstä niin sinä oletkin määräämässä rangaistuksia joita laitat miehesi toteuttamaan.
Meillä käy paljon koululaisia ja siivo on monesti tosi paha kun itse tekevät. Ei tulisi mieleenkään antaa rangiastukisa jos joltain kaatuu jotain. Näin on muissakin alakoululaisten perheissä-.
Minusta isä on tässä hylännyt lapsensa kun otti noin nuoren uuden puolison.[/QUOTE]

Mitä se minun ikäni vaikuttaa asiaan? Ja olisiko sinun mielestäsi kahdeksan vuotta sitten eronneen "viikonloppuisän" pitänyt pidättäytyä parisuhteesta, jotta ei tulisi hylänneeksi lapsiaan? :O Kuitenkin lapsen äidin uusi puoliso on ok?

Tällä hetkellä koen, että en voi olla enää sivustaseuraaja, kun kerran lapset asuvat puolet kuusta luonamme. Pinnani on melko pitkä, mutta en kuitenkaan ala kynnysmatoksi omassa kodissani. Mielestäni rangaistus (keittiön tasojen siivoaminen, ei koko talon kuuraaminen...) on ihan oikeutettu silloin, kun mehupurkki nostetaan ilmaan ja kaadetaan sisältö pöydälle, ihan tahallisesti. Ja mielestäni minulla on myöskin oltava mahdollisuus antaa rangaistus kuten miehellänikin.
 
"emma"
Ehkä tuo mehuepisodi olisi kannattanut hoitaa niin, että olisi heti pyytänyt miehen paikalle. Sitten lapsi olisi itse saanut kertoa, mitä teki. Samalla olisi sovittu illaksi perhepalaveri, jossa olisi kysytty tytöiltä mikä tarkalleen mättää, millasta muutosta toivoisivat ja samalla tehty selväksi, että kaikki tuollainen käytös, siis uppiniskaisuus ja kiusanteko, LOPPUU, ilman muttia.
Mä en vaan haluaisi ottaa myöskään mitään kantelijan roolia, että heti kun jotain tapahtuu, pyydetään mies paikalle antamaan rangaistus. Toikin tilanne olisi ollut sillä sivuutettu, että lapsi olisi pyyhinyt pöydän pyynnöstäni.
 
???
Sinulla on vähemmän ikäeroa tyttäreen kuin hänen isään, sinä voisit olla hänen tyttären kaveri kuin että isän seksilelu kuten tuon ikäinen tytär kokee, valitettavasti.
Ehkä tytär onkin loukkaantunut siitä kun olet niin kovin lapsi vielä itsekin ;)
Voisit melkein olla hänen isosiskonsa.
Sepä se ongelma kun monesti nämä vanhat ukot haluaa jonkun nuoren juuri ja juuri täysikään päässeen heitukan kainaloon pönkittämään oaa itsetuntoaan ja sitten kääntää pahimmillaan selän omalle tyttärelleen ja lopusi tämä viaton kaikesta ymmärtämätön nuori aikuinen ihmettelee miksi häntä näin kohdellaan ja ei osaa luonnollisestikaan tilanteeseen sopeutua kun ei ole elämänkatsomustietoa enempiä ;)
Onko miehesi vaihtanut sut nuorempaan? Enkä yhtään kyllä ihmettele että miksi..
 
"vieras."
Pyydä miestäsi puhumaan tytöille ja painottamaan myös omassa käytöksessään sitä, että sinullakin on sanavaltaa. Ei missään nimessä mitään "isä sitten komentaa kun tulee"-juttua, siinä olet oikeassa! Isä voi kuitenkin jutella tytöille ja etsiä syyn käytökselle. Viikko hyvää käytöstä = joku kiva yhteinen reissu esim. uimahalliin, leffaan..?
 
