huonolla englannilla lukiossa...

Miten on ootteko pärjänneet ja päässee yo-kirjoitukset läpi?

Oon menossa lukioon ja kielipää on surkeaa luokkaa. Ruotsi vielä menee ainakin tähän asti on mennyt ihan ok, mutta englannin kanssa on tökkinyt jo ala-asteelta lähtien. Olen kyllä lukenut sanakokeisiin ja kokeisiinkin, mutta numerot eivät päätä huimaa. Sanakokeista nyt on helppo saada hyvä, kun pänttää sen sanalistan sanat päähän. Kunnon kokeissa sitten tökkii, kun siellä on kaikenlaisia tehtäviä. Ei riitä enää että osaisi sanaston sanat ja aluekkin on suurempi, joten eihän sitä koko sanastoakaan enää osaa ja eihän tehtävät enää niissä perustu vain kyseisiin sanoihin vaan mukana on sanoja, jotka olisi muka pitänyt tietää jo!!
Englannin kieli ei siis jää päähän helposti. Aion kirjoittaa englannin pitkänä, joten pakko olisi alkaa tsempata tän englannin kanssa, jotta pääsen sitten läpi. Jotain vinkkejä englannin omatoimiseen opiskeluun ja kokemuksia??

 

Vähän ot, mutta miksi ihmeessä kirjoitat enkun pitkänä jos et kerran ole hyvä siinä? Kirjoita mieluummin ruotsi pitkänä jos se on kerran vahvempi kieli...
Mutta mulla on ainakin ollut parasta itseopiskelua, kun olen kääntänyt sanasta sanaan sanakirjan kanssa englannin kielistä tekstiä; laulujen sanoja, lyhyitä kirjoituksia jne. ja kannattaa katsella myös leffoja ilman tekstejä, siinäkin oppii sitä kuullun ymmärtämistä...

 

Kyllä sä tulet pärjäämään, kun sulla on kuitenkin halua yrittää.
Eikä kannata masentua vaikka välillä tulee nelosia, niitä voi aina uusia ja kaikkia nelosia ei tarvitse edes uusia.
Mulla tökki kans enkku koko koulu-uran ajan. Ja todella huonoja arvosanoja sain. Yläkoulussa aina kutonen. Lukiossa sitten arvosanat olivat järjestään 4-5-4-5 yms. Ja silti kirjoitin ylioppilaaksi pitkän englannin kanssa. A siitä tuli, mutta läpi mikä läpi!

 

Vähän ot, mutta miksi ihmeessä kirjoitat enkun pitkänä jos et kerran ole hyvä siinä? Kirjoita mieluummin ruotsi pitkänä jos se on kerran vahvempi kieli...
Mutta mulla on ainakin ollut parasta itseopiskelua, kun olen kääntänyt sanasta sanaan sanakirjan kanssa englannin kielistä tekstiä; laulujen sanoja, lyhyitä kirjoituksia jne. ja kannattaa katsella myös leffoja ilman tekstejä, siinäkin oppii sitä kuullun ymmärtämistä...

Koska englantia on opiskeltu kolmoselta lähtien ja ruotsia seiskalta. Ja lukiossa sitten 3 vuotta vielä eli yhteensä 6 vuotta olisi opiskeltu ruotsia, jotenka siinäkö ajassa ehtii oppia kaikki ruotsinkieliset tarvittavat sanat pitkään ruotsiin? Hmm...

 

[QUOTE="vieras";23441932]Koska englantia on opiskeltu kolmoselta lähtien ja ruotsia seiskalta. Ja lukiossa sitten 3 vuotta vielä eli yhteensä 6 vuotta olisi opiskeltu ruotsia, jotenka siinäkö ajassa ehtii oppia kaikki ruotsinkieliset tarvittavat sanat pitkään ruotsiin? Hmm...[/QUOTE]

juu ehtii oppimaan, se on vaan siitä kiinni pystyykö oppimaan vaiko eikö.. Ei kaikki pysty kirjoittamaan pitkää matikkaakaan vaikka matikkaa luetaan kuitenkin ihan ekalta asti..

 

Englannin taso nykylukiossa on suorastaan hirvittävän kova. Oikeasti, L:n saadakseen pitää olla tosi hyvä jo. Ruotsi, sen sijaan taitaa olla ainut kieli jossa L:n voi saada vaikka kurssiarvosanat on jotain 7-8 luokkaa. Eli mun mielipide on se että kirjoitat sen ruotsin pitkänä jos se kerran on paremmin hanskassa. Siitä saat varmasti paremman arvosanan.

