Huhtikuun hurmurit 2016 *huhtikuussa* MEIDÄN KUUKAUSI!

Anscu meillä on kissat ottanu vauvan vastaan ihmeen hyvin. Luulin, että ne ois ollu ihan kauhuissaan, mutta ei ne oo :ROFLMAO: kaks meidän kissaa käy haistelemassa sitä ja ei oo moksiskaan, mutta yks meidän kissa vähän aristelee sitä:D

Täällä meni toinen yö meni täällä paljon paremmin. Neiti ei itse herännyt kertakaan, vaan piti herättää vaipan vaihdolle ja ruualle :)

Minäkin katsoin, että moni synnytti 9.4:ROFLMAO:

Lisää vauvoja voitas tänne huhtikuisiin saada kyllä:love:
 
  • Tykkää
Reactions: Kevätkukkanen
Onpa tullut taas tekstiä ja vauvoja paljon, onnea kaikille! :LOL::love:

Onpa osalla pienipäisiä vauvoja.. Teenköhän ennätyksen siinäkin :unsure: meijän pojalla päänympärys oli 38cm, isoin meijän lapsista...
Ja ponnistus mulla kesti 11min mutta oli kyllä niin työn ja tuskan takana.. Varmaan koska vauva nii iso ja isopäinen, kaiken lisäksi ei ollut kiinnittynyt niin tuli pää kierossa ja se pinnikin oli vauvan korvan takana, kätilökin ihmetteli että miten se tuolla on.. Mutta niin ne vaan kivut ym paha unohtuu ku saa vauvan puskettua pihalle, ollaan me naiset oikeasti vahvoja!! :D(y)

Täällä paino nyt hyvin nousussa, eilen kävi terkkari taas punnitsemassa, ei vielä ylletä sybtymäpainoon ja eilen tuli kolme viikkoa ikää mut nyt oli kuitenki viikossa hyvin noussu, puklaaminenkin ehkä vähän rauhoittunut (y)

Viikko sitten poika alkoi kätisemään mahavaivoja.. Ei huuda mutta hoidattaa välillä enemmän ja välillä vähemmän.. Yöt menny onneksi pääsääntöisesti hyvin parilla kolmella syötöllä, viime yön kätisi tosi tiheään ja nyt itellä väsyttää ku puolen tunnin välein heräsi  o_O Mutta minkäpä pieni vaivoilleen voi, raukka :love:

Mekin paljon ulkoiltu, ihanat kelit ollu paitsi tänään satanut lunta niin että valkoinen maa :sneaky: terkkari oli tarkka että vasta kaksiviikkoisena saa aloittaa ulkoilun :ROFLMAO: Mutta enpä sitten viitsinyt kertoa että oli jo ulkoiltu useamman kerran ennen sitä :LOL:
Meille vaihtui juuri sijaisterkkari, tuntuu olevan aika tarkka kaikesta mutta onneksi ei oo ensimmäinen lapsi niin ite voi käyttää maalaisjärkeä (y)(y) Vaikka toisaalta ymmärrän häntä, aiemmin ollu isompien lasten terkkari ja nyt yhtäkkiä vastasyntyneiden ni onhan sillä vastuu :)

Täällä herättiin syömään, palataan siis asiaan :D
 
No mä en ainakaan ole se joka tässä ketjussa seuraavaksi saa nyytin syliin :cautious:
Tänään oli tosiaan se kasvukontrolli. Tämä lääkäri oli nyt sitä mieltä, että vauva kasvaa hyvin ja lapsivettä on normaalisti. Viikko sitten lääkäri oli huolissaan kun vauvan painoarvio ei ollut 2vkon aikana noussut ollenkaan ja lapsivettä oli niukasti. Perjantaina vielä lääkäri sanoi,et jos kasvua ei oo tullu tarpeeksi niin kannattaa varautua jäämään käynnistykseen. Tämä oli siis eri lääkäri mitä oli viikko sitten..
Tänään siis rv38+1 ja vauvan painoarvio 2830g (viikko sitten oli sen 2750g). Ultran teki tällä kertaa lääkäriharjoittelija(?) ja lääkäri seurasi. Sekin vähän pisti ärsyttämään et eikö nyt ois se lääkäri voinut tehdä sen, kun se opiskelija kysyi mm "ai tässäkö on reisiluu?" "Mulle tää on vähän epäselvä tää kuva" jne.
Eli tässä nyt asennoidun että mulla on tätä raskautta vielä edessä se nelisen viikkoa jos käynnistykseen pääsee 42+ jotain. Varmaan oon äitienpäivän sitten sairaalassa. :unsure: Vähän paskat fiilikset toisaalta, oisin jo ihan valmis pääsee tästä mahasta eroon.
MUTTA...

