Huono omatunto, kun lopetin imetyksen..

Poika 1v4Kk. Osaa pyytää "itua" ja on nyt viikon ajan kysynyt imetystä eli "itua" ja sydän särkyy kun olen sanonut, että tule äidin syliin niin äiti hellii (muttei imetä). Lopetin imetyksen koska poika huusi öisin tissin perään, eikä hyväksynyt että sitä saa vain päivällä .

 

Poika 1v4Kk. Osaa pyytää "itua" ja on nyt viikon ajan kysynyt imetystä eli "itua" ja sydän särkyy kun olen sanonut, että tule äidin syliin niin äiti hellii (muttei imetä). Lopetin imetyksen koska poika huusi öisin tissin perään, eikä hyväksynyt että sitä saa vain päivällä .

Eikö kellään ole ollut vastaavaa fiilistä ?

 

Ei.

Olen lopettanut imettämisen ihan normaaliin aikaan, enkä venyttänyt rintojani ison lapsen tisseiksi.

 

Lopetin kuopuksen imetyksen samassa iässä kun palasin töihin ja totesin tarvitsevani yöuneni. Mies jäi siis kotiin lapsia hoitamaan silloin.kaihoisaa oli, ja melkein jo periin, siirsin, mutta hyvä se loppujen lopuksi oli. Ja meillä kuopuksesta ja isästä tuli puolentoista vuoden kotoisin jäljiltä tosi läheisiä, eikä silti äidin ja pojan läheisyys kärsinyt.

 

Pahoittelut korjaavasta tekstinmuokkauksesta...

 

Onhan se kaihoisaa, surullista oli varsinkin kuipuksen imetyksen lopettaminen kun tiesi että uusia vauvoja ei meille enää tule. mut elämä jatkuu, ja syli on oikein hyvä turva sille sunkin lapselle, ei se sitä tissiä enää tartte.

 

Ei ole ollut samaa fiilistä. Olimme molemmat valmiita imetyksen lopettamiseen 11kk iässä.
Jotenkin tuntuu, että imetyksestä tulee monille naisille liian iso asia, ja siihen jäädään kiinni. Samalla tietysti opetetaan ja totutetaan se lapsi roikkumaan huvin päin tissillä, ja mitä kauemmin ko. tapaa harrastetaan sen vaikeampi lopettaa.

 

Ei ole ollut samaa fiilistä. Olimme molemmat valmiita imetyksen lopettamiseen 11kk iässä.
Jotenkin tuntuu, että imetyksestä tulee monille naisille liian iso asia, ja siihen jäädään kiinni. Samalla tietysti opetetaan ja totutetaan se lapsi roikkumaan huvin päin tissillä, ja mitä kauemmin ko. tapaa harrastetaan sen vaikeampi lopettaa.

:,D 2015 ja joku on näin dinosaurus

 

:,D 2015 ja joku on näin dinosaurus

Joo, samaa mieltä. Kyllästynyt noihin mummomaisiin kommentteihin imetyksestä. Ihan kuin 1v4kk olisi yli-ikäinen. Ja taas syyllistetään äitiä sanomalla normaalia asiaa sairaaksi riippuvuudeksi.
Aloittajalle: Ymmärrän tuskasi. Toisille lapsille tissittely on tärkeämpää ja se lopettaminen on siksi vaikeaa ja aiheuttaa huonoa omaa tuntoa. Tuon ikäinen muistaa yllättävän pitkään tissillä olon ja kaipaa sitä läheisyyttä. Teit kuitenkin oikein, koska imetys alkoi herättää itsessäsi negatiivisia tunteita ja vaikutti jaksamiseesi. Luota siihen, että ratkaisusi oli oikea. Muutaman viikon päästä voit antaa taaperon maistaa tissiä ja voitte yhdessä todeta, että maito on loppu. Meillä auttoi tämä.

 

Minäkin ymmärrän aloittajan fiilikset, imetys on ihan omanlaisensa side. Joillekin se on vain riesa, toisille puhtaasti ruokintaa ja joillekin ainutlaatuinen tapa vastata lapsen tarpeisiin. Ja siinäkin on todella eroja, miten tärkeää imetys on lapselle, useamman lapsen kokemuksella voin kertoa. Kyllä imetyksen päättymisestä saa olla haikea olo. Mutta jos haikeuden sijaan vaivaa huono omatunto niin muistuta itseäsi imetyksen lopettamisen syistä, yli yksivuotiaan imetys on ihanaa jos se on molemmille ihanaa, mutta jos se ajaa toisen zombitilaan niin sitten se ei ole, ja se rajaa sen hyötyjä aika radikaalisti toisellekin osapuolelle.

