Toggle sidebar

huomenna toinen lastenneurologi-käynti (asiaa adhd-lapsesta ja hoidosta)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja miepä mie
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
M

miepä mie

Vieras
elikkäs- 3vuotiaana sain tapella ja taistella että asia otettiin vakavissaan (lapsen ylivilkkaus) käytin yksityisellä neurologilla, jossa todettiin lapsella olevan tätä ad/hd:tä ylivilkkaus nyt ainakin... toimintaterapia alkoi lapsen ollessa 4 vuotias, psykologin juttusilla ollaan muutaman kerran käyty.
nyt varasin uuden ajan yksityiseltä lasten neurologilta, poika siis nyt 5 vuotias ihan pian.. tuntuu että tämä asia junnaa paikallaan, enkä oikeen tiedä miten oireyhtymää lähtisin "hoitamaan". arki rutiini ja sääntöjutut on olleet jo pitkään, se on tuttu juttu! mutta sitten tämä että miten asiasssa lähdetään eteenpäin.
tuli tunne että kun on 3 vuotiaana käynyt neurologilla (keskusteltiin vain) niin miksi mä varaan uutta aikaa nyt pojalle...näin kysyivät minulta ajanvarauksessa.
nyt haluisin vähän infoa ammattilaisen silmissä miltä pojan oireyhtymä näyttää. virallista diagnoosia täällä tehdään vasta kouluiässä (hoitojakso sairaalassa, jossa katotaan onko jotain muutakin kuin vain adhd.
mutta miten sitten nyt 5vuotiaana? voiko silloin jo tehdä testejä jne?
ajatellen tulevaa eskari kautta ja koulua (tarvitseeko lapsi jonkun "starttieskarin) ?
neuvolassa eivät oikeen tuumanneet asiaan mitään.
en vaan tiedä miten nyt edetä kun tuntuu ettei nuo ammatti ihmiset muuta kun kerro samoja asioita(kuinka helpottaa arkea) kaikkea ollaan kokeiltu (Tarran saa kun käytös ok, jäähyrappusia, kannustusta, tanssimuskaria, kuvataidekoulua, joka tarkoitettu vilkkaille lapsille...)
te joilla adhd lapsi miten ootte saaneet ihmiset ottamaan tämän tosissaan ja miten autatte lastanne tässä asiaassa?
 
:hug:
Mulla ei ole kokemusta asiasta, mutta ihmettelen kovasti miksi se diagnoosin virallistaminen kestää noin kauan vasta kouluiässä. Kun näin maalaisjärjellä ajatelen että mitä aikaisemmin kuntoutus aloitetaan sitä paremmat tulokset saadaan ja pahimmassa tapauksessa se eka koulu vuosi menee penkin alle jos silloin vasta aloitetaan tutkimaan onko vai ei ole ja onko viellä jotain muutakin.
Pysy tiukkana ja vaadi apua ota yhtettä adhd yhdistykseen pyydä sieltä neuvoja ja apua- Siis jos et ole viellä ottanut.
Mä en ihan oikeasti jaksa ymmärtää miksei nyt jo voi saada sitä diagnoosia ja saada kuntousta ja apua kyllä tämä systeemi on syvältä. :headwall:

Mulla on lähi piirissä kaksi dysfasiaa sairastavaa lasta joista toinen sai diagnoosin jo alle 3v ja heti pääsi erityisryhmään ja on kerta vuoteen seuranta jaksot ja nyt kun menee 4lk:lle niin eipä huomaa mitään. Toinen taas sai vasta nyt sen diagnoosin ja aloitelee eskaria on ehtinyt tulla jos minkälaisia käytöshäiriöitä.
 
