HUOH!!! naapurin lapsesta...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja anna
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No en minäkään olisi mitään antanut kun lapsen kyläilystä ei oltu mitään sovittu. Korkeintaan lasillisen vettä ja sitten lapsi olisi saanut lähteä omieni kanssa ulos.
En voi ymmärtää näitä jotka heti tuputtavat kaikkea lapselle mitä se nyt vaan tohtii pyytää. Mitä jos sen äiti olikin tehnyt juuri ruokaa ja haki lasta kotiin syömään, varmaan tosi iloinen kun lapsella ei olekaan enää nälkä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja anna:
samalla oven avauksella,kun meijän lapset oli menossa ulos. tuli naapurin likka sisälle... no tietty osa meijän lapsista jäi sitten sisälle. ei siinä mitään ,mutta tuli keittiöön ja otti sipsipussista kouralisen ja tunki naamaans niin,että puolet oli lattialla... seuraavaksi
- mulla on nälkä. sanoin että kotiin syömään
-ei ne tee vielä ruokaa

-saanko mä jotain juotavaa??
-saanko mä leivän
- saanko mä tulla teille illalla ,kun te katotte leffaa
ARGGG!!!!!

Ja sitten tuon äiti vaan lampsii meille sisälle ja huutaa muksuansa!!!!!!!! ei voi lapsestakaan kauheasti vaatia jos äiti on tuollainen!!!!

Et voinut antaa edes lasillista vettä? Ehkä sen äiti ajatteli et kauheeta se meni tonne kamalaan paikkaan ja nyt äkkiä se pois sieltä...Jos meille tulee lapsen kaveri leikkimään kyllä se saa välipalaakin!
Onko sinusta jotenkin kamalaa kun lapsesi ovat ystävystyneet naapurin lapsen kanssa?
Sipsit on kamalan epäterveellisiä ja lihottavia. Ei ihme kun kansa potee pahaa ylipainoa ja etenkin lapset kun niitä ruokitaan sipseillä, yök.
 
Kun mä olin lapsi, mulla oli kaveri jonka äidin äitinikin tunsi. Sen kaverini äiti oli joskus manaillut äidilleni sitä miten häntä inhottaa kun yksinhuoltajien pennut tulee suoraan koulusta heille, nälkäisinä. Ja pitää ne ruokkia.

Äitini kertoi tämän minulle ja voitte uskoa, miltä tuntui käydä siellä leikkimässä kun pyydettiin kahville ja tyrkytettiin kahvileipää.

Tai jospa sitä ei haitannut lapset joiden isä ja äiti on naimisissa.

:)

Naurettavaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja säälin lasta:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
EN TODELLAKAAN ANNA RUOKAA!!! Mä mikään sossu ole!! syökööt kotona tai olkoot syömättä!!

Ei ole apeenkaan asenteeessa ja käytöksessä kehumisen varaa :(

Joo, mut aina ei ole kyse nälästäkään. Mun tyttärellä on kaveri joka alkaa mankua herkkuja heti kun on ovesta sisään päässyt. Vaikka miten sanois että meillä ei ole mitään herkkuja ja karkkipäivä on lauantaina eikä meillä muulloin herkutella niin siinä se kärkkyy jotakin kokoajan ja vaikka likka pyytää leikkimään niin tulee kokoajan mankumaan viereen jotakin syötävää. On jo niin rasittava tapaus etten panis pahakseni vaikkei meillä enää kävis lainkaan.
Kyllä kotona pitää opettaa tavoille että jos tarjotaan niin voi ottaa mutta ei pyydetä. Ja kyllä se on ihan rahakysymys ruokkia kokoajan yhtä ylimääräistä.
 
Minkälainen ihminen sinä itse olet? Nälkäinen lapsi herättää sinussa inhoa? Omat lapset on rakkaita mutta kaikki muut riesoja? Tänne tulet haukkumaan naapuriasi ja hänen lastaan? Varmaan kasvotusten hymyilit sille naapurillesi ja sen lapselle. Inhottaa tuommoset, tuollaisilta ihmisiltä minä tahdon omaa lastani suojella viimeiseen asti.
 
Vai että tuollainen ärsyttää? Kerronko minä mikä joissakin lapsissa ärsyttää? Pihalla, leikkipuistossa olen törmännyt lapsiin jotka oman lapseni heitä lähestyessä (tahtoo leikkiä) alkavat pilkkaamaan ja kiusaamaan tai teeskentelevät ikäänkuin eivät näkisi tai kuulisi mitään. Paras oli kerran eräässä puistossa jossa eräs minulle ystävällisesti puhunut pieni suloinen tyttö alkoi haukkua lastani tyhmäksi. Sanoin sille ettei noin saa ketään haukkua. Kysyi olenko pojan äiti. Joo no olen. Vaikka en olisi, mutta osuisin paikalle jossa vaikka tuntemattomat lapset nimittelee, kiusaa pienempiään, puuttuisin asiaan. Mistäköhän on lapset käytöstapoja oppineet? Kysynpä vaan. Kotonahan ne opetetaan.
 
