Kiitos kaikille tsemppaajille!
Tässä lukiessa näitä odotteluita, alkoi ihan jännittämään. Voi jestas miten ihmeellistä, että pari kuukautta ja pitäisi lapsosen olla sylissä. On vain niin ihmeellistä, kun en ole koskaan edes pitänyt sylissä lasta/vauvaa, saati hoitanut.
Välillä vaikea tajuta edes omaa raskautta vaivoista huolimatta, mutta ei ymmärrä siltikään että kasvatan sisälläni ihmistä. "On vain tälläinen olotila", mutta kaikesta siitä huolimatta raskaus tuntuu edelleen absurdilta. Varmasti hidastavasti tähän raskauden ymmärtämiseen ja äidiksi kasvamiseen on vaikuttanut voimakas synnytyspelko. Onneksi on pelkopoli, sieltä tullut kyllä valtavasti apuja. Toivoisin, että hoitava kätilö olisi sama kuin siellä, toisi turvaa valtavasti
Tässä lukiessa näitä odotteluita, alkoi ihan jännittämään. Voi jestas miten ihmeellistä, että pari kuukautta ja pitäisi lapsosen olla sylissä. On vain niin ihmeellistä, kun en ole koskaan edes pitänyt sylissä lasta/vauvaa, saati hoitanut.
Välillä vaikea tajuta edes omaa raskautta vaivoista huolimatta, mutta ei ymmärrä siltikään että kasvatan sisälläni ihmistä. "On vain tälläinen olotila", mutta kaikesta siitä huolimatta raskaus tuntuu edelleen absurdilta. Varmasti hidastavasti tähän raskauden ymmärtämiseen ja äidiksi kasvamiseen on vaikuttanut voimakas synnytyspelko. Onneksi on pelkopoli, sieltä tullut kyllä valtavasti apuja. Toivoisin, että hoitava kätilö olisi sama kuin siellä, toisi turvaa valtavasti