 

[QUOTE="vieras";23441932]Koska englantia on opiskeltu kolmoselta lähtien ja ruotsia seiskalta. Ja lukiossa sitten 3 vuotta vielä eli yhteensä 6 vuotta olisi opiskeltu ruotsia, jotenka siinäkö ajassa ehtii oppia kaikki ruotsinkieliset tarvittavat sanat pitkään ruotsiin? Hmm...[/QUOTE]

tottakai voi..ei kyllä ole kirkkain tähti tuo ap..jos menisit kesäksi vaikka ahvenanmaalle, oppisit sen kesän aikana enemmän ruotsia kuin kuuden vuoden aikana.. ei ole vuosista kiinni, vaan omasta opiskelustasi.

 

[QUOTE="Helekutti";23442017]Englannin taso nykylukiossa on suorastaan hirvittävän kova. Oikeasti, L:n saadakseen pitää olla tosi hyvä jo. Ruotsi, sen sijaan taitaa olla ainut kieli jossa L:n voi saada vaikka kurssiarvosanat on jotain 7-8 luokkaa. Eli mun mielipide on se että kirjoitat sen ruotsin pitkänä jos se kerran on paremmin hanskassa. Siitä saat varmasti paremman arvosanan.[/QUOTE]

Pitääpä oikeesti alkaa pohtimaan tätä vaihtoehtoa... Tosin fakta on silti se, että englantiakin pitää vielä treenata. Mutta miksi englannissa niin kova taso, mutta ruotsissa ei????

 

[QUOTE="Helekutti";23442017]Englannin taso nykylukiossa on suorastaan hirvittävän kova. Oikeasti, L:n saadakseen pitää olla tosi hyvä jo. Ruotsi, sen sijaan taitaa olla ainut kieli jossa L:n voi saada vaikka kurssiarvosanat on jotain 7-8 luokkaa. Eli mun mielipide on se että kirjoitat sen ruotsin pitkänä jos se kerran on paremmin hanskassa. Siitä saat varmasti paremman arvosanan.[/QUOTE]

No näinpä, mutta pelkästään arvosanojen takiako ap haluaisi sen englannin kirjoittaa? Jos sä ap et nyt keskity siihen englantiin, sulla tulee luultavasti aina olemaan huono englanti. Eihän siinä mitään, jos et ajattele tarvitsevas sitä tulevalla alallasi tai muutenkaan, mutta kai sulla muukin syy siihen on kuin pelkkä arvosana, vai onko?

 

Mä olen opettanut englantia lukiossa kohta 10 vuotta ja saan joka vuosi n. 100 uutta opiskelijaa. Usko pois, näiden joukkoon on mahtunut monia, jotka eivät ole parhaimmillaan juuri englannin kielen opinnoissa. Kurssikokeista on saatu nelosia ja niitä on uusittu ja on yhdessä opiskelijan kanssa itketty ongelmien edessä ja iloittu, kun ne on voitettu. On tahkottu tukitunteja ja onpa jotkut ottaneet ihan yksityisopetustakin esim. vanhemmalta opiskelijalta, jos on tuntunut että sille on tarvetta. Ja tiedätkö, yksikään opiskelijoistani ei ole vielä reputtanut enkkua. Päättöarvosanan saamisenkin kanssa on useilla ollut vaikeampaa, siihen kun pitää saada monta hyväksyttyä kurssiarvosanaa. Mutta siitäkin selviää!

Englannin taso on tosiaan kova. Suomessa on paljon kaksikielisiäkin, jotka kirjoittavat suomenkielisten joukossa. Monet on vaihdossa ja oppivat siellä esim. käytännön kielen hyvin. Ja jotkuthan vaan on pienestä pitäen olleet kielen kanssa niin paljon tekemisissä, että se tulee heiltä luontevasti. Kannattaa kirjoittaa enkku keväällä, silloin matalammilla pisteillä saa paremman arvosanan (syksyllä enkun kirjoittaa yleensä ne, jotka ovat siinä hyviä). Tosin läpipääsyn raja on syksyisin ja keväisin yleensä aikalailla samoissa.