Oon nyt sit saanu hirveen synnytyspelon. Varsinkin siitä ponnistusvaiheesta... Tai oikeastaan siitä vaiheesta kun ollaan salissa. Mun sisäinen kontrollifriikki ei tykkää yhtään et oon muiden armoilla tavallaan siellä enkä voi ite kontrolloida kaikkea... :eek: Sit vielä kun pottiin lisätään mun ihmiseritekammo niin jes. Ja pelkään sitten kaikkea mahdollista muutakin. Oon koittanut vaan miettiä sitä hetkeä kun sen vauvan saa siihen rinnalle ihmeteltäväksi, mut pakostikkin jännittää/pelottaa/kauhistuttaa koko touhu..

Nyt on tosi paskat fiilikset vähän kaikesta :unsure: Tekis mieli mättää ruokaakin naamaan koko ajan kun ottaa niin päähän. En todellakaan jaksa kytätä jokaista kiputuntemusta ja vuotoa et suoraan vaan asennoidun siihen et 4vko vielä kasvatan tätä jättimahaa ja painoani ja sit käynnistykseen.
 
Voi Kapusha...:( Ei todella kuulosta kivalta. Miksi ihmeessä joku harjoittelija on sen ultran tehnyt?! Siis oliko erikoistuva vai siis ei edes lääkäri vielä? Saitko uutta kontrolliaikaa?

Kyllä muakin on alkanut synnytys jännittämään. Ja just se ponnistusvaihe... Mutta yritän ajatella että ehdin saamaan sen pudendaalin ja jos ihan tuskaa pyydän spinaalia tai epiduraalia. Ja se kontrollin menettäminen tai enneminkin just se että en saa päättää kaikesta itse ahdistaa myös mua.

Mä en pidä siitä jos mun toiveita ei kuunnella tai niiden yli kävellään ilman todellista syytä. Esim jos en saa sitä pudendaalilla niin kuin pähkinäpuu tai mulle lykätään kyselemättä oksitosiinia tai väliliha leikataan rutiinisti tms.

Reilu viikko laskettiin, nyt 38+6
 
Mulle jäi vähän epäselväksi et oliko erikoistuva lääkäri vai miten. Kun esitteli itsensä "harjoittelijana".. En saanut uutta aikaa, et seuraavaksi sit synnyttää tai ya-kontrolliin :(
Kohdunsuun tilannetta ei katsottu et en edes tiedä missä mennään..

Sitkun se synnytyksen aika tulee niin haluan epiduraalin heti kun se vaan on mahdollista antaa. Viimeksi synnytys alko edetä oikeestaan sen epiduraalin laiton jälkeen.
Harva varmaan sanoo näin mut onneks oon menossa yksin synnyttämään! Ja onneksi mies on tukenut mua tässä asiassa etten halua sitä sinne mukaan!
 
Täälläkin kotiuduttiin tuossa kaksi tuntia sitten. :) Näyttääpä meidän poika pieneltä tuossa syntyneiden listassa. Kotiinlähtötarkastuksessa lääkäri vain totesi että "sinä oot niitä jotka tekee näitä tän kokosia vauvoja." Istukka oli täydellinen, ei edes kalkkeutunut. En ymmärrä mihin ne kaikki herkutkin on mennyt mitä viimeset viikot kaksin käsin söin. Poika oli 100g syntymäpainostaan tänään, esikoinen oli yli syntymäpainon jo kotiutuessa. :D Maito nousi viime yönä, maitoa tulee ihan hirveästi ja olin kyllä jo synnytyssaliin mennessä paita märkänä. Pitäisi alkaa pumppaamaan ettei vauva parka tukehdu. :whistle:

Kevätkukkanen
ponnistamisen tarve tai pikemminkin pakko yllätti kyllä. Esikoisesta epiduraali alkoi vaikuttaa juuri ennen ponnistamista joten kätilö joutui ohjeistamaan milloin ponnistaa. Nyt sain vain sen kohdunkaulanpuudutteen ja meni joku 5min niin oli pakko hälyttää napilla kätilö takasin äkkiä kun keho alkoi ihan itsestään ponnistaa. Yhdessä vaiheessa kätilö sanoi että himmaa vähän mutta eihän siinä voinut himmailla kun koko keho vaan puski vauvaa ulos. Oli kyllä tosi raju kokemus kun tunsi kaiken niin selkeästi. Tunsi kuinka se pää liikkui ja kuinka se kiristi välilihan kohdalla ja milloin se tuli ulos... Istukan synnyttäminenkin tuntui tosi rajulta. Esikoisesta en edes huomannut koko istukan ulostuloa....

Vaavi haluaa tissille joten myöhemmin taas lisää :)

Onnea vauvautuneille ja tsemppiä vielä odottaville!! Kohta on meillä kaikilla vauvat:love:
 
  • Tykkää
Reactions: Kevätkukkanen
Mä oon ollut vaisumpi nyt kun tuntuu että ei vaan jaksa mitään. Ihan jäätävä väsymys vaivannut jo hetken. Nytkin "nukuin" kahden tunnin päiväunet taaperon kanssa ja heräilin ihan kokoajan. Neuvolassa oli kaikki hyvin. Painoa ei ollut tullut joten sama turvotus vieläkin päällä kun viikko sitten. Paineet oli hyvät siellä ja pissa puhdas. Pissan meen perjantaina antamaan kun tätä päänsärkyä ollut jo monena päivänä. Vaikka ei viittaa vielä mitenkään raskausmyrkytykseen. Sf mitta oli 37cm ja vauvan syke oli hyvä. Sitäkin pitää seurailailla kun vauva liikkunut vähän huonommin. Pitää olla svo:lle heti yhteydessä jos ei liikkeet täyty. Kyllä tää on niin kamalan stressaavaa aikaa. Alkaa tää koko aikainen kipuilu ja makoilu viemään voimat. Lenkillä kun käy niin olen todella kipeä sen jälkeen. Oikein ärsyttää käydä lenkillä. Se siittä valittamisesta.

Norappi ja pikkukakkonen 37+5 enään 16 päivää kun on la joka tuntuu todella vähältä, mutta silti niin kaukaiselta.
 
Paljon onnea Irith! <3
Esikoisesta ponnistusvaihe 15min, epiduraalin vaikutus ehti juuri loppua, ja tästä toisesta ponnistusvaihe 2min ja en tosiaan ehtinyt koko synnytyksen aikana ottaa mitään lievitystä kun ehdittiin vaan tunti sairaalassa olee, mut ite en oo kokenut ponnistamista niinkään kivuliaaksi, pään tulo ja tässä tää kun peppu tuli edellä ni tuntu semmoselt nipistävältä venytykseltä :D mut se ponnistamisen tunne oli kyl tosi pakottavaa, nimenomaan tuntu ku olis pakko päästä vessaan isommal hädäl :'D
 
Onnea Irithille pienestä prinsessasta! :love:

Tsemppiä norappi, kevätkukkanen ja kapusha! Ei tää loppuodotus kovin hääviä ole.. Toisaalta tietää, että milloin vaan voi tapahtua ja toisaalta tuntuu et on vielä ikuisuus. Vaikka aikaa oikeesti on enää tosi vähän :D(n)
Mulle sopis hyvin tänä viikonloppuna tai sitten viikon päästä viikonloppuna jakautuminen. Olisi lastenhoitokin taattu noina aikoina.
 
