Myöskin
Osla antaa tuon kummilusikan, siis s-ryhmäläisistä. Ja näköjään
Ympyrä. Kannattaa katsoa tuolta S-kanavalta, et antaako oma osuuskauppa. Näköjään osuusmaksu pitää olla kokonaan maksettu että saa. Täytyykin tilata vielä tuolta Ympyrästä, meillä jo Oslan antama onkin
Joulu Me ollaan aattona menossa anoppilaan. Viime vuonna tehtiin jo tää diili.. Silloin mun pikkusisarukset halusi mut ehdottomasti aatoksi sinne, nyt ne sanoo et jos Eeva ei ole aattona siellä ne ei vietä joulua ollenkaan, yeah right.
Viime vuonna tehty diili oli semmottinen, et viime vuonna oltiin siis aatto mun vanhemmilla, tänä vuonna anoppilassa ja ens vuonna ollaan kotona. Siis aattona. Joulupäivänä sit varmaankin kurvataan sinne mun vanhempien luokse. Mies pitää viimeset isyysvapaat pois siinä joulun-uudenvuoden ympärillä.
Lahjastressi meinaa pukkaa päälle.. Tai ei mulle siitä mitä hankin vaan siitä että mä tiedän et anopilla on semmonen ihme tapa ostaa kaikkea turhaa jouluna. Silkasta ostamisen ilosta vissiin. Sanoin jo miehelle et sanoo äidilleen, et ei ostelis hirveesti, ei Eeva vielä ymmärrä. Ja jos haluu ostaa niin kysyis mitä tarvii ja sen mukaa ostais. Tässä noin niinku pari esimerkkiä.. Yks joulu me saatiin miehen kanssa jyskistä semmosia metrin mittasia kostean tilan mattoja, jotka ei ole ollu ku riesaks. Toisena vuonna sohvatyynyjä, nekin on vähä.. noh.. ei niin käytössä. koiran pedillä taitaa olla yks
Viime vuonna mä sain valkosen peltisen laatikon missä lukee bread, kiitti tämmönenhän mulla jo onkin. :headwall: Pyyhkeitä, joita meillä on jo entuudestaan ihan tarpeeks ja tosi huonolaatusia lakanoita jotka menee pesussa ihan kaameen näkösiks. Kauhee ku mä oon kelpaamaton.. :ashamed: Ajatushan on tärkein, mut kun tuntuu ettei oikeen ajatusta aina oo käytetty..
Ja tuon ihanan lahjanantamis perinteensä se on siirtänyt pojalleen.. Mä oon niin monta kertaa melkein pillahtanut itkuun lahjan avatessani, siis miehen antaman. Joka vuos mä haaveilen jostain ihanasta korusta tai sille puhun aina että timantteja timantteja. Ei oo näkyny. Vuosia sitten pettymys oli suuri, odotin jotain ihq korua niin sain semmosen tyttöjen sauvan :'( No, ei sitä laatikkoon ole hukattu, mut en mä joululahjaks olis moista halunnu. Pari vuotta sitten taas jotku korut mielessä petyin kun sain tietokoneen... Mulla oli jo kone ennestään. Tähän uuteen (siis vanha sekin oli, oli vaan "putsannu" mulle sen) se oli laittanut näytön ympärille punasta karvakangasta ja jotain.. Taas melkein tuli itku. :'( Viime jouluna sain kaksi minikokosta piparimuottia, silikoni siveltimen ja silikonisen patahanskan.
Se oli varmaan saanu ne töistä.. :snotty:
Kerrottakoon, et kerran synttärilahjaks sain mun autoon matot ja pakoputken koristepään :/ :'( Jooojoooo.. ajatus on tärkein.. käyttäis edes yhden ajatuksen. Saatte vapaasti referoida näitä, jos kerrotte miehillenne toiveitanne ja sanotte
et se ja se sai semmosen ja melkein tuli itku. en mäkään kyl semmosesta välitä... Kylläpäs mulla kenkä nyt puristaa
Niinko sil oikeesti olis kauheesti väliä mitä saa, vaikka ei sais mitään. Mut jotenki oon vaan onnistunu viime aikoina pettymään kauhiasti. Tänä vuonna jo sanoin viime viikolla, et mitä jos sovittais ettei osteta mitään, ettei sit tuu niitä pettymyksiä. Mies vaan luki sen niin, et mä luulen, et se on joskus pettynyt mun lahjoihin. Se on
vähä narsisti. :headwall: :headwall: Anteeksi tämä purkautuminen =)
Huoh.. Jospa Eevalle vähän pöperöä ja sit ulkoilemaan, me taas valosan aikaan mihkää päästykään.. Mieki nukuin Eevan kans päikkärit :heart: niin ja Kataki oli sängys mein kanssa.