Hei. Mä en sua osaa auttaa, mut tarvisin itte apua. Mulla nyt 3-vuotias lapsi, jota useat sanoneet ylivilkkaksi, riehakkaaksi jne.. Mitenkäs sitä pitäisi lähteä tutkimaan? Jos haluat voit vaikka kirjoittaa mulle miimi76@yahoo.com
 
mä voin laittaa sulle pienen "tarinan" siitä miten minä sain ihmiset vihoin ja viimein uskomaan että tämä ei ole pelkkää uhmaa vaan jotain muuta...
ja sit semmosii mitä pojassa ite huomasin ( käytöksessä)
ois kiva jos siit ois jotain apuu ( tiedän nimittäin et täs asiassa voi joutua olemaan se LEIJONAÄITI...)
 
Millaisia oireita ap lapsellasi oli, kun aloit hänen ollessaan 3 vuotta epäilemään ylivilkkautta?Kun asia on ajoittain ollut mielessä itselläkin kuopuksen kanssa :ashamed:
 
se on todellisen pitkä tarina koko juttu miten aloin epäilemään sitä.
se käytös vain minusta ei ollut enään "normaalia". JOkainen lapsi osaa kiukutella ja jokainen osaa tehdä ilkeyksiä kaikkii asioihin ei kukaan lapsi jaksa keskittyä... mutta mä vain jotenkin aloin miettimään että miten se uhma ilmenee ja sitten aloin ajatella että "norma"uhmaan ei kuulu asioita, joita poikani teki... tätä on tälleen lyhyesti vaikia sanoa. MÄ uskon et jokainen vanhempi osaa huomata, jos poikeavaa.. mulle voi laittaa vaikka s.postia niin
sinne kivempi kertoilla enempi asiasta( muutkin saa laittaa)

ruskea23@hotmail.com
 
Meillä 4-vuotias poika joka ollut tosi vilkas jo 2,5v asti.Poika oli aluksi perhepäivähoidossa.Sitten alkoi hoitajalta tulla epäsuoria viestejä ettei oikein tule enää toimeen poikani kanssa tämän huonon käytöksen takia.Päätelimme että pojan olisi parempi siirtyä päiväkotiin ikäistensä pariin.Siirsimme hänen sinne mutta sieltäkin sitten saimme viestejä pojan huonosta käytöksestä.Valitin asiasta meidän ihanalle terkkarillemme neuvolassa joka järkkäsi pojan aluksi terveyskeskuspsykologin tutkimuksiin.No siinä ei paljastunut mitään ihmeellistä kun että todettiin vaan poikani olevan tavallista vilkkaampi.Saimme lisäksi terkkarilta vauvaperhepsykologin puhelinnumeron jonne sitten heti soittelimmekin.Siellä ollaan nyt käyty yli vuoden ja nyt on menossa vaihe että olemme pojan kanssa teraplayssa sekä odottamassa mahdollista neuropsykologille menoa kunhan on aluksi saatu vahvistusta käyntien perusteella onko sinne tarpeellista mennä.Lisäksi saimme pojalle avustajan tarhaan näiden kaikkien psykologien lausuntojen pohjalta.Teemme myös tarhan henkilökunnan kanssa sekä kaikkien näiden tahojen kanssa tiivistä yhteystyötä ongelmien selvittämiseksi ja pojan auttamiseksi.
Joten jos mietitte kelle ensiksi kertoa näistä ongelmista niin neuvoisin ottamaan yhteyttä omaan terveydenhoitajaa,ainakin meille se toi suuren avun ja rattaat läksi pyörimään asian selvittämiseksi.
 
Tuon sun kuvauksen perusteella teillä näyttää kuitenkin olevan ihan suht hyvällä mallilla asiat =) Mun tietääkseni adhd diagnoosia ei edes anneta alle 5 vuotiaille. Välillä tuntuu että nää asiat etenee tuskallisen hitaasti :headwall: Mekin saatiin adhd diagnoosi ( ja pari muuta ) vasta nyt kesällä kun poika oli menossa tokalle. Ennen koulun aloitusta poika kävi monta vuotta puheterapiassa ja joskus 4-5 vuotiaana psykologin arviossa. Meillä oli muutto toiseen kaupunkiin juuri eskarivuonna joka hidasti asioita ja nuo lausunnot+ päiväkodin kuvaus lapsesta olikin sitten tosi tärkeät koulun aloitusta suunnitellessa. Niiden perusteella saatiin erityisluokkapaikka. Nyt tällä hetkellä olemme tilanteessa, että kaikki mahdollinen apu on saatu tai vireillä. Eli käytännössä tuo erityisluokka, toimintaterapia, lääkitys, neuropsykologiset tutkimukset. Kotona käytetään niitä keinoja mitkä ollaan hyviksi koettu ja näillä mennään ja yritetään parhaamme. Paljon työläämpäähän tää elo tän erityisen kanssa on kuin taviksen, mutta ei sille oikein mitään voi.
 