"emma"
[QUOTE="vieras.";29211214]Pyydä miestäsi puhumaan tytöille ja painottamaan myös omassa käytöksessään sitä, että sinullakin on sanavaltaa. Ei missään nimessä mitään "isä sitten komentaa kun tulee"-juttua, siinä olet oikeassa! Isä voi kuitenkin jutella tytöille ja etsiä syyn käytökselle. Viikko hyvää käytöstä = joku kiva yhteinen reissu esim. uimahalliin, leffaan..?[/QUOTE]

Joo kyllä nyt tosiaan asia täytyy nostaa kunnolla pöydälle :)

Mitä muuten luulette, lähentäisiköhän välejämme tyttöjen pyytäminen morsiustytöikseni vai tulisiko minun ja heidän isänsä tulevasta avioliitosta liiankin konkreettinen asia ja taas uusi kiistan aihe?
 
jokunimim.
[QUOTE="emma";29211338]Joo kyllä nyt tosiaan asia täytyy nostaa kunnolla pöydälle :)

Mitä muuten luulette, lähentäisiköhän välejämme tyttöjen pyytäminen morsiustytöikseni vai tulisiko minun ja heidän isänsä tulevasta avioliitosta liiankin konkreettinen asia ja taas uusi kiistan aihe?[/QUOTE]

Suosittelisin pyytämistä! Pääsevät mukaan järjestelyihin, saavat ehkä päättääkin joistain asioista ja ovat siis uusperheen "sisäpiirissä". Ehkä eivät heti näytä innostusta, mutta älä heitä pyyhettä kehään.
 
vier
Sinulla on vähemmän ikäeroa tyttäreen kuin hänen isään, sinä voisit olla hänen tyttären kaveri kuin että isän seksilelu kuten tuon ikäinen tytär kokee, valitettavasti.
Ehkä tytär onkin loukkaantunut siitä kun olet niin kovin lapsi vielä itsekin ;)
Voisit melkein olla hänen isosiskonsa.
Sepä se ongelma kun monesti nämä vanhat ukot haluaa jonkun nuoren juuri ja juuri täysikään päässeen heitukan kainaloon pönkittämään oaa itsetuntoaan ja sitten kääntää pahimmillaan selän omalle tyttärelleen ja lopusi tämä viaton kaikesta ymmärtämätön nuori aikuinen ihmettelee miksi häntä näin kohdellaan ja ei osaa luonnollisestikaan tilanteeseen sopeutua kun ei ole elämänkatsomustietoa enempiä ;)
Tietenkin joku hapanilkeä kommenttikin piti tulla... Ap on aikuinen, oli ikäeroa paljon tai vähän. Isä ei ole kääntänyt selkää tyttärilleen. Nuoren heitukan...hohhoijaa. Pian kymmenen vuotta erosta...
 
"melissa"
Teettekö kaikki yhdessä jotain hauskaa? Jokin säännöllinen yhteinen harrastus tekisi varmasti terää. Silloin pääsee tuulettumaan pois arjesta ja voit päästä jopa kehumaan tyttöjä. Nyt arki on ehkä sellaista, että vain komennat ja he kokevat sen uhkaavana. Toivottavasti on mahdollisuus myös positiivisiin kokemuksiin. Pystytkö eläytymään tyttöjen harrastuksiin ja kiinnostuksiin, onko teillä jotain yhteistä? Voisitko ehkä kertoa, että sinäkin esim. soitit pianoa pienenä? :)

Sinulla on vähemmän ikäeroa tyttäreen kuin hänen isään, sinä voisit olla hänen tyttären kaveri kuin että isän seksilelu kuten tuon ikäinen tytär kokee, valitettavasti.
Ehkä tytär onkin loukkaantunut siitä kun olet niin kovin lapsi vielä itsekin ;)
Voisit melkein olla hänen isosiskonsa.
Tuskin sentään ihan isosiskona ajattelee :D Tytöt siis 9 ja 11 v., ap 23 v. On siinäkin 12 vuotta ikäeroa. Onhan näitäkin perheitä, joissa ikäero näin suuri lasten välillä, mutta ei se niin tavallista ole. Yleensä tämän ikäiset lapset pitävät parikymppisiä jo ihan aikuisina, voivat jopa ihmetellä, ettei yli 18-vuotiaalla ole vielä omia lapsia :D Sellainen on lasten ajatusmaailma.

