Huomasitteko, että saatiin sitten telkkarissa tänä aamuna sapiskaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Keittiönoita
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
Alkuperäinen kirjoittaja Coffee Break:
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
Kaikki kätilöt eivät ole itse synnyttäneet. Väittäisin, että synnytyskipua ei pysty kuvittelemaan(oikeanlaiseksi ainakaan), ennen kuin sen itse kokee.
Eikä se synnyttäneisyyskään vielä mitään kerro. Samallakin ihmisellä toinen synnytys voi olla lähes kivuton ja toinen taas erittäin kivulias. Kätilöt ovat varmasti synnytyksen asiantuntijoita, mutta vain synnyttäjä itse on oman kipunsa asiantuntija.

Tiedän kyllä, että jokainen synnytys ei ole samanlainen. Vertailukohteita löytyy omista synnytyksistänikin. Silti väitän, että synnytyskipua ei osaa millään tavalla kuvitella, ennen kuin sen on kokenut. Vaikka se olisikin erilaista joka kerta niin silti se on synnytyskipua, jota ei voi oikein muihin kiputyyppeihin verrata. Luulen, että kätilöt usein turtuvat kivun näkemiseen ja siksi vähättelevät puudutusten tarvetta. Hoitamaton kipu on aina pahasta niin äidille, kuin vauvallekin.

Eiks synnytys ole kuitenkin luonnollinen tapahtuma ja siihen kuuluu kipu. Jos ihmiset yrittää saada kivutonta synnytystä niin mun mielestä mennään metsään ja kovaa.

Eihän synnytyksen tarvitse olla täysin kivuton, mutta kipua on hyvä lievittää siedettäväksi. Vaikka synnytys on yhtä luonnollinen tapahtuma kuin kuolemakin, molempiin voi kuitenkin liittyä niin voimaksat kipua, että sitä ei ihminen kestä.

jos ihminen ei sitä kestä, niin mites sitten synnytettiin vuosisata sitten? ilmeisesti aika moni selvisi hengissä kivuista, johtuen luultavasti siitä, että perimätietona tiedettiin synnytysasennot ja liikkumiset ja hengitystekniikat.

Aika moni myös kuoli. Miksi palata ajassa taaksepäin, kun kipuun on nykyään saatavana helpotusta? Kipua voi ja kannattakin hoitaa, jos on tarvetta.

Tuskin ne kipuun kuitenkaan kuolivat, vaan ihan muihin asioihin.
 
Tottakai on hyvä kannustaa synnyttämään mahdollisimman 'luomuna' jos vaan voi... täällä maailmalla melkeimpä ensimmäiseksi kun synnytyssairaalaan menee niin ovat tuikkaamassa epiduraalia vaikkei sinulla vielä olisi juuri kipujakaan- oletataan vaan että kaikki haluaa sen kuitenkin.
(ja epiduraali on aioa kivunlievityskeino... sivistynyt keskieurooppa juupajuu)
 
ja aaban, voisin vaikka vannoa ettei synnytyskuolemat johtuneet kivunlievityksen puutteesta, vaan ihan muista syistä. ei kukaan kuole siihen ettei epiduraalia saa!synnytyskuolleisuus johtui (ja johtuu köyhissä maissa) huonosta hygieniasta, sektioiden puuttumisesta ja verenvuodoista ym asioista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Nyt päästiin asiaan. Synnyttäjä on itse oman kipunsa asiantuntija, miksi siis kehottaa ensisynnyttäjää heti vaatimaan epiduraali? Kokemattomalle tulee olo, että apua, en voi selvitä tästä ilman.
Synnyttäjä itse ja usein kätilökin pystyy salissa arvioimaan tilanteen, tarvitaanko epiduraalia tai muuta kivunlievitystä.
Minusta on ihan hyvä, että ensisynnyttäjälle sairaalassa tarjotaan mahdollisuutta kivunlievitykseen heti. Kerrotaan siis, että heti, kun synnyttäjästä itsestään siltä tuntuu, saa kivunlievityksen. Kipu on täysin subjektiivinen kokemus ja siihen vaikuttaa moni muukin asia kuin pelkästään fyysisen kivun voimakkuus. Psyykkisillä tekijöillä on yllättävän suuri vaikutus. Esim jos puoliso ei syystä tai toisesta pääsekään synnytykseen mukaan, puolisosta on tullut ero ihan hiljattain eikä synnyttäjä ole saanut viime aikoina juurikaan nukutuksi, synnyttäjälle on tapahtunut hiljattain jotan dramaattista kuten vaikka äidin kuolema jne, itse synnytyskipu ei liene sen kovempi kuin olisi normaalitilanteessakaan, mutta synnyttäjän kyky sietää sitä kipua voi muuttua hyvinkin merkittävästi.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
Kaikki kätilöt eivät ole itse synnyttäneet. Väittäisin, että synnytyskipua ei pysty kuvittelemaan(oikeanlaiseksi ainakaan), ennen kuin sen itse kokee.
Eikä se synnyttäneisyyskään vielä mitään kerro. Samallakin ihmisellä toinen synnytys voi olla lähes kivuton ja toinen taas erittäin kivulias. Kätilöt ovat varmasti synnytyksen asiantuntijoita, mutta vain synnyttäjä itse on oman kipunsa asiantuntija.