Menee viikko tai muutama ja huomaat, että olet ihan yhtä korvaamaton ja rakas ja lämmin lohtu edelleen. Itse asiassa on ihan mukava oivallus, että se turva, lämpö ja läheisyys mitä olet lapselle tähän asti tarjonnut imettämällä onkin SINUA eikä rintoja tai maitoa, ja se kaikki on vielä tallessa <3

 

Minäkin ymmärrän aloittajan fiilikset, imetys on ihan omanlaisensa side. Joillekin se on vain riesa, toisille puhtaasti ruokintaa ja joillekin ainutlaatuinen tapa vastata lapsen tarpeisiin. Ja siinäkin on todella eroja, miten tärkeää imetys on lapselle, useamman lapsen kokemuksella voin kertoa. Kyllä imetyksen päättymisestä saa olla haikea olo. Mutta jos haikeuden sijaan vaivaa huono omatunto niin muistuta itseäsi imetyksen lopettamisen syistä, yli yksivuotiaan imetys on ihanaa jos se on molemmille ihanaa, mutta jos se ajaa toisen zombitilaan niin sitten se ei ole, ja se rajaa sen hyötyjä aika radikaalisti toisellekin osapuolelle.

Menee viikko tai muutama ja huomaat, että olet ihan yhtä korvaamaton ja rakas ja lämmin lohtu edelleen. Itse asiassa on ihan mukava oivallus, että se turva, lämpö ja läheisyys mitä olet lapselle tähän asti tarjonnut imettämällä onkin SINUA eikä rintoja tai maitoa, ja se kaikki on vielä tallessa <3

 

Lapsissa on paljon eroa siinä kuinka tärkeää imetys on ja miten helposti vieroitus sujuu. Meillä esikoinen vieroittui lähes itsestään noin vuoden iässä. Tän tokan kanssa ei sellaista vaihetta oo tullut. Nyt 1v 5kk ja imetän 1-2 kertaa päivässä. Hänelle imetys on todella tärkeää enkä ole raaskinut tai jaksanut itkettää toista.

Yöimetys kyllä lopetettu ja muutenkin rankasti vähennetty. Annan rintaa silloin kun on kovin väsynyt/kipeä/itkuinen eikä muu lohtu kelpaa. Itse haluisin jo lopetella mut pikkuhiljaa puolitoistavuotiaskin on vielä kovin pieni.

Esikoinen meillä oli enemmän tutin kuin tissin perään. Hän itki itkunsa sitten myöhemmin kun tutista luovuttiin. Ja se ei ollut helppoa myöskään.

 

Ettekä ole lopettanut yöimetystä ajoissa? Jos 1v4kk haluaa yöllä tissiä. Sehän pitäisi lopettaa heti kun tulee hampaita

 

Ettekä ole lopettanut yöimetystä ajoissa? Jos 1v4kk haluaa yöllä tissiä. Sehän pitäisi lopettaa heti kun tulee hampaita

 

Sama täällä ap. Lapsi on 1 v 1 kk ja en pysty kuvittelemaan lopettavani imetystä vaikka takarajana pidin vuoden ikää. Äidinvaistoni sanoo että lapseni pysyy terveenä maidon voimasta. Ravinteellisesti en usko sen olevan elintärkeää, mutta vasta-aineet ja läheisyys auttavat lastani kehittymään ja kasvamaan terveenä.

En ollenkaan tiedä milloin lopetan. Lapselle se tulee olemaan iso asia. Onneksi muu maailma alkaa kiinnostamaan. Kun olemme uudessa ympäristössä tai kivalla reissulla, lapselle ei tulee enää tissi mieleen. Elättelen toiveita että lapsi alkaisi itse kiinnostua ympäristöstään niin paljon ettei enää kaipaile tissille ja voitaisiin lopetella imetystä. Olisi mahtavaa saada hormonitasapaino elimistöön, kehoni vain "itselleni" pitkän raskausajan ja imetyksen päätteeksi.