ADHD-diagnoosia ei aseteta alle 7-vuotiaalle, ja siinä on ihan järkeä. Tätä pienempi lapsi on vielä kehityksessään kovin keskeneräinen, ja monilla tuohon 3-5 -vuoden ikään kuuluu aikamoista vauhtia. Vasta kouluikäisestä on "turvallista" lausua tuollaista. Lisäksi alle kouluikäisellä ylivilkkaus saatta olla vuorovaikutuksen pulmia eikä ADHD:ta. Esim. jos lapsella on synnynnäisesti vaativa temperamentti (jokainen meistähän syntyy jo tietynlaisten temperamenttitekijöiden kanssa), voi olla, ettei paraskaan vanhempi ei pysty olemaan sen edessä riittävän rakentava. Tällöin pieni pyörremyrsky uuvuttaa vanhemmat ja saa heidät tuntemaan voimattomuutta.

Jonkun mielestä ADHD on aikamme muotisairaus, ja siitä syystäkin jotkut lääkärit suhtautuvat siihen karsaasti. ADHD:lla on neurologinen perusta, mutta niiden neurologisten muutosten uskotaan nykyisin isolta osalta syntyneen varhaisen vuorovaikutuksen ongelmista. Tietysti esim. raskaudenaikainen päihteiden käyttö voi jo yksinäänkin aiheuttaa tämänkaltaisia neurologisia muutoksia.

ADHD:ssa täytyy täyttyä tietyt diagnostiset kriteerit, koskien sekä ylivilkkautta että impulsiivisuutta. ADD puolestaan on oireyhtymä, jossa on vain keskittymisen pulmia, muttei impulsiivisuutta.
 
ADHD-lapsella on oikeus saada sellaista opetusta, jota hän tarvitsee. ADHD-lapset eivät ole tyhmiä, vaan kyse on vain siitä, löytääkö aikuiset oikeanlaisia keinoja opettaa näitä erityislapsia.

Tukimuotoja on mm. henkilökohtainen avustaja, pienryhmä ja erityisopetus (joko kokoaikainen tai osa-aikainen). Yleensä ADHD-lapsi kuitenkin käy yleisopetuksen mukaista opetussuunnitelmaa, vaikka jonkun aineen kohdalla voidaan tehdä henkilökohtaisia ratkaisuja. Nämä tukimuodot tulisi olla mahdollisia myös eskarissa ja päiväkodissa.

Hyvät erityislasten äidit, vaatikaa aina, että neuropsykologi/ psykologi/ toimintaterapeutti käy päiväkodissa/ koulussa kädestä pitäen ohjaamassa opeja. Erikoissairaanhoidossa kerätty tieto ei saa jäädä sinne arkistoihin pölyttymään, vaan tieto lapsen kohtaamisesta, erityispiirteistä ja voimavaroista tulee aina siirtää kodin ja koulun käyttöön!

 
No vielä jäi yksi asia sanomatta:

Googlettakaapa ADHD-coach. Näistä henkilöistä voi olla mahtava apu!!! Ja jotkut "Leijonaemot" ovat saaneet taisteltua tuulimyllyjä vastaan niin ansiokkaasti, että erikoissairaanhoito on maksanut perheelle adhd-coachin, joka käy kotona esim. 1xviikossa vuoden ajan.
 
