huoh, ensimmäinen joulu anoppilassa

["tonttu"]

Tästä joulusta tulossa ensimmäinen yhteinen joulu miehen kanssa, joka sitten vietetään anoppilassa...
Minua ei kiinnosta sitten yhtään!
Päädyttiin tähän ratkaisuun yhdessä, mutta nyt minua kaduttaa. Miehen vanhemmilta + sisaruksilta tuli toivomuksia, että viettäisimme joulua siellä päin, omille vanhemmilleni tämä oli ok.
Mies sanoi, että voidaan vielä muuttaa suunnitelmia, mutta en kehtaa koska enää 4 päivää jouluun ja miehen perhe odottaa meitä siellä...

Mitenköhän saan valettua itseeni joulufiilistä?

Ensi vuonna syntyy ensimmäinen lapsi, joten katsotaan millaiset jouluperinteet sen jälkeen muodostuvat, mutta minulle kävisi joka joulu lapsuuden kodissani...

 

[feger]

Mutta voihan sulla olla sielläkin kivaa.

Meillä on ennen ollut perinteenä kokoontua ensin miehen vanhempien luo syömään, jonne on kokoontunut myös muuta miehen sukua ja sitten sieltä mennä lahjoja availemaan minun vanhempien luo. Nyt vaan on ensimmäinen joulu ilman miehen vanhempia, niin varmaan kuviot nyt sitten muuttuvat. :snotty: Ikävä on kova minun appivanhempia! He olivat eläessään ihan :heart: Vaikka meidän välillä olikin suuri ikäero, niin molemmat ottivat minut avosylin vastaan. :'(

Nyt jos kokoonnutaan johonkin miehen sukulaispaikkaan jouluaterialle, tuntuu, että onko se jotenkin tungettelua...

 

["vieras"]

Otan osaa... muutama extra muki glögiä voi rentouttaa oloa. Ja otat mukaan kirjan, mistä tykkäät, tai käsityön.

 

["tonttu"]

Mä tunnen itseni siellä anoppilassa vieraaksi, olen vain tuppisuuna, en osaa jotenkin olla niitten ihmisten kanssa..
Ei mulle ilkeitä ole oltu, mutta toisaalta ei tunnu kovin "lämpimältä vastaanotolta". Toisaalta, jokaisessa perheessähän on omat tavat...

Loukkaantuisin tosi paljon, jos mieheni pitäisi samanlaisen shown meidän viettäessä joulua minun vanhemmilla, mutta minkäs itselleni voin.. Tiedän, että jouluaattoaamuna varmaankin tulee itku, muutenkin raskausaikana olen ollut herkällä päällä, oma perheeni tullut vielä läheisemmäksi...

 

["mix"]

[QUOTE="tonttu";27734911]
Mitenköhän saan valettua itseeni joulufiilistä?[/QUOTE]

Väkisin et mitenkään. Lähde sillä asenteella, ettei joulun ole pakko tuntua joululta, niin fiilis voi vaikka tullakin.

 

["xyz"]

[QUOTE="tonttu";27734911]
Ensi vuonna syntyy ensimmäinen lapsi, joten katsotaan millaiset jouluperinteet sen jälkeen muodostuvat, mutta minulle kävisi joka joulu lapsuuden kodissani...[/QUOTE]

Minäminäminä.. minäminäminäminä.. Parisuhde? Eikun minä, minäminäminä.

Mietis nyt vähän.

 

[fsg]

Mutta käviskö miehelles joka joulu sun lapsuuden kodissa? Haluaako mies hylätä joulut kokonaan omassa lapsuuden kodissaan? Mitä jos sä saat poikia ja he on sitten kaikki joulut siellä miniän lapsuudenkodissa?

 

["Tinttaliisa"]

[QUOTE="xyz";27734998]Minäminäminä.. minäminäminäminä.. Parisuhde? Eikun minä, minäminäminä.

Mietis nyt vähän.[/QUOTE]

Tälle täys peesi !

 

[uio]

Siis kyllä oot melko törkee jos rupeet itkee kun pitäs anoppilaan lähteä! Etkö sä ollenkaan aattele miltä se sun miehestä tuntuu???