Meillä ei omatkaan lapset syö välipalaa juuri ennen ruuanlaittoa, enpä siis antaisi naapurinkaan muksuille. Meillä naapurin tyttö söisi mielellään vaikka joka päivä. Ja kyse ei ole siitä, etteikö kotona saisi ruokaa, vaan siitä että on vaan niin mukavaa syödä kaverin kanssa. En ole tähän suostunut, vaan lähetän tytön kotiinsa syömään. Silloin tällöin saatetaan sitten yhdessä sopia, että tyttö voi syödä meillä ja jos jotain ekstraa, kuten sämpylöitä tai lettuja teen, niin niitä toki saa samaan aikaan kun omatkin lapset.
Minusta kenelläkään ei ole velvollisuutta ruokkia toisten muksuja, varsinkaan omien ruoka-aikojen ulkopuolella.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Alawi:
Vai että tuollainen ärsyttää? Kerronko minä mikä joissakin lapsissa ärsyttää? Pihalla, leikkipuistossa olen törmännyt lapsiin jotka oman lapseni heitä lähestyessä (tahtoo leikkiä) alkavat pilkkaamaan ja kiusaamaan tai teeskentelevät ikäänkuin eivät näkisi tai kuulisi mitään. Paras oli kerran eräässä puistossa jossa eräs minulle ystävällisesti puhunut pieni suloinen tyttö alkoi haukkua lastani tyhmäksi. Sanoin sille ettei noin saa ketään haukkua. Kysyi olenko pojan äiti. Joo no olen. Vaikka en olisi, mutta osuisin paikalle jossa vaikka tuntemattomat lapset nimittelee, kiusaa pienempiään, puuttuisin asiaan. Mistäköhän on lapset käytöstapoja oppineet? Kysynpä vaan. Kotonahan ne opetetaan.

Niin? Ne haukkujat on huonotapaisia lapsia, ihan niin kuin ap:n naapurin lapsikin.

Ap, ei teidän tarvitse tanssia naapurin lapsen pillin mukaan.
 
Puhut hei nyt LAPSESTA!!! Sinä sentään olet aikuinen.

Vähän ymmärrystä peliin. Minusta lasten kavereille voi ihan hyvin sen leivän tarjota, ihan jo senkin vuoksi, että nolaat oman lapsesi tuolla käytöksellä. Usko pois vaan, lapset ei sitä vanhemmilleen sano, mutta mielessään häpeävät tuota käytöstä jos kaveri pyytää leipää ja vanhemmat ei anna.

Toiseksi, nätisti voi sanoa tälle vieraalle, että teidän kotona on teidän tavat, meidän kotona meidän tavat. Ja sitten voit kertoa pelisäännöt asiallisesti.
 
Kun en tee omille lapsille leipää ennen ruokaa en tee muillekkaan. jos meille sattuu tulla kavereita ruoka-aikaan kysyn syövätkö he. Mutta ei meilläkään todellakaan kaverit marssi keittiöön syömään. Ja omiani ohjeistan myös että kotona syödään.
 
Meillä ei nyt vielä ihan tuota vaihetta eletä, mutta ajattelisin asian niin että talo tavallaan ja vieras ajallaan... eli meillä syödään, kun on ruoka-aika, ulkoillaan kun on niin sovittu jne. Ja ne ajat voi ihan reippaasti kertoa sekä omille, että muiden lapsille. Tietty jos nyt lapsella on kaveri yökylässä tms niin asioista voidaan joustaa.

Omassa lapsuudenkodissa koko kylän mukelot marssivat meille kuin muumitaloon, monet suoraan jääkaapille. Tiesin että vanhempani suuttuisivat, mutta eivät itse kai kehdanneet muuta kuin jälkeenpäin läksyttää minua asiasta. Koin sen tosi ahdistavaksi, sillä tahdonkin itse kantaa vastuuni meidän talon säännöistä, ja lapset sitten iän mukaan noudattavat niitä.
 
No on kyllä hullua haukkua ap.ta jos ei halua antaa sitä ruokaa, se on kuulkaas aika kallista ruokkia jos itselläkin on jo useampia lapsia saati, että jatkuvasti ruokit jotain muutakin. Meillä ainakin voi olla että sitä ruokaa on tehty vain sen verran että on omalle porukalle. En mä laske, että meillä syö muidenkin muksut. Joskus voin tarjota kavereille, jos itse katson että ruokaa riittää tai muuten vaan haluan.
Siinäkin oon tullu aika varovaiseksi, koska yksi kaveri alkoi aivan jatkuvasti mankumaan ruokaa kun pari kertaa tarjosin. Ja kaiken parasta oli että kun olin itse takaterassilla kävi omin lupinensa meidän pakastimella hakemassa jäätelöä.
 
meillä on naapurissa 8v tyttö joka on sellainen, että jos sen sisään päästää niin siitä ei pääse eroon kulumallakaan. vaikka sille sanois suoraan että nyt pitää lähteä niin ei mee jakeluun. sen takia en nykyään päästä sitä sisään vaan ohjaan lapset ulos leikkimään josta voi sitte omansa kutsua sisään kun on sen aika.
 