Oletko hyvä matikassa? Sinunhan on myös mahdollista valita pitkä matematiikka. Tuolloin voisit yo-kokeessa osallistua pitkän matikan kokeeseen ja kirjoittaa enkun lyhyenä (tai jättää kirjoittamatta kokonaan). Eli yksi laajan tason koe riittää. Toki voit myös kirjoittaa ruotsin pitkänä, vaikka opiskelisitkin sitä B-kielenä. Mutta se ei kyllä pidä paikkaansa, että ruotsista saisi laudaturin helposti. Nykyään, kun ruotsi ei ole enää ns. pakollinen kirjoitettava aine, sen kirjoittavien määrä on paikoin romahtanut => nyt ruotsin kirjoittavat useimmiten ne, jotka ovat siinä melko hyviä.

Oletko jo löytänyt itsellesi parhaan tavan oppia? Yritä kokeilla erilaisia tapoja esim. opiskella sanoja lukion ekan vuoden aikana. Voit esim. tehdä teemalistoja tai keksiä tarinoita, joissa käytät uusia sanoja tai vaikka kehitellä omia muistisääntöjä. Kannattaa lukea paljon, siis ihan kirjoja, jos mahdollista. Siinä oppii lukemaan niin, ettei tartu enää jokaiseen sanaan, jota ei tunnista. Ja oppii uusia sanojakin ihan huomaamatta. Lukemalla voi oppia myös kirjoittamaan parempia aineita Kuullun ymmärtämistä voi kotona treenata esim. jättämällä tekstit pois lempisarjasta (olettaen, että se on englanninkielinen ).

Onnea matkaan! Kehotan sinua myös puhumaan tästä opettajasi kanssa. Opettajatkaan ei ole ajatustenlukijoita. Jos opettajasi tietää peloistasi, hän pystyy eri tavalla ohjaamaan oppimistasi!

 

[QUOTE="Helekutti";23442017]Englannin taso nykylukiossa on suorastaan hirvittävän kova. Oikeasti, L:n saadakseen pitää olla tosi hyvä jo. Ruotsi, sen sijaan taitaa olla ainut kieli jossa L:n voi saada vaikka kurssiarvosanat on jotain 7-8 luokkaa. Eli mun mielipide on se että kirjoitat sen ruotsin pitkänä jos se kerran on paremmin hanskassa. Siitä saat varmasti paremman arvosanan.[/QUOTE]

Täällä päin taasen on ruotsissa tosi kova taso.

 

[QUOTE="vieras";23442212]Kannattaa lukea paljon, siis ihan kirjoja, jos mahdollista. Siinä oppii lukemaan niin, ettei tartu enää jokaiseen sanaan, jota ei tunnista. Ja oppii uusia sanojakin ihan huomaamatta. Lukemalla voi oppia myös kirjoittamaan parempia aineita---[/QUOTE]

Tämä on muuten tosi hyvä neuvo. Mulla oli lukiossa alkuun kamalan huono ruotsi, mutta kirjoitin lopulta ällän. Sain petrattua sen ihan vaan lukemalla ruotsinkielisiä kirjoja, vaikka en niistä alkuun ymmärtänyt juuri mitään. Aapeellakin on varmaan ihan hyvä pohja sanaston jne. suhteen, joten tämä voisi toimia.

 

Eikö ruotsia ole pakko kirjoittaa ollenkaan? :O Ja voiko englannin jättää kirjoittamatta, jos ottaa pitkän matikan? :O

 

Eikö ruotsia ole pakko kirjoittaa ollenkaan? :O Ja voiko englannin jättää kirjoittamatta, jos ottaa pitkän matikan? :O

Nykyään yo-kokeessa on vain äidinkieli pakollisena kaikille. Sen lisäksi opiskelijan on valittava kolme tästä joukosta: toinen kotimainen, vieras kieli, matematiikka, reaali. Yhden näistä on oltava laajaan oppimäärään perustuva.

Toisin sanoen, ap voisi kirjoittaa äikän, b-ruotsin, pitkän matikan ja vaikka bilsan.
Tai äikän, a-enkun, lyhyen matikan ja esim. uskonnon.

Jne.

 

[QUOTE="vieras";23442351]Nykyään yo-kokeessa on vain äidinkieli pakollisena kaikille. Sen lisäksi opiskelijan on valittava kolme tästä joukosta: toinen kotimainen, vieras kieli, matematiikka, reaali. Yhden näistä on oltava laajaan oppimäärään perustuva.