 

[mama the strange]

Ymmärrän kyllä ap.ta. Itselleni eka (ja tähän mennessä ainoa) joulu anoppilassa tuntui tuolloin todella vastenmieliseltä ajatukselta, vaikkei miehen sukulaisissa mitään vikaa olekkaan. Joulutunnelmaa ei oikein tullut ja päätös joulunvietosta anoppilassa kadutti etukäteen paljon. Anoppila on vielä sen verran kaukana, että yötä oli oltava.

Joulu anoppilassa ei loppujen lopuksi ollut mitenkään kamala, mutta ei se joululta tuntunut. Miehen suku ei ole ollenkaan niin sukurakas ja "juhlivainen" kuin oma sukuni. Erilaiset perinteet eivät tuntuneet omilta, mutta toki yritin kovasti viihtyä ja ihan ok joulu oli, vaikka lähinnä tv-tä tuijottaessa se menikin. Ikävä "omien" luo oli kuitenkin kova.

Tuon jälkeen viimeiset kaksi joulua olemme viettäneet kotona. Anoppi kyllä joka joulu pyytelee luokseen ja varmaankin tässä joskus vielä hänen luonaan joulun vietämmekin.

Parisuhteessa on vaan pakko tehdä joskus myönnytyksiä. Varmaankin ap voi sitten ainakin ensi jouluna olla hyvällä omalla tunnolla kotona.

 

[fhfhj]

Että sinun oerheen perinteet ovat tärkeämpiä ja parempia kun miehen oerheen viettämät perinteet jne. Sinun lapsi, sinun vanhemmat, sinun joulu sinä sinä sinä....lue kirjoitus ajatuksella ja mieti!! Vaikka on raskaana niin ei se tarkoita sitä että saa käyttäytyä miten sattuu ja olla ihna törppö!

 

["Vieras"]

Miksi pitää mennä jouluksi vanhempien luo, miksette voi olla keskenänne jatkossa? Voihan vierailla esim. tapanina.

 

["vieras"]

12. joulu yhdessä mieheni kanssa eikä onneksi vielä yhtään jouluaattoa anopin kanssa. Ollaan vierailtu kahveilla yleensä tapanina.

 

["tonttu"]

Olen sanonut miehelleni, että voi olla että tulemme jatkossa olemaan omassa kodissa jouluna. Voi olla, että tämä olisi paras ratkaisu, mutta ajan mittaanhan se selviää.

Tiedän olevani itsekäs, ja minä-keskeinen ihminen, mutta itselleni se "omien" kanssa vietetty aika on todella tärkeää.. Varsinkin jouluna olisi...

 

[gad]

[QUOTE="tonttu";27735165]Olen sanonut miehelleni, että voi olla että tulemme jatkossa olemaan omassa kodissa jouluna. Voi olla, että tämä olisi paras ratkaisu, mutta ajan mittaanhan se selviää.

Tiedän olevani itsekäs, ja minä-keskeinen ihminen, mutta itselleni se "omien" kanssa vietetty aika on todella tärkeää.. Varsinkin jouluna olisi...[/QUOTE]

Nih, varmaan miehes mielestä olis myös kiva olla omien kanssa. Ja anopin mielestä olis kiva olla niiden omien lastenlasten riemua seuraamassa. Just jouluna.

 

[vuoristoradalla]

[QUOTE="tonttu";27735165]Olen sanonut miehelleni, että voi olla että tulemme jatkossa olemaan omassa kodissa jouluna. Voi olla, että tämä olisi paras ratkaisu, mutta ajan mittaanhan se selviää.

Tiedän olevani itsekäs, ja minä-keskeinen ihminen, mutta itselleni se "omien" kanssa vietetty aika on todella tärkeää.. Varsinkin jouluna olisi...[/QUOTE] ja samaa et halua suoda miehellesi

 

["Hei"]

Tottakai omat perinteet on rakkaampia ja tärkeempiä kuin miehen vanhempien perinteet
Ja ilman muuta sitä olisi mielummin omien luona kun vieraiden, varsinkin jos tunnelma ei ole vapautunut.
Ei siinä mitään väärää ole.
Aapeehan on jo tehnyt myönnytyksen ja nyt vaan kovasti tsemppiä, että viihdyt, voihan tunnelma olla ihan jouluinen, vaikka ihmiset ei omia olekaan.

Jotenkin tuntuu, että varmin tapa saada joulu pilalle on etukäteen päättää että ei tule onnistumaan, näitä aloituksia on ollut tosi paljon ja joululle nyt laitetaan vähän liikaa painoa. Jos tänävuonna ei ollut kivaa, niin ensvuonna sitten erilailla!