Meillä melko samanlainen tilanne kuin teillä ap. Vuosia yritin hakea hakea apua, mutta mua ei aluksi uskottu. Kun poika sitten aloitti päiväkodin, ja sieltä tuli myös palautetta että jotain vois olla, niin päästiin psykologin tutkimuksiin js neurologille. Saatiin myös pojalle tukiperhe, missä edelleen käy 4 viikon välein. Mulle myös sanottiin, ettei adhd diagnoosia anneta alle kouluikäiselle, joten pojan diagnoosi oli hyperkineettisen tarkkaavaisuushäiriön piirteet adhd-tyyppisesti.

Mutta siinä se sitten taas junnas vuosia, eikä oikeen mitään tapahtunut. Olin jo täysin raunio, ja sossun tädille itkin tilannetta. Hän tarjosi meille perhetyötä, ja otettiin se vastaan vaikka vähän epäileväinen sen hyödystä olinkin. Jo ensimmäisellä käynnillä he "kauhistuivat" että tälläistäkö teillä aina on. Sen jälkeen alettiin viemään taas asioita eteenpäin, jopa neuvolasta soiteltiin ja pahoiteltiin ettei mua ole otettu vakavasti. Mutta kaikki oikeestaan kaatui taas lasten psykologiin, jolla ei ollut mitään käsitystä adhd:sta, ja muutenkin hän halusi testata vain sitä onko poika kypsä kouluun vielä, hänen mielestään ei ollut (jo 4 vuotiaana tehdyissä testeissä poika oli ikäistään fiksumpi). Onneksi eskarin tädit ja eräs toinen psykologi kannustivat ja kehottivat minua pysymään päätöksessä laittaa poika kuitenki kouluun ajallaan.

Nyt syksyllä poika siis aloitti ekalla (tosin normaaliopetuksen pienluokassa), ja sen verran palautetta on jo tullut, että ei jaksa olla paikallaan, mutta se ei ainakaan vielä haittaa oppimista, koska poika on osannut jo lukea 2 vuotta ja kaikki aineet on hänelle helppoja. Ja sehän se onkin sitten opettajalle haaste saada mielenkiinto pysymään ja antaa vaikeampia lisätehtäviä, koska poika turhautuu kun kaikki tehtävät on hänestä ihan "lällyjä" kuulemma.

Nyt taas odotellaan että mitä seuraavaksi, milloin saadaan edes jonkinlainen diagnoosi. Kaikki taas junnaa paikallaan. Itse sain myös adhd diagnoosin keväällä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja level:
ADHD-diagnoosia ei aseteta alle 7-vuotiaalle, ja siinä on ihan järkeä. Tätä pienempi lapsi on vielä kehityksessään kovin keskeneräinen, ja monilla tuohon 3-5 -vuoden ikään kuuluu aikamoista vauhtia. Vasta kouluikäisestä on "turvallista" lausua tuollaista. Lisäksi alle kouluikäisellä ylivilkkaus saatta olla vuorovaikutuksen pulmia eikä ADHD:ta. Esim. jos lapsella on synnynnäisesti vaativa temperamentti (jokainen meistähän syntyy jo tietynlaisten temperamenttitekijöiden kanssa), voi olla, ettei paraskaan vanhempi ei pysty olemaan sen edessä riittävän rakentava. Tällöin pieni pyörremyrsky uuvuttaa vanhemmat ja saa heidät tuntemaan voimattomuutta.

Jonkun mielestä ADHD on aikamme muotisairaus, ja siitä syystäkin jotkut lääkärit suhtautuvat siihen karsaasti. ADHD:lla on neurologinen perusta, mutta niiden neurologisten muutosten uskotaan nykyisin isolta osalta syntyneen varhaisen vuorovaikutuksen ongelmista. Tietysti esim. raskaudenaikainen päihteiden käyttö voi jo yksinäänkin aiheuttaa tämänkaltaisia neurologisia muutoksia.