Alkuperäinen kirjoittaja viisikymppinen isoäiti;29209673:
kutsuppas koko porukka mies ja lapset pöydän ääreen ja keskustelette asiasta yhteisesti. ja annatte ymmärtää, että moisella käytöksellä lapset tekevät vain itselleen hallaa. ja että et ole äidiksi pyrkimässä heille. mutta että toimeen pitäs tulla, koska lasten suhtautuminen asiaa ei muuta asiaa muuksi. eikä saa vanhempia takaisin yhteen. että molemmilla vanhemmilla on nyt oma elämä jonkun muun kanssa.
Hyvin sanottu!
 
[QUOTE="Hohhoijaa";29209308]Taas huomaa että täällä naukuu joku ihminen, joka ei tiedä uusioperheistä yhtään mitään. Taatusti ydinperheen äiti tai sitten miehensä jättämä katkeroitunut eukko.

Jos erosta on jo kahdeksan vuotta, lapset tuskin enää siitä oirehtivat pahemmin ja jos kerran hyväksyvät myös äitinsä uuden, niin miksi vain ja ainoastaan isän uutta vaimoa/kihlattua vihataan niin kovasti?

Onko ap sanonut että lapset on heitetty kertakäyttötavarana sivuun tai antanut sellaisen kuvan viestissään? Ei. Hän on itse kertonut yrittävänsä tulla toimeen tyttöjen kanssa, mutta eivät lämpene.

Itselläni meni oman tytärpuoleni kanssa noin puolitoista vuotta ja oli ensin mustasukkainen isästään, mutta nykyään tulemme aivan loistavasti toimeen. Käyttäytyi ensin juuri tuolla välinpitämättömällä tavalla, mutta kun olet kuin mikään ei olisi vialla ja juttelet ja kyselet ihan normaalisti ja keksit yhteistä tekemistä, niin kyllä neidit siitä lämpenevät. Tosin näitä tyttöjä on kaksi, mikä voi olla vaikeampaa, kun yhdessä inhoavat yhteisestä sopimuksesta.

Tsemppiä ap, tiedän että se on haastavaa, mutta tilanne varmasti helpottaa vielä joskus. Tällaiset tilanteet eivät vie ketään lastensuojeluun, se on aika selviö, mutta hyvä olisi aikuisten yhdessä pohtia tilannetta ja vanhemmilta kurinpalautus siitä, miten muita ihmisiä kohdellaan. Rakkautta ja rajoja, siis :).[/QUOTE]

Kun et minun taustoistani tiedä mitään, en sinuna huutelisi tuollaisia ;)

En sanonut että lapset reagoivat eroon. Sanoin että se on ollut kriisi (silloin).

En myöskään sanonut että ap olisi millään tavalla "heittänyt lapsia pois", vaan puhuin heidän äidistään. Kuvittelin että tämä oli ap:n viestin perusteella selvää, sorry väärinkäsitys.

Näissä tilanteissa fakta on, ettei lapsia liian usein ajatella. Ei oteta huomioon sitä, että lapset väistämättä reagoivat siihen kun perheeseen tulee uusia jäseniä, erityisesti kun tulee niitä yhteisiä lapsia edellisten lisäksi. Onko todella niin vaikea käsittää, että lapset reagoi sellaiseen, erityisesti jos sitten äidillä ei olekaan heille aikaa? On varmasti helpompaa oireilla äitipuolelle kuin äidille tai isälle. Onhan hän varmasti jollain tavalla ihminen johon pystyy projisoimaan negatiivisia tunteita, pettymystä, ehkä uudelleen noussutta eron traumaa ym.

Näitä perheitä tulee lastensuojelun piiriin kyllä. Yllättävän paljon. Koska ne lapset oireilee, vanhemmat ei sitä ymmärrä, viedään lapsi perheneuvolaan tai nupolle ja sanotaan että 'parantakaa tämä'. Tai ne ongelmat näkyvät koulussa. Ap:n tilanteessa ei ole vielä tämä käsillä, mutta jatkossa voi olla jos oireilu jatkuu.

