Huoh..Ei tuosta koiran koulutuksesta tule mitään...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "a p"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

"a p"

Vieras
Kyse vanhempieni isokokoisesta sekarotuisesta alle vuoden ikäisestä pennusta. Pennussa on mm. saksanpaimenkoiraa ja vanhemmillani ei koiran koulutuksesta ole ennestään mitään kokemusta. Minä koitin heille puhua järkeä vuosi sitten etteivät menisi tuota koiraa ottamaan, mutta ottivat kuitenkin :( pentu on ihan mahdoton ja eivät he saa sille mitään kuria.

Sisällä juoksee kuin päätön kana, hyppii ja pomppii, pöydiltä yrittää napata kaikkea mihin vain ylettyy. Ja erittäin isokokoisesta koirasta kyse. En minä voi edes lapsien kanssa käydä vanhemmillani silloin kuin koira on sisällä.
Äitini ei voi koiraa enää lenkkeilyttää, koska vetää niin hirveästi. Varmasti osasyy on että koira tarvitsee enemmän liikuntaa mitä saa. Isä käyttää kaksi kertaa päivässä pidemmän lenkin ja lyhyitä pissalenkkejä. Vikahan siis on todellakin koulutuksen puutteessa, eikä koirassa. Kovasti ovat yrittäneet kyllä katsoa eri vinkkejä kirjoista, netistä jne..mutta joko eivät osaa niitä käytännössä toteuttaa tai sitten ovat kerran kokeilleet, mutta epäonnistuneet ja antaneet asian olla.

Onkohan mitään tehtävissä? Itse olen sitä mieltä, että olisi kaikkien kannalta parempi jos koiralle etsittäisiin uusi koti, jossa on aikaa ja kokemusta koiran koulutukseen. Eihän tuo tilanne mene kuin huonompaan suuntaan koko ajan, koska eivät mitään rotia saa ja koira on selvästi pomo talossa.
 
ihan niinkuin itse totesit, koira on ottanut pomon paikan perheessä, ja jos ei omistaja asiaan puutu ei tilanne paremmaksi mene. päinvastoin. koira tarvitsee määrätietoisen laumanjohtajan voidakseen hyvin
 
[QUOTE="vieras";26062125]ihan niinkuin itse totesit, koira on ottanut pomon paikan perheessä, ja jos ei omistaja asiaan puutu ei tilanne paremmaksi mene. päinvastoin. koira tarvitsee määrätietoisen laumanjohtajan voidakseen hyvin[/QUOTE]


millä ihmeellä saisin myös vanhempani tämän asian tajuamaan? Ovat kuitenkin jo kovasti kerenneet koiraan kiintyä ja ovat ehkä jo niin sokeutuneet koko ongelman edessä :/
 
Ihan kun meillä...mutta en mä näe tässä sinänsä mitään ongelmaa.

Koira hyppii, pomppii, riekkuu ja reuhoo...ja niin sen kuuluukin tehdä. En mä ole mitään kaappikoristetta hankkinut, vaan mahdollisimman aktiivisen koiran. Ja sen myös sain.

Mikään muu tuossa vanhempiesi kuvioissa ei tunnu sinänsä huonolta, paitsi se, jos koira ei saa riittävästi liikuntaa. Sille pitäisi tehdä jotakin, koska ei se koira ainakaan helpommaksi muutu, jos se ei saa liikkua riittävästi.

Ovatko vanhempasi siis halukkaita luopumaan koirasta, vai onko kyseessä vain sinun oma ajatuksesi?

Mun nähdäkseni paljonkin on tehtävissä...ja perustelen tätä juurikin sillä, että oma nappulani on ihan samanlainen. Se on hyperaktiivinen BANZAAAAI-koira, jolta ei lopu virta koskaan. Ajoittain se on ihan rasittavuuteen saakka aktiivinen ja silloin kun se kadottaa korvansa, kadotan mä hermoni. Mutta ei meillä silti mitään ongelmaa ole. Kyllä mulle on sanottu, että hassua nähdä mulla tuommoinen koira, kun normaalisti koirani ovat ääreist hyväkäytöksisiä...ja tämä yksilö on kaikkea muuta.

Mutta kun sille tulee vähän ikää lisää ja järkeä päähän, niin hyvä siitä tulee.

Jos vanhempasi haluavat luopua koirasta, niin sitten he luopuvat. Mutta haluavatko he? En mä ainakaan halua, vaikka mulla lienee hyvin samanlainen koira.

Mutta en mä kyllä mitenkään näkisi, että alle vuoden ikäisen penikan kanssa ei olisi enää mitään tehtävissä. Koirakoulusta löytyy ihan varmasti apua...siellä joku katsoo koko ajan vierestä ja opastaa että mitä kuuluu milloinkin tehdä.

Vaikka mäkin olen jo vuosikaudet koiria koulutellut, mä käyn edelleen 2-3 kertaa viikossa treeneissä kouluttajan valvovan silmän alla. Ja aina löytyy jotakin parannettavaa :)
 
Meillä on toi meidän narttu sellanen, et ell sano joskus et jos koiria diagnosoitas niin tällä olis varmaan adhd... Jjjjep, huomattu... :xmas:

Sit toi toinen on tollanen ajatustenlukija, rauhallinen ja tottelevainen luottopakki lasten ja aikuisten kanssa.

Ja samalla tavalla koulutettu kumpikin kakara.

Nyt musta riippuu hirveesti siitä mitä sun vanhemmat on valmiita tekemään? Mutta kuten chef sanoi, kyseessä on vasta pentu... Mutta meillä ei tuolta "adhd:lta" ole silti sulatettu sisätiloissa sitä riehumista jos tulee vieraita, kokoa kun löytyy.... :) Ulkona saa sitten painaa peräsuoli pitkällä niin että hippulat vinkuu :D
 
Ovat kyllä itsekin huomanneet sen etteivät pärjää. Ja koulutus on siis jäänyt käytännössä vain isäni harteille, koska äitini ei voi koiralle enää yhtään mtiään. Tämä ei siis ole vain minun mielipiteeni. Vanhempani asuvat Pohjanmaalla.
 

Yhteistyössä