 

["hei"]

Me vietettiin ensimmäiset 6 yhteistä joulua vuorotellen molempien vanhempien luona. Vuorojoulut =) Kyllähän se eka joulu anoppilassa vähän pelotti, sillä aina olin joulut viettänyt lapsuudenkodissa. Vaan minä yllätyin kuinka mukavaa siellä oli ja niin lämmin tunnelma :heart: Ihanat muistot niiltä ajoilta.
Muuta ap asennetta, siellä voi oikeasti olla todella mukavaa! =)
Nyt kun meillä on lapsia 4, niin on paljon helpompi ja hermoja säästävämpi vaihtoehto viettää omat joulut kotosalla =)

 

["viivii"]

No jos tuollaisella asenteella menee joulunviettoon anoppilaan niin eipä se varmaan kivaa oo kellekään Voisit ajatella muitakin ihmisiä välillä.

 

["tonttu"]

Kiitos, varsinkin juuri se, että ei laittaisi liikaa odotuksia joululle. Niinpä. Joka vuosihan se joulu kuitenkin tulee...

 

["vieras"]

Joku tuossa jo sanoikin, että väkisin et mitenkään. Toivottavasti kuitenkin viihdyt, kaikesta huolimatta. Mulla on samanlaiset fiilikset omien appivanhempien suhteen, joten ymmärrän sua kyllä. En vaan ole keksinyt ratkaisua, vaikka useampi vuosi on jo mennyt.

Varaudu kuitenkin siihen, että lapsen synnyttyä moni asia muuttuu myös suhteessa appivanhempiisi. Eikä siis välttämättä pelkästään parempaan suuntaan. Näin kävi meillä, mutta toivottavasti teillä asiat järjestyvät paremmin.

Hyvää joulua ap joka tapauksessa! Sulla on kuitenkin mitä ihanin joulutunnelman luoja vatsassasi kasvamassa.

 

["mimmi"]

Me ollaan 10 vuotta vietetty vuorojoulut anoppilassa ja minun kotona. Eihän se joulu samalta tunnu anoppilassa, mutta minusta on tärkeää olla miehenkin suvun kanssa yhtälailla kuin oman. Itsekseen voi tehdä anoppilassa esim. pienen kävelyretken hautausmaalle tai lukea kirjaa ja kuunnella i-podista joululauluja jos se toisi hieman joulumieltä ja ei mikään joulu vielä ole piloille mennyt anopin seurassakaan. Hiukan avaraa mieltä mukaan.

 

[Goddes Hera harmaana]

Sellasta se on, perhe-elämä. Mulle joulu on aina ollut todella tärkeä ja rakastan meidän omaa joulua, mutta niin vain sitä esikoisen synnyttyä on pitänyt joustaa ja vuoro-jouluin vierailla anopilla tai omilla vanhemmilla.
Anoppi ja appi asuvat kaukana, joten siellä ollaan sitten useampi päivä, pahalta tuntui ensimmäisellä kerralla olla poissa "kotoa", mutta muuten oli ihan mukavaa. Tosin mun appivanhemmat on mukavia ja vieraillaan siellä muutenkin mah. usein. Tänä vuonna lähdetään taas anoppilaan, nyt jo paremmilla mielin. Mielelläni olisin omassa kodissakin, mutta toisaalta lapsille, miehelle ja appivanhemmille on tärkeää, myös viettää yhteista aikaa joten minkäs teet? Sinne mennään, ja nautitaan joulusta heidän kanssaan ja heidän tavallaan, ensi jouluna sitten vuorossa meidän perheen tapainen joulu

 

[vuoristoradalla]

Miten näistä kirjotuksista usein huokuu sellainen että anoppilan joulut ovat aina huonompia, kun oman suvun kanssa vietetyt?

Monesti on saanut lukea, kuinka anoppilassa on ruoka ja seura huonoa jne. Ajatteleekohan teidän puolisot samalla tavalla teidän vanhemmista?

 

["Emäntä"]

Miksi pitää ees mennä minnekkään? Me ollaan oamssa kotona ja mennään 23p ukon mammal ja 26p. mun vanhemmille,sekä 25p. mun vanhemmat tulee meille syömään.. Aatto ollaan perheenä!Ja vanhin lapsemme miehensä kanssa omassa kodissaan.