Tuosta raskausajan väsymyksestä muuten, niin on kyllä suurinta shittiä että "nuku nyt vielä kun voit"...minä nukuin raskaana niin huonosti viime viikot/kuukaudet että olin ihan kuoleman väsynyt kun en vaan saanut unen päästä kiinni. Nyt oon ollut vauvan syntymän jälkeen ihan eri luokkaa. Olo on oikeasti tosi pirteä ja levännyt kun on saanut nukutuksi ettei oo tarvinnut vessassa ravata eikä maha paina! Tottakai ääni kellossa voi muuttua äkkiä jos vauva alkaa itkeskellä paljon öisin. Esikoisen aikaan olin kyllä kuolemanväsynyt sekä loppuraskaudessa että vauvan syntymän jälkeen.. Mutta nautin nyt tästä..niin kauan kun voin! :D

Irith Onnea!

Sadeyes: Joo sulla kyllä pieni vauva! Itsellänikin pienimmästä päästä kun tuota listaa katsoo.. :)
 
  • Tykkää
Reactions: Kevätkukkanen
Paljon onnea Irith <3

Tsemppiä kaikille vielä loppu rutistukseen! Varmasti kohta saadaan lisää ihania vauvoja tänne :love:

Huomaa, että täällä ei nyt oikein niin paljon kerkeä kirjoitella :D

Täällä menee vauvan kanssa kivasti :) En tajunnu miten paljon :poop: voi lähtee niin pienestä :ROFLMAO: Ja varsinki se on kiva, vaihdat vaipan, syötät kuuluu kauhee pröööt ja uudet kakat vaipassa :D No ei maha mitään :)

Onko kellään neuvoja miten sais vauvan iltaisin paremmin nukahtamaan? Meillä menee helposti se 2h ilta hommissa, kun vauva ei jostain syystä nukahda. Se syö jonkun aikaa nukahtaa. Sitten laitan sen nukkumaan ja kohta se herää ja alkaa vähän itkee...:oops:
Sitten toinen kysymys :D Meidän vauva nukkuu kyllä yöt sitten ihan kun tukki ja oon herättäny sen syömään, niin kannattaako se vauva herättää vai antaan nukkua niin kauan kun se vaan itse herää?
Ja kolmas kysymys :D:LOL::ROFLMAO: Kannattaako maitohappobakteereja syödä imettäessä, kun jotkut sanoo että joo :D KIITOS! :)

Pippuri ja vauveli 6vrk:love:
 
Onnea uusista vauvoista ja kotiutumisista :D

Pippuri: vastailen sulle nyt mun kuukauden äitiyskokemuksen pohjalta :D niin hyvin kuin osaan. Meillä on löydetty avuksi vauvan rauhoitteluun jumppapallo! Käytetään siis muutenkin, mutta erityisesti iltaisin. Rauhoittaa nopeasti ja siinä samalla voi hyvin vaikka imettää.

Yöllä herättämisestä: mulla oli aina kello soimassa varmuudeksi, jos tämä ei itse herännyt syömään. Sain kuitenkin ohjeen, että perustervettä täysiaikaista vauvaa, jonka paino on lähtenyt hyvin nousuun, ei tarvitse herätellä. :) herätyskello sammui meillä siis pian ekan neuvolapunnituksen jälkeen.

Mhb:t on meillä vauvalle ihan omat. On mun mielestä auttanu vähän masuvaivoihin. D-vitamiinia ei niistä huolimatta sietänyt, nyt etsinnässä toinen valmiste :/
 
Pippuri; Meillä tuo esikoinen nukkui laitoksella kuudetta tuntia putkeen kun kysyin hoitajalta et täytyykö se herättää. Muistan silloin et hoitaja sanoi et katsotaan viel hetki että kohta voit herätellä! Et jos vauva nukkuu ja on terve (ei alhainen paino tms) niin mä en herättelisi :) Toiset nukkuu pidempiä pätkiä ja toiset heräilee 2-3 tunnin välein syömään. Meillä poika sit kyl lopetti tommoset pidemmät unipätkät 1,5kk ikäisenä et sit heräiltiinkin!
Iltaisin meillä ainakin oli yhtä hulinaa, alkoi maha vissiin aina vaivata iltaisin. Jumppapallo oli täälläkin käytössä ja muutenkin kanniskeltiin vaan ympyrää tai "hypytettiin" sylissä.
Ei niistä maitohapoista ainakaan haittaa voi olla :) Voin myöntää etten muistanut esikoiselle antaa D-vitskuja kun ehkä viikon.. Sit olin niin koomassa et unohtui koko juttu ja joskus pojan ollessa 4-5kk huomasin et se pullo kököttää keittiön hyllyssä.. Oli vähän väsymystä ilmassa sillon (9h aikana 17krt vauvan nukuttaminen uudestaan).:unsure:

Mä olen päättänyt unohtaa kaikenlaisten oireiden ja kipujen miettimisen. Syntyy sitten rv42+. Keksin kovasti kaikkea pientä projektia kotona niin menee aika nopsaan. Mä saan oikeesti hermoromahduksen jos alan miettiä kaikkia poltteluita ja kipuja.. Lonkat huutaa hoosiannaa, mut muuten on ihan ok olo. Eilen tosin olin kunnon :poop:pää kaikille kun otti päähän niin rankasti. Ja väsyttikin ihan jumalattomasti.. No jospa tänään ois parempi päivä ja yrittäisin vaikka siivoilla pihaa ;)
 
Onnea Irith :love:

Täällä ei mitään uutta, tänään nla, huomenna ä-poli, jossa katsotaan taas kokoa. Ei mitään oloa mihinkään suuntaan, ei supistele tms. No aikaisemminkin aina alkanut kuin salama kirkkaalta taivaalta, mut olishan se kiva, jos ei nyt vikaa tartteis taas kauheessa kiirepaniikissa lähteä puskemaan.

Meillä vauvat muuten aina alkuun valvoneet tosi myöhään, pikku kakkonen saattoi kukkua puoli kahteen, vaikka kuinka kantelin ja syötin. Jumppapallon päällä mäkin keinuin, ja tein siinä samalla vatsoja, kun aikaa oli iltaisin tuntikaupalla:D Meillä oli kuopuksella joku D-vitamiinin ja maitohappojen yhdistelmävalmiste käytössä, jota apteekki suositteli (tietenkin, kun pikku puteli maksoi sen 20€), mut nlasta sanottiin, et monet vanhemmat on sanoneet sen aiheuttaneen vatsavaivoja, joita siis meilläkin oli, joten siirryin ihan perus Jekovitiin. Hirveesti en stressaa noilla D-vitskujutuilla, kun jokaisella muka-asiantuntijalla tuntuu olevan niistä omanlaisensa mielipide, eikä kukaan ole musta sitä riittävän tieteellisesti pystyny perustelemaan. Maitohappoja en myöskään rupea nyt antamaan, ellei nyt sitten jostain syystä lääkäri niitä erityisesti suosittele. Syömään oon herätelly yöllä vaan siinä tapauksessa, et tissit meinaa poksahtaa tai on jo uitu maitolammikossa, kun kaikki olleet yli 3kg syntyessään.

Mut nyt imetystyynyn päällisen kimppuun, en oo mikään käsityöihminen, far from it, mut aika hieno tuosta sisätyynystä ainakin tuli, vaikka itse sanonkin :D

O ja nti Ei-niin-minkäänlaista-kiirettä-mihinkään-ehkä-ennen-juhannusta 38+1
 
Tsemppiä kaikille vielä loppusuoralla pyristeleville, ei puutu enää paljon!! Tää lähti muuten shoppailun ja seksin voimin käyntiin ;)

Tänään päästään kotiin, ihanaa! Täällä tulee kans maitoa ja :poop: niin ettei paremmasta väliä :D Laitan synnytyskertomusta sitten kun uskallan.

Vauvat syö yleensä aluksi luonnostaan pidempään iltaisin ja alkuyöstä, mikä on ihan hyvä koska se on hormonien kannalta parasta aikaa tilata maitoa. Keljuahan se tietty on oman unensaannin kannalta. Viikon-pari herättelisin alle 3,5 -kiloista edes sen 4-5h välein syömään, tai sitten asti ainakin kunnes paino kääntyy nousuun. Alle viikon ikäisen en antaisi nukkua yli 7h putkeen muutenkaan ettei käy niin ettei riitä sit energia imeä (ja verensokerit voi laskea liian alas) :unsure: niitäkin on nähty.
 