ADHD:ssa täytyy täyttyä tietyt diagnostiset kriteerit, koskien sekä ylivilkkautta että impulsiivisuutta. ADD puolestaan on oireyhtymä, jossa on vain keskittymisen pulmia, muttei impulsiivisuutta.
Click to expand...

aivan tämäkin "totta" mutta hieman karkeasti sanottuna.
niin pojalla tosiaan siis nyt vain tuo adhd YLIVILKKAUS mikä "todettu" kaikenmoistahan siinä voi liitteksi tulla, ainakin impulsiivisuus, koska tuo "pakkoliikkeet" kuuluvat hänen tapaansa. käsiä on pakko huitoja ja taputella jne

minulle sanottiin taas,että PELKKÄ päihteiden käyttö ei voi olla SYYNä oireyhtymään. (en itse edeskäytä päihteitä ollenkaan, kysyin mielenkiinnota)

esim. synnytyksenaikaiset komplikaatiot, hapen puute jne on meillä EPÄILYS oirehtymän yhdeksi tekijäksi

 
ajattelin tänne laittaa kun sitä ollaan paljon "kyselty".. eli käynti takana. ja nyt rupesi kovan tivaamisen jälkeen tapahtumaan.
5vuotias poika saa "seurantalomakkeen"joka laitettan menee meille päiväkotiin ja muille läheisille, kaikki sitten merkaavat siihen oman näkemyksen lapsen käytöksestä tietyssä paikassa.
Lapsesta sanottiin että motoriikka jutuissa on edellä muita (tämä mainittiin jo 3 vuotis käynnillä) mitään puheterapiaa, toimintaterapiaa ei tarvita vaan apua siihen keskittymiseen/vilkkauteen.
jopa psykologin testeihin saa mennä jo (täällä ne vasta norm. kouluiässä)
lääkityksestäkin puhuttiin jo. sen voineen aloittaa jo eskarin puolessa välissä mikäli tila pysyy saman. kyllä helpotti että tämä asia ei enään junnaa paikallaan. täytyy vaan olla jämpti vanhempien...
 
Aika hurjaa rumbaa olette joutuneet kestämään. Siltikään en ymmärrä, miksi noin nuorelle pitäisi diagoosi tai lääkitys saada. MUTTA se on taivaan tosi, että opettaja/eskarin opettaja tarvitsee tietoa, jota vain neuropsykologin testien pohjalta voi saada. Että siltä kannalta ajatus on kannatettava.

Itselläni on kaksi varmaa adhd-lasta, yksi, jolla on samoje piirteitä ja tarkkaavaisuusvaikeutta, sekä yksi, joka on selvä sekoitus kaikkia muita. Kouluikäiset on diagnosoitu, 4-vuotiasta ei ole tarkoituskaan tutkia, ellei oieista ole suurta haittaa ennen koulun aloittamista. Itse olen concerta-lääkityksellä, eli virallinen F90.0-diagnoosi minullakin.

Antaisin itse 5-vuotiaan vielä olla oma kaheli itsensä... mutta tarkkailisin tilannetta ja opettelisin ohjaamaan lasta huomaamattomasti ja opettamaan hänelle tietynlaista oiretiedostusta ja keinoja hillitä itseään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja level:
ADHD:ssa täytyy täyttyä tietyt diagnostiset kriteerit, koskien sekä ylivilkkautta että impulsiivisuutta. ADD puolestaan on oireyhtymä, jossa on vain keskittymisen pulmia, muttei impulsiivisuutta.
Click to expand...

Tässä vähän turhaa sälää, ihan vain siksi, että huomaisitte, ettei asia ole niin yksioikoinen...

Eli seuraavat määritelmät ovat käytössä, osa päällekkäisiäkin.


MBD (Minimal Brain Dysfunction)
Varhaisvaiheen laaja-alainen kehityshäiriö (F84)
AD/HD-I (inattentive) | tarkkaamaton
AD/HD-HI (hyperactive and impulsive) | ylivilkkautta ja impulsiivisuutta
AD/HD-C (combined) | tarkkaamattomuutta, hyperaktiivisuutta ja impulsiivisuutta
AD/HD-NOS (not otherwise specified) | ilman luonnehdintaa
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa