Minä myös olen saanut metsistä tarpeekseni. Kävelin paljon perheemme metsissä lapsuudessani. Osallistuin kerran metsämme istutukseen. Olin aikuisiällä töissä lähes 30 vuotta metsäalalla. Tällä viikolla liikuin entisen kotini lähimetsässä. Ihailin valtavia kallioleikkauksia, ja nousin korkeat kuntoportaat ylös. Tarkoitukseni oli kävellä metsälammelle, mutta tie ei johtanut sinne. Alueen tornitaloista kuulema näkyy Tallinnaan. Näin minulle aikoinaan kerrottiin, kun vierailimme sisareni sukulaisen kodissa. Valtavat kalliot saivat minut ajattelemaan maapallon ikää ja sen syntyä.
Seudun kalliot ovat olleet samalla paikalla ja aiemmin meren alla ikuisuuden.
Kun liikun tutuissa maisemissa, paljon muistoja palautuu mieleeni. Muistan kun kävin ostoskeskuksen postissa hakemassa äitini lähettämiä postipaketteja. Läheisessä kirjastossa kävimme esikoiseni kanssa lainaamassa luettavaa. Kirkossa kävin melko usein myöhemminkin kodin muuton jälkeen. Tyttäremme pääsi siellä ripille. Vantaan-joen vartta olen kävellyt mielelläni. Nykyään siellä on kaunis, valkoinen kaarisilta, ja viereisellä sillalla kulkee 15 ratikka. Luontoa täällä on runsaasti. Kun olen vieraillut tyttäreni luona ulkomailla eri maissa ja kaupungeissa, hän vei minut kävelyille puistoihin, ja puhui puiston puista.
Ehkä olen istuttanut häneen luontoinnostuksen. Kerran Lontoon orava hyppäsi kurkkimaan lastenvaunuissa uinuvaa lastenlastani. Oravat siellä ovat erinäköisiä kuin täällä ja pulleita. Ehkä he saavat puistoissa liikaa ihmisten heittämiä herkkuja.
Yle aamussa Someturvan toimitusjohtaja sanoi, että päivässä on hyvä käyttää maksimissaan kolme tuntia somessa. Joten olkoon tämä viesti viimeinen tältä päivältä.