On suoranaista hulluutta tuudittautua ajatukseen, että kyllä se siitä kunhan me suljetaan silmät. Ja halventavaa lapsia kohtaan vähätellä heidän pahaa oloaan. Ei huonoa käytöstä pidä hyväksyä, mutta pitää ymmärtää siihen johtaneet syyt jotta sitä voidaan muuttaa.
 
"emma"
alkaisin puuhaamaan ovaa vauvaa perheeseen. Kyllä ne tytöt tajuavat kun heille kilpailija syntyy ettei kannata rettelöidä :)
No vauva nyt ei ole vielä muutamaan vuoteen ajankohtainen asia, jos silloinkaan. Ja muutenkin, ei tässä tarkoitus ole luoda tytöille mitään kilpailua, vaan yrittää saada heidät tajuamaan, että mitä todennäköisimmin olen heidän elämissään tavalla tai toisella mukana vielä pitkään ja yhteiselo olisi hitusen helpompaa, jos he edes katsoisivat minua päin.
 
"emma"
[QUOTE="melissa";29211794]Teettekö kaikki yhdessä jotain hauskaa? Jokin säännöllinen yhteinen harrastus tekisi varmasti terää. Silloin pääsee tuulettumaan pois arjesta ja voit päästä jopa kehumaan tyttöjä. Nyt arki on ehkä sellaista, että vain komennat ja he kokevat sen uhkaavana. Toivottavasti on mahdollisuus myös positiivisiin kokemuksiin. Pystytkö eläytymään tyttöjen harrastuksiin ja kiinnostuksiin, onko teillä jotain yhteistä? Voisitko ehkä kertoa, että sinäkin esim. soitit pianoa pienenä? :)[/QUOTE]

Mitään säännöllistä yhteistä harrastusta meillä ei ole, toki välillä käydään leffassa, uimassa yms. Mutta silloinkin minulle tehdään kyllä selväksi, että parempi olisi jäädä kotiin...

Aivan loistava tuo maininta yhteisistä kiinnostuksenkohteista! Olen harrastanut monia vuosia taitoluistelua, lopetin säännöllisen harjoittelun itseasiassa vasta pari vuotta sitten. Olen myös valmentanut luisteluryhmiä :D Ja tyttöjen koko syksyn lemppari tv-ohjelma on ollut tuo Dancing on ice! Täytyykin ehdottaa tytöille, jos mentäisiin joskus yhdessä harjoittelemaan taitoluistelua :) Kiitos vinkistä!
 
"emma"
Alkuperäinen kirjoittaja Hkllää;29211801:
- ottamalla lapsia enemmän kotiinne "autatte äitiä" hankalassa eläntilanteessa?

- onko lapsilla jo tunne, että heidät sysätään syrjään vauvojen vuoksi?
Lasten äiti ja hänen puolisonsa ovat juuri saaneet pienet kaksoset, joista toisella on vakava sairaus, joka vaatii paljon sairaalassaoloa. Eli heidän aikansa menee hyvin pitkälti uusien vauvojen parissa. Varmasti lapset kokevat jääneensä vähälle huomiolle äitinsä taholta, mutta tämän takia kuitenkin siirryttiin väliaikaisesti viikko-viikko-systeemiin, jotta äidillä olisi enemmän voimia koko lapsikatraalleen silloin, kun he ovat hänen luonaan.
 
20 v sitten
Ap, sinulla on kyllä nuorerksi ihmiseksi erittäin hyvä asenne tätä teidän tilannetta kohtaan! Olin samanikäisenä samankaltaisessa tilanteessa, enkä osannut suhtautua läheskään noin asiallisesti ja aikuisesti, hatunnosto sinulle!
 
ok
Itse olin noin 13 kun isä hommasi uuden naisystävän, ja olin kyllä aluksi aivan kamala. Just tuollainen, etten vastannut kun puhuteltiin, en puhunut mitään jos tää nainen oli paikalla, ja jos isä kysyi mennäänkö johonkin, vastasin " tulen jos X ei tule".
Muutamassa vuodessa alettiin tulemaan toimeen, nykyään (20 v myöhemmin) ollaan ihan ystävät. Mulla kesti pitkään tottua, ja juntti isäni ei mitään puhutteluja mulle pitänyt. Olisi varmaan auttanut, että olisi sanottu asiat suoraan, mutta mulla oli kyllä oikeasti aika vaikea tottua siihen, että elämässä luuhaa mukana kutsumatta joku uusi typerä eukko. (oikein kiva ja älykäs nainen oikeasti :D)
 