aivan. onko teistä muuten joku jo synnärin ovella pyytänyt lääkkeitä? mulle eka kerrottiin mitä kaikkee voi kokeilla joista sit eka testattiin lämpimät suihkut ja lämmitetyt kauratyynyt, siinä vaiheessa kun kätilö katsoi et kipuja alkaa olemaan enemmän kysyi haluanko puudutteen. esikoiselta puudutteen laitto onnistui, samoin tokalta mut jotain meni kuitenkin vikaan kun toisella kertaa epiduraali ei vaikuttanut eikä sitten muuta ehdittykään enää antaa.
 
Synnytyskivun vaikutuksia

Synnytyskipu voi johtaa voimakkaan kipukokemuksen ja sitä seuraavan mahdollisen ylihengityksen takia aineenvaihdunnallisiin ja hormonaalisiin muutoksiin äidin elimistössä. Näiden muutosten seurauksena äidin verenpaine laskee ja hapenkulutus lisääntyy. Nämä muutokset puolestaan voivat heikentää istukan verivirtausta ja kohdun supistustoimintaa. Terve äiti ja terve sikiö yleensä kestävät nämä muutokset, mutta jos äidillä on perussairauksia tai loppuraskauden ongelmia - kuten esimerkiksi raskausmyrkytys - kipu voi vaarantaa sekä äidin tai sikiön terveyden. Sekä äidin että syntyvän lapsen kannalta suositeltavinta onkin synnytyskivun mahdollisimman tehokas hoito, jos synnytyskipu on voimakasta.

Voimakkaat synnytyskivut voivat aiheuttaa äidille pitkäkestoisia tunne-elämän häiriöitä, jotka voivat vaikuttaa äidin ja lapsen kehittyvään suhteeseen, naisen suhtautumiseen tuleviin raskauksiin, ja sukupuolielämään. Osa äideistä ei tarvitse synnyttäessään kivunhoidon erityismenetelmiä, kuten anestesialääkärin laittamia puudutuksia, vaan selviävät hyvin pelkillä miedoilla hoidoilla, saavat terveen lapsen ja jatkavat elämää onnellisina ilman epämiellyttäviä kokemuksia synnytystapahtumasta.

http://www.poliklinikka.fi/?page=0839179&id=6470678
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
jos ihminen ei sitä kestä, niin mites sitten synnytettiin vuosisata sitten? ilmeisesti aika moni selvisi hengissä kivuista, johtuen luultavasti siitä, että perimätietona tiedettiin synnytysasennot ja liikkumiset ja hengitystekniikat.
Koska ei ollut vaihtoehtoja =) Tästä muuten ei ole kovinkaan kauaa, kun ajateltiin, että pienet lapset eivät tunne kipua ja siksi esim vauvoille ei leikkauksen jälkeen annettu kipulääkettä. Ja ne vauvat silti selvisivät hengissä ja jos eivät selvinneet, syy kuolemaan ei ollut kipu.

 
Uskoisin että kivunlievitys osana auttaa vähentämään synnytyskuolleisuutta. En välttämättä tarkoita epiduraalia, tai muita rankkoja keinoja, mutta tarpeen mukaan, ja niin, että äiti säilyy kohtuullisessa fyysisessä ja henkisessä kunnossa.

Siinä kätilöt ovat oikeassa, että turha on kenenkään etukäteen manata toisen synnytystä, epiduraalia ei välttämättä tarvita, ja se on hyvä, koska siinä on riskinsä. Mutta toisaalta, itse ensimmäisessä synnytyksessä olin päättänyt synnyttää mahdollisimman luonnonmukaisesti, eikä sekään välttämättä ollut viisasta. Lopulta meni melkein taju, ja piti käyttää imukuppia. Epiduraali olisi voinut olla viisaampaa. Mutta myöhemmät synnytykset olivat helppoja, silloin ilokaasua kovempaa en olisi tarvinnutkaan.
 
en kattonu aamuteeveetä ko ajelin justiinsa sillon töihin. mutta miun mielipie pelekästään keittiksen ekan viestin perusteella on että: haistakoon paskan se nainen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
ja aaban, voisin vaikka vannoa ettei synnytyskuolemat johtuneet kivunlievityksen puutteesta, vaan ihan muista syistä. ei kukaan kuole siihen ettei epiduraalia saa!synnytyskuolleisuus johtui (ja johtuu köyhissä maissa) huonosta hygieniasta, sektioiden puuttumisesta ja verenvuodoista ym asioista.

