Hyvä että joku sanoo tämän ääneen!

[vieras]

Linkki:http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1675004

Olen samaa mieltä että läheisen ihmisen kuolemaa tulisi kunnioittaa ja pitää suruaikaa Mutta julkisuus vie voiton

 

[Pamppelsson]

Mun mielestä kaikilla on kuitenkin oikeus tehdä surutyötä ihan sillä tavalla, minkä parhaakseen näkee.

 

[neepu]

Eikö tuo ole nyt jokaisen oma asia. Tuomittavaa on tuo tuomitseminen!

 

[chrissy]

Mä uskon et Mannola on miettiny et Åke ei olis halunnut hänen lopettavan tanssimista.

 

[Ei-niin-hauska-täti Moonika]

Mun mielestä on järjetöntä, että ulkopuoliset saisivat määrätä miten kukakin hoitaa oman surunsa. Eikä se kuollut kunnioituksesta välitä, pikemminkin kunnioitus pitää antaa eläville ihmisille ja niille, jotka jatkavat elämäänsä ikävistä asioista huolimatta. Sitä paitsi, mitä kunnioittamista on kuolemisessa?

 

[vieras]

Antaa Pirkon tanssia,eihän se nyt hyvänen aika tarkoita sitä ettei surutyötään tekisi.Ja mitä se meille kelleen kuuluu.

 

[Piipi]

Jokainen suree tavallaan. Varsinkin jos tuostakin on jo voitu puhua ja puhua puhumasta päästyäkin puolison vielä eläessä. Åkehan sairasti jo vuosia....

 

[Joo]

Jokainen suree tavallaan ja olihan Åke toivonut että Pirkko osallistuu kilpailuun kaikesta huolimatta. Åkehan teki itsekin töitä niin kauan kuin pystyi, eikä jäänyt laakereilleen lepäämään ja viettämään eläkepäiviä. Se on ollut heidän tapansa elää ja sitä tulee kunnioittaa. Voihan olla että työnteko auttaa jaksamaan surua. Jos minä kuolisin, toivoisin että mieheni tekisi jotakin joka auttaa häntä jaksamaan välittämättä siitä mitä muut ajattelevat. Ei suremiselle ole olemassa mitään kaavaa, on hienoa että ihminen uskaltaa olla oma itsensä. On julmaa ja tekopyhää arvostella ihmistä joka on menettänyt pitkäaikaisen puolisonsa. Eli ap: saisit hävetä! Kuka sinä olet sanomaan miten 40v. kestänyttä parisuhdetta pitäisi surra!

 

[Williviini]

Eikö tuo ole nyt jokaisen oma asia. Tuomittavaa on tuo tuomitseminen!

hyvin sanottu.

 

[juu]

Toisethan suree tosiaan vasta vaikka puolen vuoden tai vuodenki päästä. Kukin vähä omalla ajallaan. Toiset kaipaa sikana sit tekemistä siihen aikaan, toiset lamaantuu sängyn pohjalle. Kumpikaan itse asiassa ei ole hyvä tyyli, joku tosta keskeltä ois hyvä. Mutta ei sille tilanteelle mitään voi, ei sitä järjellä paljon ajatella! Vaikka yrittäiski. Sitten vielä sekin, että surutyö voi vaihdella eri ihmisen mukaan. Kumppanin kuolema voi olla hyvin erilainen surukokemus kuin vaikkapa oman äidin kuolema tms.

Mutta se on vaarallista, että pitäisi ihannoida kun toinen jaksaa, vaikka ois kuinka rikki! Eli pitäisi jotenkin tunnistaa, milloin toinen tarvitsee sen levon..moni ei sitä tunnista.

 

[Kotona Kirves Kädessä]

On olemassa hyvät tavat, suruaika, läheisen elämänkumppanin kunnioittaminen, johon ei todellakaan sovi pyörähtely ja ilakointi tanssin pyörteissä. Olisi ollut korrektia ja osoittanut sivistystä vetäytyä tanssikisasta, vaikka voinkin ymmärtää sen terapeuttisen merkityksen, Gustafsson kirjoittaa kotisivuillaan.

Missäs kansanedustajan omat tavat on?

 

[chrissy]

Toisethan suree tosiaan vasta vaikka puolen vuoden tai vuodenki päästä. Kukin vähä omalla ajallaan. Toiset kaipaa sikana sit tekemistä siihen aikaan, toiset lamaantuu sängyn pohjalle. Kumpikaan itse asiassa ei ole hyvä tyyli, joku tosta keskeltä ois hyvä. Mutta ei sille tilanteelle mitään voi, ei sitä järjellä paljon ajatella! Vaikka yrittäiski. Sitten vielä sekin, että surutyö voi vaihdella eri ihmisen mukaan. Kumppanin kuolema voi olla hyvin erilainen surukokemus kuin vaikkapa oman äidin kuolema tms.

Mutta se on vaarallista, että pitäisi ihannoida kun toinen jaksaa, vaikka ois kuinka rikki! Eli pitäisi jotenkin tunnistaa, milloin toinen tarvitsee sen levon..moni ei sitä tunnista.

Mutta joillekki esim. työnteko on tapa jolla saat pidettyy ittes kasassa. Jos jäät tekemään ei mitää niin voit romahtaa pieniksi paloiksi jolloin kerääminen on vaikeeta.

 

[chrissy]

On olemassa hyvät tavat, suruaika, läheisen elämänkumppanin kunnioittaminen, johon ei todellakaan sovi pyörähtely ja ilakointi tanssin pyörteissä. Olisi ollut korrektia ja osoittanut sivistystä vetäytyä tanssikisasta, vaikka voinkin ymmärtää sen terapeuttisen merkityksen, Gustafsson kirjoittaa kotisivuillaan.

Missäs kansanedustajan omat tavat on?

ei sil oo

 

[piina]

Onneksi eletään nykyaikaa. Ennen on oltu vuoden verran mustissa ja kieltäydytty juhlista yms. Mutta onneksi nykyään, ei enään tarvitse elää niin, jos ei halua. Toki toisille voi olla tarve elää "mustissa" se vuosi, varsinkin jos puoliso kuolee yllättäen.

Tässä kohtaa ymmärsin kuitenkin, että kuolema oli jo odotettavissa ja kuoleva oli toivonut puolison jatkavan elämäänsä ja töitänsä. Itsekin toivoisin, että mieheni voisi jatkaa elämäänsä ilman, että hänen tarvitisisi ylimääräisiä surra.

 

[Mykkä kissa on mauton]

Kas kun ei suositella kulkemista vuoden verran mustassa surupuvussa suruhuntu kasvoilla.
Loukkaavaa minusta tuollainen kunnioittamisen kyseenalaistaminen.
Miten se muuttaa surun arvokkaammaksi jos on tekemättä mitään.
Jokaisella on oikeus surra ja käsitellä suruaan miten haluaa.
Joku käsittelee sitä työn kautta, joku kotona pystymättä tekemään mitään ja molempien suru on taatusti aitoa, yhtä suurta ja kuollutta kunniottavaa.

 

[kolmen äiti]

Jokainen saa surra kuten haluaa. Ei ole vain yhtä tapaa.

Ihmettelen miten Mannola on pystynyt tsemppaamaan surun keskellä, itsestäni siihen ei olisi ollut.

 

[Lilla2009-]

Eikös jokainen tee surutyönsä juuri niin kuin parhaalta tuntuu.! Minusta olisi kauheta että pitäisi surra niin kuin määrätään

 

[hoya bella]

Must toi Jukka Gustafsson on aina vaikuttanut jotenkin epämukavalta, kun esim katsoo eduskunnan kyselytuntia. Ja tää juttu on kyllä ihan uskomaton

Ja mitä tuohon juttuun tulee niin herranjestas kyllä jokaisella ihmisillä on oikeus surra sillä tavallla, kun itse haluaa. Ja kuten Mannola jo jutussa totesi, että Åke olisi halunnut hänen jatkavan. Ja jos osallistuu TTK:n niin eihän se sitä tarkoita etteikö surisi puolison kuolemaa ja oikeastaan must tuntuu, että se voi jopa auttaa surussa, että on jotain muutakin ajateltavaa eikä elämä siihen lopu, kun puoliso kuolee.

 

[RYPÄLE VoittamatonHerkkusieni]

No en mä ainakaan haluais että mies lopettais treenaamisen jos mä heittäisin hokkarit kattoon! |O

 

[Rukoilijasirkka]

Vai ei suruaikana tanssita? mitäs kaikkea suruaikana sit ei saa tehdä? Saako kattoo leffoja, saako pukeutua värikkäisiin vaatteisiin? Saako laittaa tukkaa, saako lakata kynsiä?

Ainoastaan tuhkaako saa ripotella ihottumaisen ruumiinsa peitoksi?

 

[sotku]

Se on jokaisen oma asia!Hyväähän tuo tekee.Vie ajatukset muualle.

 

[sotku]

No en mä ainakaan haluais että mies lopettais treenaamisen jos mä heittäisin hokkarit kattoon! |O

En minäkään.Life goes on.

 

[elämäon]

Esimies osoitti ainakin todella huonoa käytöstä kun työtoverini isä kuoli yllättäen, 2 vkoa oli pois töistä ja pomon saatesanoilla takaisin "sun pitää olla ihmisten ilmoilla jottet näivety sinne kotiin", todella järkkyä ja työkaveri oli ihan tyrmistynyt, jatkoi sitten töitä vaikka me muut yritimme sanoa että hae lisää lomaa vain.

 

[Nyynä]

Mun mielestä on järjetöntä, että ulkopuoliset saisivat määrätä miten kukakin hoitaa oman surunsa. Eikä se kuollut kunnioituksesta välitä, pikemminkin kunnioitus pitää antaa eläville ihmisille ja niille, jotka jatkavat elämäänsä ikävistä asioista huolimatta. Sitä paitsi, mitä kunnioittamista on kuolemisessa?

peesi.

 

[Nyynä]

Esimies osoitti ainakin todella huonoa käytöstä kun työtoverini isä kuoli yllättäen, 2 vkoa oli pois töistä ja pomon saatesanoilla takaisin "sun pitää olla ihmisten ilmoilla jottet näivety sinne kotiin", todella järkkyä ja työkaveri oli ihan tyrmistynyt, jatkoi sitten töitä vaikka me muut yritimme sanoa että hae lisää lomaa vain.

pomos ei vaan osannu sanoa sitä oikein mutta ajatus oli ihan hyvä. monesti tuommosessa suuressa surussa on tärkeää että pitää elämästä kiinni. jos ei sitä tee niin saattaa ite vaipua syväänki masennukseen. ja sitä ei kait kukaan edesmennyt haluais?