Hypotoniasta tietävät!

  • Viestiketjun aloittaja hypolapsen äiti
  • Ensimmäinen viesti
hypolapsen äiti
Onko hypotonia tila, joka paranee iän myötä vai onko aikuisessakin mahdollista havaita alentunutta lihasjäntevyyttä? Meillä on sivulauseessa mainittu 1v. 2 kk lapsen olevan veltohko, mutta fysioterapiaa ei sen vuoksi tarvita. Lapsi on oppinut kaikki liikkumisen virstanpylväät hieman keskivertoa myöhemmin, mutta puheen kehitys on olematonta. Voiko sekin liittyä hypotoniaan? Mistä hypotonia ylipäätään voi johtua?
 
Minun tytöllä oli hypertonia eli vastaavasti ylijäntevyys ja siihen auttoi fysioterapia. Eikä ollut tietoa että mistä johtuu.. en usko että vaikuttaa puheenkehitykseen millään tavalla.
mutta liikkumiseen varmaankin.
 
kuusikon äiti
Meillä esikoisella oli alentunut lihasjänteys, sai fysioterapiaa ja kävi kontrolleissa lasten polilla. Huomattiin, kun pään kannatus kehittyi hitaasti. Lähti liikkeelle hieman hitaasti, mutta oppi kuitenkin 1v2kk iässä kävelemään. Ehkä pari-kolmevuotiaaksi oli havaittavissa jonkinlaista vaikeutta vielä esim. lumessa liikkumisessa, mutta viimeistään eskari-iässä oli tosi reipas liikkuja ja nyt 13-vuotiaana on reipas urheilijapoika, joka harrastaa kilpaurheiluakin.

Meidän neljäs lapsi oli vielä hitaampi liikkeissään, ja hänkin kävi jonkin verran fysioterapiassa. Hän oppi nousemaan istumaankin vasta vuoden iässä ja ensiaskeleet otti puolitoistavuotiaana, mutta niin vain hänestäkin on tullut isompana kova liikkumaan, jalkapallon pelaaminen on koulussakin mielipuuhaa.

Meidän pojilla siis kaikki hypotoniaan viittaavat piirteet hävisivät muutaman vuoden ikään mennessä. Puheen kehityksessä heillä ei ollut mitään erityistä, esikoinen varsinkin oli kova puhumaan jo pienestä pitäen. Hyvä näin, mutta muistan kyllä, että varsinkin esikoisen kehityksestä ehdin olla kovastikin huolissani, toiseen hypotoniseen lapseen osasin suhtautua jo rauhallisemmin.
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja kuusikon äiti:
Meillä esikoisella oli alentunut lihasjänteys, sai fysioterapiaa ja kävi kontrolleissa lasten polilla. Huomattiin, kun pään kannatus kehittyi hitaasti. Lähti liikkeelle hieman hitaasti, mutta oppi kuitenkin 1v2kk iässä kävelemään. Ehkä pari-kolmevuotiaaksi oli havaittavissa jonkinlaista vaikeutta vielä esim. lumessa liikkumisessa, mutta viimeistään eskari-iässä oli tosi reipas liikkuja ja nyt 13-vuotiaana on reipas urheilijapoika, joka harrastaa kilpaurheiluakin.

Meidän neljäs lapsi oli vielä hitaampi liikkeissään, ja hänkin kävi jonkin verran fysioterapiassa. Hän oppi nousemaan istumaankin vasta vuoden iässä ja ensiaskeleet otti puolitoistavuotiaana, mutta niin vain hänestäkin on tullut isompana kova liikkumaan, jalkapallon pelaaminen on koulussakin mielipuuhaa.

Meidän pojilla siis kaikki hypotoniaan viittaavat piirteet hävisivät muutaman vuoden ikään mennessä. Puheen kehityksessä heillä ei ollut mitään erityistä, esikoinen varsinkin oli kova puhumaan jo pienestä pitäen. Hyvä näin, mutta muistan kyllä, että varsinkin esikoisen kehityksestä ehdin olla kovastikin huolissani, toiseen hypotoniseen lapseen osasin suhtautua jo rauhallisemmin.
Lämmin kiitos sulle, juuri tällaista viestiä salaa kaipasinkin:) Ihana kuulla, ettei hypotonia tarkoita välttämättä mitään pysyvää haittaa. Esikoinen kun on, niin sydän on välillä niin helposti syrjällään. Kiitos!
 
vierailija
Facebookkiin on perustettu Hypotoniatietoisuus sivu ja sen sisällä on keskustelu ja vertaistukiryhmä hypotonisten lasten vanhemmille. Ryhmä on salainen ja mukaan pääsee laittamalla viestiä Hypotoniatietoisuus sivun kautta.
 

Yhteistyössä