"emma"
Ap, sinulla on kyllä nuorerksi ihmiseksi erittäin hyvä asenne tätä teidän tilannetta kohtaan! Olin samanikäisenä samankaltaisessa tilanteessa, enkä osannut suhtautua läheskään noin asiallisesti ja aikuisesti, hatunnosto sinulle!
Kiitos, ihana kuulla! :) Jotenkin tämä tilanne tuntuu nyt niin toivottomalta, että työn ulkopuolella on alkanut näkemään itsensä ihan kamalana ihmisenä.
 
"emma"
Alkuperäinen kirjoittaja Wieras myös;29214077:
Silloin, kun äitipuoli asuu samassa taloudessa lasten + isän kanssa hän on myös keskustelemassa, ja päättämässä asioista. Etenkin niistä, jotka koskevat häntä.
Joo kyllä me ollaan koko poppoolla näistä asiosta keskusteltu :) Tullaan onneksi lasten äidin ja tämän uuden puolison kanssa hyvin toimeen ja ollaan säännöllisesti kaikki yhteyksissä.
 
"melissa"
Kiva, että pidit vinkistäni :)

Selailin tuossa Väestöliiton sivua ja huomasin paljon juttua uusperheestä. Vois olla ihan lukemisen arvoista. Esimerkiksi tossa tokassa linkissä kirjoitetaan näin: "Uusperheessä lapsen asema on erilainen kuin perheen aikuisten, jotka solmivat parisuhteen vapaaehtoisesti. Lapselle uusperhe tarkoittaa sitä, että hän joutuu hyväksymään elintilaansa ihmisiä joita ei ole itse valinnut."

Uusperhekin käy läpi erilaiset kehitysvaiheet - Väestöliitto

Lapsi kokee suuria muutoksia uusperheessä - Väestöliitto

Äitipuolet ja isäpuolet uusperheessä - Väestöliitto
 
"emma"
[QUOTE="melissa";29216024]Kiva, että pidit vinkistäni :)

Selailin tuossa Väestöliiton sivua ja huomasin paljon juttua uusperheestä. Vois olla ihan lukemisen arvoista. Esimerkiksi tossa tokassa linkissä kirjoitetaan näin: "Uusperheessä lapsen asema on erilainen kuin perheen aikuisten, jotka solmivat parisuhteen vapaaehtoisesti. Lapselle uusperhe tarkoittaa sitä, että hän joutuu hyväksymään elintilaansa ihmisiä joita ei ole itse valinnut."

Uusperhekin käy läpi erilaiset kehitysvaiheet - Väestöliitto

Lapsi kokee suuria muutoksia uusperheessä - Väestöliitto

Äitipuolet ja isäpuolet uusperheessä - Väestöliitto[/QUOTE]

Kiitos linkeistä, täytyykin perehtyä oikein kunnolla niihin :)
 
"Maca"
No huh. En ajattelisikaan tekeväni lapsia miehen kanssa joka ei saa omia lapsiaan ruotuun. Ensimmäisenä varmaan lopettaisin sen rangaistusten jakelun, jakakoon isä itse. Ja niitä on kyllä syytä jakaa, jos kerran yhtä kohtaan ollaan noin töykeitä. Mutta se aloite varmaan pitäisi tulla ihan siltä isältä itseltään, ja sen sietäisi kyllä pitää lapsille tiukka puhuttelu kodin säännöistä, ja äitipuolen kohtelusta myös. Miten käyttäydytte tilanteissa joissa lapset eivät syö tai vastaa sulle? Meneekö sekin niin että sun on erikseen komennettava mies puuttumaan asiaan? Onko mies tehnyt selväksi että sua totellaan myös silloin kun hän ei ole paikalla, tai tulee rangaistuksia?
 

Yhteistyössä