Toki varmasti suurin osa synnytyskuolemista johtui muista asioista. Mutta täytyykö silti kipua kestää mahdoton määrä ilman puudutusta vaikka siihen ei kuolisikaan? Ei se ainakaan synnytystä edesauta millään tavalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Nyt päästiin asiaan. Synnyttäjä on itse oman kipunsa asiantuntija, miksi siis kehottaa ensisynnyttäjää heti vaatimaan epiduraali? Kokemattomalle tulee olo, että apua, en voi selvitä tästä ilman.
Synnyttäjä itse ja usein kätilökin pystyy salissa arvioimaan tilanteen, tarvitaanko epiduraalia tai muuta kivunlievitystä.
Minusta on ihan hyvä, että ensisynnyttäjälle sairaalassa tarjotaan mahdollisuutta kivunlievitykseen heti. Kerrotaan siis, että heti, kun synnyttäjästä itsestään siltä tuntuu, saa kivunlievityksen. Kipu on täysin subjektiivinen kokemus ja siihen vaikuttaa moni muukin asia kuin pelkästään fyysisen kivun voimakkuus. Psyykkisillä tekijöillä on yllättävän suuri vaikutus. Esim jos puoliso ei syystä tai toisesta pääsekään synnytykseen mukaan, puolisosta on tullut ero ihan hiljattain eikä synnyttäjä ole saanut viime aikoina juurikaan nukutuksi, synnyttäjälle on tapahtunut hiljattain jotan dramaattista kuten vaikka äidin kuolema jne, itse synnytyskipu ei liene sen kovempi kuin olisi normaalitilanteessakaan, mutta synnyttäjän kyky sietää sitä kipua voi muuttua hyvinkin merkittävästi.

Nykyään synnytyssalissa useimmiten tarjotaan heti jotain kivunlievitystä, aloitetaan pehmeämmillä ja kipujen voimistuessa tarjotaan kyllä epiduraalia. Olennaista on nyt se, ettei ole mitään järkeä kehottaa toista vaatimaan heti ovelta epiduraalia, kun ei tiedä miten synnyttäjä kokee kivun ja tuleeko hän edes kivunlievitystä tarvitsemaan.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Totta toinen puoli... Kun kaikki ei tarvitse epiduraalia, kivun kokeminen on sen verran yksilöllinen asia, että ei pitäis heti sanoa, että ota sitten epiduraali heti toiselle, joka ei ole synnytystä kokenutkaan. Mutta heille, jotka kipulääkitystä tarvitsee toki sellaisen suo. Kätilöt on niin ammattitaitoisia ja monesti kokeneita, että huomaavat, milloin kipulääkitys on tarpeen ja milloin vaikka synnytys on niin edennyt ettei lääkityksestä ole enää hyötyä.


Juurikin näin!!
 
kertaakaan ei ole tarjttu/kysytty ,esikoisen synnytys oli *karmea*kokemus..tiputukseen laitettiin ja jätettiin yksin saliin soittokellon kanssa :( sieläpähän kärvistelin...huh
onneksi toka ja kolmas syntyi nopsaan juoksujalkaa sain saliin mennä :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nyynä:
en kattonu aamuteeveetä ko ajelin justiinsa sillon töihin. mutta miun mielipie pelekästään keittiksen ekan viestin perusteella on että: haistakoon paskan se nainen.


Ja mikä siinä oli väärin? Miksi pitäisi kehoittaa ensisynnyttäjää heti vaatimaan epiduraalia? Minä kehoittaisin lähinnä olemaan avoin, ja kertomaan kätilöille jos tarvitsee apua. Kätilöt voivat kertoa sitten kaikista vaihtoehdoista.
 
No mä en ole tota ohjelmaa nähnyt. Mutta kyllä olen sitä mieltä että moni turvautuu siihen kipulääkitykseen liian helposti.
Äidit tuntuu pelkäävän niinkin luonnollista asiaa kun synnytys.
Mutta se on vaan nykyaikaa. Jos sulla on paha olla, ota pilleri. Jos vähän särkee ota burana. Jos synnytys kirpasee, ota kunnon puudutus. Ja kun kuolema lähestyy, ota rauhottavaa.
Tunteet ja tuntemukset kuuluu kiellettyjen asioiden listalle.
 