Ihmiset ei ymmärrä ennen ku omalle kohdalle osuu sellainen naapurin lapsi joka notkuu teillä jatkuvasti, söis kaikki ruokansa teillä, kärttää jatkuvasti herkkuja, ei osaa lähteä kotiin, ei ymmärrä vaikka kuin sanottas että nyt ei tulla ulos ja nyt meille ei voi tulla. Vanhempia ei kiinnosta missä lapsensa notkuu tai sitten ovat helpottuneita kun tenava syö muualla ja viettää aikansa naapurissa ja sinne naapuriin ei teidän lapset oo ikinä tervetulleita. Tai jos tällä lapsella on karkkia niin siitä ei muille anneta vaikka sille kyllä pitää antaa kaikki.
Älkää puhuko asiasta mistä ette mitään tiedä.
 
mikä ihmeen velvollisuus ap:llä on vierasta muksua ruokkia?
ruokkisitteko te joka ikisen tuntemattomankin lapsen joka ovesta paukkaa sisälle.
Eri asia on JOS lapsi on pyydetty kylään ja JOS lapsen vanhempien kanssa on sovittu että saa antaa ruokaa/välipalaa.
Mutta se että lapsi röyhkeästi tunkee sisälle ilman lupaa ja rupeaa rohmuamaan herkkuja ja vaatimaan syömistä kuin jossakin ravintolassa niin jotakin on pielessä.
Ja nimenomaan tämän rohmuajan kasvatuksessa.
Peruskäytöstapoihin kuuluu että toisen kotiin ei mennä kuin hollin tupaan ja ahmita kaikkea.
Kysytään kohteliaasti saisinko eikä vaadita. Ja hyvä käytöksiset vanhemmat opettavat lapsen odottamaan ja olemaan ronkumatta koko ajan.
Mutta sehän on nähty palstalla että mulle minä mulle minä -asenteella on liikkeellä ja että lapsetkin saavat elää kuin pellossa (eikä niille tarvitse opettaa tapoja).
Toisen naapurin koti ei ole mikään tilausravintola!
 
minäkin ymmärrän, miksi naapurin lasta ei aleta ruokkimaan. Meidän lähiympäristössä asuu muutama suurperhe ja kyllä osaavat näiden perheiden lapset kärkkyä ja mankua syötävää niin paljon kuin vain irtoaisi. Aluksi annoinkin aina jotain mutta kun huomasin, että vaatimukset vain kasvavat ja vierailujen päätarkoitus tuntui olevan aina jonkin syötävän saaminen niin aloin pitämään tiukempaa linjaa. Ruokaa en tarjoile enkä yleensä muutakaan, joskus saatan antaa kaikille pientä evästä, kun haluavat esim. ulkona leikkiä retkeä.

Joku kummiskin kysyy, että miksi piti mainita, että ovat suurperheestä. Mainitsin sen takia, että olen itse epäillyt, tuleeko noissa mainituissa perheissä huolehdittua kovinkaan hyvin kaikkien lasten ruokkimisesta? Tai syödäänkö jotenkin niin yksipuolisesti ja köyhästi, että kaikki vähänkin "erikoisempi" houkuttaa niin kovasti (esim. hedelmät - lapset eivät tunteneet mm. kiivi-hedelmää...)
 
Kannattaisi olla varovainen kun antaa vieraalle lapselle esimerkiksi kiiviä, on aika allergisoiva hedelmä.

Oletteko kuulleet sanontaa: hyvä antaa vähästään, paha ei paljostaankaan?

:)

Se että kyläillään olisi jotenkin mukava tietää etukäteen. Jos jostain en pidä niin yllätysvieraista. Kun itse olin pieni meillä oli aina avoimet ovet naapurin lasten, kissojen ja koirien tulla ja mennä eikä ollu ongelmaa :)

Valitettavasti ajat muuttuu.. :(
 
Lapset on lapsia1 Sun pitää tehdä selväksi teidän säännöt. Mullekki naapurin tyttö luetteli just monena päivänä minä päivinä häntä voi pyytää meille. (kaikkina muina paitsi yhtenä) :) Tässä aiemmin illalla ois tullu samasta oven avauksesta kun vein roskat. Narrasin et ollaan just saunaan menossa. :) Heille oli vieraita tulossa (mut ei hänen ikäistä seuraa) ja tuumas et voi tulla meille kun ei hänelle tuu leikkikaveria. :) Mä olen sitä mieltä et lapset on lapsia (joskus tosi ärsyttäviä) ja aikuinen on se joka määrää. Ei niitä pidä heti tuomita vaikka vähä joskus sapettaa.
 

Yhteistyössä