Heippa! Nopsaan vauva-arkea sillä uudet vieraat kolkuttelee jo ovelle :D
Syntymäpaino on saavutettu ja ylitetty joten hienosti meidän reilu 5 päiväinen jakselee! Syö hyvin, nukkuu hyvin ja eilen jaksoi jopa hieman seurustella. Tänään noita ihania silmiä näkee toivottavasti vielä enemmän!!! Ja miten ihania ovatkaan nuo tahattomat hymyt :love:
Viimeisiä viikkoja viedään jo loppukuisiltakin joten tsemppiä viimeisiin päiviin!!!!
 
Hellurei :)

Kiitos noista vinkeistä :)

Täällä meni eilinen ilta paremmin :) Ei menny nyt niin kauaa vauvan nukahtamiseen ja iltahommiin. Ja kiltis koko yön nukku ja mun piti sitten se vauva herätellä :D En ite vielä uskalla olla herättämättä, kun meillä on ens viikon tiistaina ensimmäinen nvl. Niin katotaan sitten mitä se täti sanoo :) Meillä on vauvan iha ruvennu kuivumaan, niin on pitänuy käyttää tuota vauvaöljyä. Siitä on kyllä ollu oikeesti tosi paljon apua. Illalla kun laitettiin sitä niin huomas jo aamulla miten parempi iho oli. Ei nyt tietenkään ollu parantunut kokonaan, mutta huomas eron :D

Mulla kanssa tulee maitoo hyvin. Toisesta tissistä kun imee, niin toisesta valuu ihan norona samaan aikaan :LOL: Ja nänni kivut on kanssa jo helpottanu ja tissit ei oo enää niin kauheen kipeet.

Pyykkiä pitää pestä huomattavasti enemmän, mutta ei se haittaa :)
 
  • Tykkää
Reactions: Kevätkukkanen
Onnea Irith tytöstä!

Kiitos kaikille onnitteluista! Kyllä on ihan oikeastikin onnellinen olo :love:Kiitos hormoonien, onnenkyyneleet virtaa vähän väliä kun tuota pientä katselee tai edes ajattelee, on hää niin ihana :love:

9.4. syntyi palstalla paljon vauvoja. Sama päivä oli ollut myös täällä Etelä-Karjalan keskussairaalassa vilkas päivä. Lauantaina syntyi 8 vauvaa ja seuraavana päivänä 6. Jotakin kertoo erittäin vilkkaasta viikonlopusta se että seuraavina kolmena päivänä syntyi vain vauva per päivä. Aika moni halusi liputuspäivän syntymäpäiväkseen :D