 

Sama täällä ap. Lapsi on 1 v 1 kk ja en pysty kuvittelemaan lopettavani imetystä vaikka takarajana pidin vuoden ikää. Äidinvaistoni sanoo että lapseni pysyy terveenä maidon voimasta. Ravinteellisesti en usko sen olevan elintärkeää, mutta vasta-aineet ja läheisyys auttavat lastani kehittymään ja kasvamaan terveenä.

En ollenkaan tiedä milloin lopetan. Lapselle se tulee olemaan iso asia. Onneksi muu maailma alkaa kiinnostamaan. Kun olemme uudessa ympäristössä tai kivalla reissulla, lapselle ei tulee enää tissi mieleen. Elättelen toiveita että lapsi alkaisi itse kiinnostua ympäristöstään niin paljon ettei enää kaipaile tissille ja voitaisiin lopetella imetystä. Olisi mahtavaa saada hormonitasapaino elimistöön, kehoni vain "itselleni" pitkän raskausajan ja imetyksen päätteeksi.

Sama siinä on kuin tutin syömisessä, kerran sen pois ottaminen kirpaisee, mutta nopeasti unohtuu.

 

ymmärrän surusi
Minusta teit kuitenkin ihan okein. Mielummin jaksava äiti, kuin öisin syövä taapero.

Toisaalta, jos halust, voithan kojeilka antaa tissia nyt päivällä. Maito kyllä vielä nousee!

 

ymmärrän surusi
Minusta teit kuitenkin ihan okein. Mielummin jaksava äiti, kuin öisin syövä taapero.

Toisaalta, jos halust, voithan kojeilka antaa tissia nyt päivällä. Maito kyllä vielä nousee!

No mitä järkeä??
Eivätkö mammat todella keksi muita keinoja pitää yllä läheisyyttä ja osoittaa välittämistä, kun tunkemalla tissiä suuhun?

 

Todella tuttuja fiiliksiä!

Annat paljon haleja, pidät sylissä ja pusuttelet, niin se tissin ikävä menee kyllä melko nopeasti ohi ja saat purkaa imetyksen kaipuuta. Meillä kestäneet tissin perään kaipailut maksimissaan muutaman viikon.

 

Ymmärrän hyvin haikeuden ja huonon omantunnon. Itse imetän vielä iltaisin tyttö 1v 10kk. En raaski lopettaa kun on tytölle tärkeää. Tyttö ollut huono syömään aina, joten maito ollut todella tärkeä lisä. Ja uskon että ollaan säästytty monelta pöpöltä, kun on hyvä vastustuskyky rintamaidon ansiosta. Kyllähän se varmaan meilläkin pikku hiljaa loppuu, mutta ei ihan vielä. En ainakaan itse ole valmis, koska kyyneleet tulevat joka kerta kun ajattelen asiaa.

 

Lapsi kyllä selviää hyvin imetyksen lopetuksesta kun saa tilalle muuten riittävästi läheisyyttä. Mutta onhan se vieroitus raskasta sellaisessa tilanteessa kun lapsi sitä vastustaa.

Meillä esimerkiksi tutin poisottaminen ei ollut mikään kertakirpaisu. Tyttö vei 2-vuotiaana itse tutin pikkutontuille, mutta itki kyllä sit muutamana iltana kovasti tutin perään. Sen jälkeen lopetti kokonaan päiväunet, alkoi nähdä painajaisia ym. kivaa. Muutaman kuukauden piti silitellä uneen ja olla vieressä. Ei todellakaan ollut helppoa se luopuminen ja kun pikkuveli syntyi vuoden päästä alkoi tuttien varastelu ja salassa tutin syöminen. Ei ollut unohtunut.

Imetyksestä ei ole lapselle mitään haittoja - vain hyötyjä, joten siksi ketään on turha painostaa lopettamaan imetys jos äiti ei sitä halua ja se on lapselle tärkeää. Yöimetys ei ole haitaksi hampaille, mikäli hampaat on illalla pesty. Äidinmaito ei aiheuta reikiä.