Toisin sanoen, ap voisi kirjoittaa äikän, b-ruotsin, pitkän matikan ja vaikka bilsan.
Tai äikän, a-enkun, lyhyen matikan ja esim. uskonnon.

Jne.[/QUOTE]

Jos yhden on oltava laajaan oppimäärään perustuva, niin voiko se olla reaaliaine? Vai onko sen nimenomaan pakko olla matikka tai kieli? Eli ei voi ottaa esim lyhyttä englantia, lyhyttä matikkaa, pitkää bilsaa?

 

Tämä on muuten tosi hyvä neuvo. Mulla oli lukiossa alkuun kamalan huono ruotsi, mutta kirjoitin lopulta ällän. Sain petrattua sen ihan vaan lukemalla ruotsinkielisiä kirjoja, vaikka en niistä alkuun ymmärtänyt juuri mitään. Aapeellakin on varmaan ihan hyvä pohja sanaston jne. suhteen, joten tämä voisi toimia.

Aivan samaa mieltä. Mulla oli kohtalaisen vahva kouluruotsi, mutta kun piti ryhtyä oikeasti puhumaan sitä, menikin sormi suuhun. Marssin sitten kirjastoon, ja aloitin lukemalla lastenkirjoja. Kaikista parhaita oli sellaiset, joita sai myös äänikirjana. Luin kirjaa ja kuuntelin tekstiä nauhalta.

Pari viikkoa myöhemmin siirryin nuorten kirjoihin, joissa tapahtumaskaala on deittailua ja perhe-elämää - ei todellakaan mitään syvällistä, eli voin keskittyä täysin siihen, että luen ja ymmärrän ruotsinkielistä tarinaa. Lopulta siirryin ihan oikeisiin kirjoihin, joita luen tänä päivänäkin ruotsiksi, ja kieli sujuu edelleen oikein mukavasti!

Tsemppiä aloittajalle, kyllä se siitä, jos vaan motivaatiota riittää. Miten olisi esimerkiksi aina kolmen suoritetun kurssin jälkeen joku kiva palkinto itselleen? Jos aika ja rahat riittää, niin esimerkiksi viikonloppu Lontoossa palkitsee kummasti, eikä nykyisillä lentohinnoilla edes ole kamalan kallista.

 

[QUOTE="vieras";23442374]Jos yhden on oltava laajaan oppimäärään perustuva, niin voiko se olla reaaliaine? Vai onko sen nimenomaan pakko olla matikka tai kieli? Eli ei voi ottaa esim lyhyttä englantia, lyhyttä matikkaa, pitkää bilsaa?[/QUOTE]

Ei voi olla reaaliaine, vain matikassa ja kielissä on pitkä oppimäärä.

 

[QUOTE="wendy";23442376]Aivan samaa mieltä. Mulla oli kohtalaisen vahva kouluruotsi, mutta kun piti ryhtyä oikeasti puhumaan sitä, menikin sormi suuhun. Marssin sitten kirjastoon, ja aloitin lukemalla lastenkirjoja. Kaikista parhaita oli sellaiset, joita sai myös äänikirjana. Luin kirjaa ja kuuntelin tekstiä nauhalta.

Pari viikkoa myöhemmin siirryin nuorten kirjoihin, joissa tapahtumaskaala on deittailua ja perhe-elämää - ei todellakaan mitään syvällistä, eli voin keskittyä täysin siihen, että luen ja ymmärrän ruotsinkielistä tarinaa. Lopulta siirryin ihan oikeisiin kirjoihin, joita luen tänä päivänäkin ruotsiksi, ja kieli sujuu edelleen oikein mukavasti!

Tsemppiä aloittajalle, kyllä se siitä, jos vaan motivaatiota riittää. Miten olisi esimerkiksi aina kolmen suoritetun kurssin jälkeen joku kiva palkinto itselleen? Jos aika ja rahat riittää, niin esimerkiksi viikonloppu Lontoossa palkitsee kummasti, eikä nykyisillä lentohinnoilla edes ole kamalan kallista.[/QUOTE]

Hyvä vinkki!! Voiskin käydä kirjastossa kattomassa, jos sieltä löytyis lastenkirjoja englanniks ja miksei ruotsiksikkin. Ja äänilevyt olis kyllä todellista plussaa, koska oon aina ollut huono kuuntelutehtävissä... Ulkomaanmatkoihin ei kyllä oo varaa, enkä oo ikinä käynyt ulkomailla. :--D