Mulla paras kivunlievitys oli kätilö =) Sain kyllä jonkun kipupiikin, se oli sama kuin olis Buranan ottanut. Ilokaasusta tuli paha olo ja kohdunkaulan puudutus ei auttanut. Tai saattoi auttaakkin, kivut eivät kovenneet mutta eivät kyllä vähenneetkään. Kätilö oli aika vähäpuheinen ja hänestä sai aluksi tylyn vaikutelman. Olin kyllä itsekkin hiljaa, ainoa lause taisi olla että saanko jotain kivunlievitystä, kätilö sanoi että hän soittaa heti lääkärin. Mutta siis kätilö oli ihana. Hän puheli koko ajan kun jotain teki niin tiesin mitä hän minulle tekee. Hän silitteli minua ja jutteli välillä kannustavasti ja rauhoittavasti. Toisen rauhoittavasta kosketuksesta ja puheesta oli iso apu =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Miä:
Mulla paras kivunlievitys oli kätilö =) Sain kyllä jonkun kipupiikin, se oli sama kuin olis Buranan ottanut. Ilokaasusta tuli paha olo ja kohdunkaulan puudutus ei auttanut. Tai saattoi auttaakkin, kivut eivät kovenneet mutta eivät kyllä vähenneetkään. Kätilö oli aika vähäpuheinen ja hänestä sai aluksi tylyn vaikutelman. Olin kyllä itsekkin hiljaa, ainoa lause taisi olla että saanko jotain kivunlievitystä, kätilö sanoi että hän soittaa heti lääkärin. Mutta siis kätilö oli ihana. Hän puheli koko ajan kun jotain teki niin tiesin mitä hän minulle tekee. Hän silitteli minua ja jutteli välillä kannustavasti ja rauhoittavasti. Toisen rauhoittavasta kosketuksesta ja puheesta oli iso apu =)

Minullakin parhaat muistot on jäänyt synnytyksestä, joka oli kaikkein kivulian, mutta jossa kätilö oli aivan ihana. Huonoimmat muistot on muuten helpoimmasta synnytyksestä, jossa kätilö oli töykeä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
Synnytyskivun vaikutuksia

Synnytyskipu voi johtaa voimakkaan kipukokemuksen ja sitä seuraavan mahdollisen ylihengityksen takia aineenvaihdunnallisiin ja hormonaalisiin muutoksiin äidin elimistössä. Näiden muutosten seurauksena äidin verenpaine laskee ja hapenkulutus lisääntyy. Nämä muutokset puolestaan voivat heikentää istukan verivirtausta ja kohdun supistustoimintaa. Terve äiti ja terve sikiö yleensä kestävät nämä muutokset, mutta jos äidillä on perussairauksia tai loppuraskauden ongelmia - kuten esimerkiksi raskausmyrkytys - kipu voi vaarantaa sekä äidin tai sikiön terveyden. Sekä äidin että syntyvän lapsen kannalta suositeltavinta onkin synnytyskivun mahdollisimman tehokas hoito, jos synnytyskipu on voimakasta.

Voimakkaat synnytyskivut voivat aiheuttaa äidille pitkäkestoisia tunne-elämän häiriöitä, jotka voivat vaikuttaa äidin ja lapsen kehittyvään suhteeseen, naisen suhtautumiseen tuleviin raskauksiin, ja sukupuolielämään. Osa äideistä ei tarvitse synnyttäessään kivunhoidon erityismenetelmiä, kuten anestesialääkärin laittamia puudutuksia, vaan selviävät hyvin pelkillä miedoilla hoidoilla, saavat terveen lapsen ja jatkavat elämää onnellisina ilman epämiellyttäviä kokemuksia synnytystapahtumasta

http://www.poliklinikka.fi/?page=0839179&id=6470678
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Mä voin ainakin ihan rehellisesti sanoa, synnytettyäni yhden lapsen epiduraalin kanssa ja toisen ilman, että PYYTÄKÄÄ SITÄ EPIDURAALIA!
:D :xmas:

Itse synnytin kolme lasta ilman epiduraalia ja ihan hyvin meni!!
 
Synnytykseen liittyvän kivun voimakkuus vaihtelee synnyttäjien välillä huomattavasti. Kun itse synnytystilanteessa kysytään kivun voimakkuutta, lähes 90 % ensisynnyttäjistä ja yli 80 % monisynnyttäjistä luokittelee kipunsa vaikeaksi tai sietämättömäksi ennen mitään farmakologista kivunhoitoa. Hyvin harva nainen kokee nopean ja lähes kivuttoman synnytyksen luonnostaan. Yksilön käyttäytymisen perusteella ulkopuolinen usein aliarvioi toisen kokemaa kivun voimakkuutta.

http://www.poliklinikka.fi/?page=0839179&id=6470678
 
En katsonut ohjelmaa, mutta mitä ihmeellistä tuossa kommentissa on? Epiduraali kannattaa ottaa jos siltä tosissaan itsestä tuntuu, eikä siihen mun mielestä kannatakaan kannustaa kaikkia "otat sen sitten heti".
 

Yhteistyössä