 

Ettekä ole lopettanut yöimetystä ajoissa? Jos 1v4kk haluaa yöllä tissiä. Sehän pitäisi lopettaa heti kun tulee hampaita

Ei pidä. Äidinmaito yksistään ei ole kariogeenista. Tarvitaan ensinnäkin steptococcus mutans, ja vaikka tartunta olisi, äidinmaito yksistään on sille aika heikkoa evästä. Ainoa mistä on pitävä tutkimusnäyttö on että pitkä lapsentahtinen imetys YHDISTETTYNÄ sokeriseen ruokavalioon ja/tai huonoon hammashygieniaan lisää reikiintymisen riskiä (ja samaan aikaa pitkä imetys kuitenkin mm. ehkäisee purentavikoja ja parantaa suun motoriikkaa), mutta jokainen perhe valitsee mitkä hammasterveyttä edistävistä asioista priorisoi ja mille sijalle hammasterveyden priorisoi - ihminen kun on muutakin kuin hampaat. Tai ainakin minä syön 4-5 ateriaa päivässä muista terveydellisistä ja hyvinvoinnillisista syistä, vaikka pelkkien hampaiden kannalta kerta päivään olisi parempi

Imetin 10-kuista vielä useita kertoja yössä (5-6?), ja kun kaikki muut hommat oli hanskassa (ei sokeria, hyvä ruokailurytmi, kariespöptartunnan välttäminen, hampaanpesut, sopiva tahna, ksylitol koko perheellä jne.) niin hammashoitolasta ei kuulunut poikkipuolista sanaa asiasta, kehuja vain. Mulla yöimetykset on ratkaisevia maidontulon kannalta, joten en todellakaan olisi yövieroittanut alle 1-vuotiasta, jolle se maito kuitenkin on vielä ensisijainen ravinnonlähde.

 

Lapsi kyllä selviää hyvin imetyksen lopetuksesta kun saa tilalle muuten riittävästi läheisyyttä. Mutta onhan se vieroitus raskasta sellaisessa tilanteessa kun lapsi sitä vastustaa.

Meillä esimerkiksi tutin poisottaminen ei ollut mikään kertakirpaisu. Tyttö vei 2-vuotiaana itse tutin pikkutontuille, mutta itki kyllä sit muutamana iltana kovasti tutin perään. Sen jälkeen lopetti kokonaan päiväunet, alkoi nähdä painajaisia ym. kivaa. Muutaman kuukauden piti silitellä uneen ja olla vieressä. Ei todellakaan ollut helppoa se luopuminen ja kun pikkuveli syntyi vuoden päästä alkoi tuttien varastelu ja salassa tutin syöminen. Ei ollut unohtunut.

Imetyksestä ei ole lapselle mitään haittoja - vain hyötyjä, joten siksi ketään on turha painostaa lopettamaan imetys jos äiti ei sitä halua ja se on lapselle tärkeää. Yöimetys ei ole haitaksi hampaille, mikäli hampaat on illalla pesty. Äidinmaito ei aiheuta reikiä.

Kuka hullu antaa lapsen syödä tuttia kaksi vuotiaaksi. Mitä aiemmin tutista vierottaa, sen helpompaa. Ja sama toisinpäin: mitä kauemmin huonoa tapaa jatkaa, sen vaikeampi siitä on irtautua.

 

No mitä järkeä??
Eivätkö mammat todella keksi muita keinoja pitää yllä läheisyyttä ja osoittaa välittämistä, kun tunkemalla tissiä suuhun?

No olisiko vaikka se järki, että WHO useisiin tutkimustuloksiin nojaten suosittelee kaikille lapsille imetystä ainakin kaksivuotiaaksi.

 

Kuka hullu antaa lapsen syödä tuttia kaksi vuotiaaksi. Mitä aiemmin tutista vierottaa, sen helpompaa. Ja sama toisinpäin: mitä kauemmin huonoa tapaa jatkaa, sen vaikeampi siitä on irtautua.

Ei mee yks yhteen. Ei mitään ongelmaa ollu vieroittaa tutista lähemmäs 2v. Aivan helppoa. Töissä kyllä kuunneltiin yhden 1v täyttäneen parkua montapäivää jäätyään tutitta. Huus yöllä ja päivällä.
Ite vierotin tissistä noin 11kk iässä ja helposti sujui. Olihan se haikeaa itelle alkuun.