 

[QUOTE="vieras";23442053]Pitääpä oikeesti alkaa pohtimaan tätä vaihtoehtoa... Tosin fakta on silti se, että englantiakin pitää vielä treenata. Mutta miksi englannissa niin kova taso, mutta ruotsissa ei????[/QUOTE]

ihmiset oppii englantia nin paljon tv:stä ja muualta että ne kokeet piää olla oppimäärään ähde vaikeat tai puolet saa L:n

ruotsi taas on semmonen että surin osa koululaisista yrittää ihan tosissaan olla oppimatta sitä vaikka sitä vuositolkulla taotaan kaaliin. pitkän ja keskipitkän ruotsin ero on aivan marginaalinen kun taas pitkän ja lyhyen englannin ero on aivan huima. se lyhyt englanti on uskovaisille ja muille ketkä ei oo koko nuoruttaan kattonu kauniita ja rohkeita ja roikkunu netissä ja sieltä oinu paljon enempi ku koulussa oppii.

 

[QUOTE="vieras";23442053]Pitääpä oikeesti alkaa pohtimaan tätä vaihtoehtoa... Tosin fakta on silti se, että englantiakin pitää vielä treenata. Mutta miksi englannissa niin kova taso, mutta ruotsissa ei????[/QUOTE]

Ruotsin kielessä taso on alempi, koska sitä osataan huonommin kuin englantia.

Miksi ruotsi tuntuu sinusta helpommalta kuin englanti? Jos sallit valistuneen arvauksen, epäilen, että ongelma on siinä, että sinulle on pakkosyötetty sanasta-sanaan- vastaavuuden so. ulkoaopettelemisen opiskelustrategia, joka tekee kielen opiskelusta mekaanista ja luonnotonta. Ruotsiksi samaa ongelmaa ei ehkä ole, koska elävää ruotsia ei kuule arkipäivässä, esim. televisiossa, yhtä paljon kuin englantia.

Ehdotankin, että televisio voisi olla oiva apuväline englanninkielesi rentouttamiseen. Valitse joku suosikki-realitysarjasi ja katso se ilman, että luet tekstitystä. Tallenna se samalla. Katso ohjelma sitten uudestaan tekstityksillä, pysäytä ja vertaile puhuttua englantia ja kirjoitettua suomea. Näin opit ehkä näkemään vastaavuuksia puhutun kielen ja kieliopin välillä, so. että sisällön, ajatuksen välittäminen on tärkeää, ei muoto.

Siitä ei pääse mihinkään, että kielioppi on osattava, mutta jos ajattelet sitä loogisena järjestelmänä, se ehkä uppoaa paremmin. Huomaa, että sinun on ymmärrettävä, miksi mikäkin palanen toimii kuten toimii: sinun on ymmärrettävä mekaniikka, mutta muuta et sitten tarvitsekaan; vähän kuin matematiikan kaavat.

Sanavarastoa on hyvä kasvattaa aina ja kaikkialla. Tähän ehdotan lääkkeeksi lukemista alkukielellä, esimerkiksi Sue Townsend on juuri sitä Queen's Englishia, mitä ylioppilastutkintolautakunta niin rakastaa, mutta valitse toki kirja, joka sinua sinua kiinnostaa. Lue kirjaa rentoutuneena ja sisältöön keskittyen noin kymmenen sivua kerrallaan. Nauti, keskity, tartu rytmiin. Ei haittaa, jos et ymmärrä kaikkea, kunhan ymmärrät jokaisen lauseen idean ja pystyt seuraamaan tarinaa. Jos et ymmärrä, pysähdy ja selvitä asia kieliopin ja sanakirjan avulla. Jatka. Kun huomaat sanan, jota et ymmärrä, mutta ymmärrät lauseen merkityksen -- yleensä kyseessä on adjektiivi -- kirjoita sana muistiin. Jokaisen kymmenen sivun jälkeen hae sanakirjasta sanat, joita et ymmärtänyt lauseessa jonka ymmärsit, ja luo lause ainakin mielessäsi suomeksi, mieluiten kirjoita se.

Kurssejakin on, mutta suurin osa niistä on paskaa. Opettelemalla analysoimaan omaa oppimistasi, panostamalla vähän joka päivä ja innostumalla pääset varmasti tavoitteeseesi! Onnea matkaan!