Huoltajuudesta.

Olen 3 vuotiaan lapsen yh-äiti. Lapsen isän kanssa erottiin jo raskauden alussa ja isä ei halunnut olla lapsen kanssa missään tekemisissä. Mutta nyt noin 2kk sitten isä kävi ensimmäisen kerran lasta tapaamassa ja tapaamiset ovat siitä lähtien ollut säännölliset. Isä ja lapsi tulevat todella hienosti toimeen ja isä on jopa ollut lapsen kanssa meidän kotona lapsenvahtina kun minä olen ollut töissä iltavuorossa ja nyt myös muutaman yön isä on ollut meillä lapsen kanssa ja vienyt aamulla lapsen hoitoon. Uskallan hyvin jättää heidät kahdestaan koska näen että isään voi luottaa ja hän välittää lapsesta paljon, sen kyllä näkee. Isä leikkii lapsen kanssa ja käy välillä ulkona pyöräilemässä.

Mutta kysymys kuuluu näin että JOS isä jossain vaiheessa haluaisi yhteishuoltajuuden, niin onko minun siihen "pakko" suostua? Mitä oikeuksia isällä on tämän asian suhteen? Minä en halua yhteishuoltajuutta. Vaikka muuten tullaan isän kanssa hyvin toimeen ja kaikki on muutenkin hyvin. En kuitenkaan uskalla 100% luottaa tulevaisuuteen, joten haluan pitää kaiken varalta huoltajuuden itselläni. Ja voihan olla ettei isä edes vaadi yhteishuoltajuutta... lapsen tapaamiset ollaan saatu tähän asti hyvin sovittua keskenään ja kolmistaankin meillä on ollut ihan mukavaa...

 

Yhteishuoltajuudella vrt yksinhuoltajuus on tod vähän normaalielämässä merkitystä - käytännön merkitystä. Molemmissa kun elatusmaksut ja tapaamisasiat toimivat ihan samalla kaavalla.

Oletko ajatellut, mikä on oikeutesi olla luottamatta isään? Entä jos hän ei luota sata sinuun? Ei lapsesi ole sinun omaisuutta, vaan lapsella on oikeus isään ja isällä oikeus omaan lapseensa. Et osoita lapsen edun mukaista kasvatusasennetta, jos toimit ajatuksella ehkäjoskusvoiollamahdollisesti.

 

Ei kai huoltajuuden muodolla ole merkitystä isä-lapsisuhteeseen? Outoa on, jos näin olisi. Yhteishuolltajuuden kannattajat kun vaahtoavat sen puolesta, että ei ole merkitystä, kumpi ojn, käytännön kannalta. Jos näin on, niin miksi sitten jos joku haluaa (useimmiten syystä) yksinhuoltajuuden? Ei yksinhuoltajuus tarkoita sitä, että se olisi este lapsi-isäsuhteelle tai tietojen luovuttamiselle, jos homma toimii.

Mikä oikeus ap:lla on olla luottamatta 100 % isään? No, isäähän ei lapsi ole kiinnostanut kuin vasta muutaman kk ajan. Kuinka pitkäaiakista kiinnostus on, entä miten ovat asiat muuttuneet siitä, kun seurustelivat?

Sinä olet ollut yh kaikki nämä vuodet, isää ei lapsi ole kiinnostanut. Veisikö isä asian oikeuteen, jos pysyt kannassasi? Pysyt yksinhuoltajana, jos muuhun et suostu ja isä ei asiaa oikeuteen vie. Miski veisi? Olethan tähän saakka yksin pitänyt lapsesta huolta ja olet nytkin ollut myönteinen tapaamisille. Miksi siis isä ehdoin tahdoin tekisi kiusaa?

Jos kuitenkin päädyt yhteishuoltajuteen, koeta saada erityisiä ehtoja asioista, joista sinä päätät. Muistaakseni tuomioistuin ne vahvistaa?

 

Onko sinulla tilanteena se ettei isä ole tunnustanut lasta? Saatko kaupungilta elatustukea? Siinä tapauksessa olet yksinhuoltaja ja sellaisena pysyt jos et halua yhteishuoltajuutta.

Oikeasti paperit ei meinaa mitään tapaamiskuviossa, eli jos teilläkin asiat sujuu niin miksi mennä vaihtamaan huoltajuutta?

Wituttaa välillä lukea noita lässytyksiä että kiellät lapselta isän, kun teidänkin tapauksessa se on ollut miehen oma päätös.

 

yksin- ja yhteishuoltajuudella ei ole käytännön eroa. Se että olet lähivanhempi on tärkeämpää.

sen lisäksi että lapsella on oikeus isäänsä, sinulla on oikeus hoitoapuun lapsen kanssa. isyys tuntuu usein olevan asia jota voi ottaa sen mukaan mitä ehtii ja jaksaa.

ymmmärrän hyvin että tuntuu väärältä että mies ei ollut paikalla kun olisit tukea kaivannut. sitä joko on paikalla tai ei ole paikalla. ei ole mitään sillä välillä.

mutta. varoitus: älä kiinnitä elämääsi muuten mieheen. pidä oma elämäsi ja tapaa muita ihmisiä jos haluat, myös miespuolisia jos ette ole oikeasti yhdessä