Synnytyskertomusta,
Sunnuntaina siivoilin lastenhuonetta ja sitten mies sai omalta osaltaan auttaa synnytyksen alkamista. Mitään tuntemuksia ei tullut. Harmitti kovasti kun mietin että varmaan viikon päästäkin olen mahallinen. Maanantaiaamuna luultavasti kuuden maissa tuntui viiltävää kipua alavatsassa. Nukahdin uudestaan, taas jonkin ajan kuluttua sama, mutta uneen uudestaan. Kun kolmanteen heräsin, aloin kellottamaan sen jonkun täällä mainostaman apin avulla klo 6.50. Supistuksia alkoi tulemaan 10-17 minuutin välein ja kestivät noin puolitoista minuuttia, yksi 3 minuutin supparikin näyttää olevan. Ajattelin että jes, nyt tää käynnistyy mutta taitaa edetä hitaasti kun välit on noin pitkät. Supistusten pitkä kesto kuitenkin sai ajatuksen että saattaa ollakin tosi edessä nopeasti. Miestä en enää laskenut töihin. Hänellä olisi noin 40 km työmatka. Suppareissa oli outoa se, että makuulla tulivat pitkällä välillä ja jos olin pystyssä, kävin vessassa, väli oli alle 4 minuuttia ja kesto alle minuutin. Vähän ennen kymmentä alkoi tehdä niin kipeää että sanoin miehelle että lähdetään synnärille, ainakin näytille. Kymmeneltä startattiin, pelkästään autoon siirtyminen oli tuskaa. Supistuksia tuli jatkuvasti. Automatkasta muistan vain välähdyksiä kun supisti koko ajan, mies jo pelkäsi ettei ehditä synnärille, hän hoki vain että olisi pitänyt lähteä aiemmin. Hän olisi halunnut hakea pyörätuolin parkkiksella mutta sanoin että mie tuun kun pystyn mutta mitään tuolia et lähe etsimään. 10.20 ollaan kävelty synnärin ovesta, jäin nojaamaan yhteen pöytään ja puuskuttamaan kun vastaan kävellyt lääkäri lähti etsimään kätilöä meille. Kätilö ohjasi saliin, pyysi riisumaan ja tarkasti tilanteen. Tajusin erittäin hyvin sanat, täysin auki! Ei kun ilokaasua kiskomaan. Olisin halunnut olla kyljellään, mutta kätilö käski kääntymään selälleen kun käyrä ei piirtynyt kunnolla. Olo oli todella epämukava ja kivulias. Pian tulikin ponnistuksen tarve. Isä sai käskyn laittaa happimaskin aina kun otin ilokaasun pois. Ensimmäinen ponnistus meni omasta mielestä harakoille. Kipu oli niin kovaa että olin jotenkin lamaantunut toimimaan oikein. Seuraavan sain kasattua itseni ajatuksella että kun nyt ponnistan kunnolla, saan tytön ulos ja kipu helpottaa. Seuraavilla kahdella ponnistuksella tyttö syntyi klo 10.59:love:Alapää tuntui repeävän kun pää syntyi, edellisessä synnytyksessä tytön pää tuli itsestään ilman miun ponnistamista. Jotenkin toivoin samaa nytkin, mutta hyvä näin. Verta menetin 700ml ja istukka oli kalkkinen ja repaleinen, mutta tyttö täysin kunnossa! 9-10-10 oli pisteet :) Paino oli 3815g, pituus 50cm ja pää 34,5cm. Vauva oli ollut rinnalla jo jonkun aikaa kun aiemmin tavattu lääkäri tuli saliin, ilmeisesti auttamaan, ja tokaisi meidät nähtyään että "täällä ollaankin jo valmiita" :D Kätilölle näytin kellotuksia ja laittoi synnytyksen alkaaman klo 7.50 ja kestoksi 3 tuntia 10 minuuttia, josta ponnistus oli 5 minuuttia. Mie niin ajattelin että olisi mennyt kauemmin kun edellisestä on jo 7,5 vuotta mutta samalla linjalla jatkettiin edellisten kanssa. Myöhemmin kävin hoitajan kanssa synnystä läpi. En tiedä mikä sen paperin nimi on, mutta siinä kerrotaan synnytyksen kulku. Huvitti kun oli kirjoitettu: "saapunut osastolle 10.20. ei pysty kävelemään suorana."

Salissa jouduttiinkin olemaan aika kauan kun vuodeosasto oli aivan täynnä. Illalla puoli kahdeksalta päästiin huoneeseen. Tyttö oli sairaalassa hyvin tyytyväinen elämäänsä, söi ja nukkui eikä narissut mistään. Eli olisin saanut levättyäkin mutta huonekavarin vauva oli kovin itkuinen. Lisäksi yötäpäivää täysin valaistu huone ja siellä jatkuvasti laukkaavat hoitajat tekivät nukkumisen vaikeaksi. Olisin halunnut jo tiistaina kotiin, mutta ei käynyt. Onneksi keskiviikkona päästiin, tosin vasta iltasella kun mies oli töissä, mutta ajatus omasta sängystä seuraaksi yöksi auttoi jaksamaan.

Ensimmäisenä yönä vauva tankkasi tiheään, viime yönä söi puoli yhdeltätoista, neljältä ja seiskalta. On edelleen todella tyytyväinen:love: Ja ennenkaikkea ihana:love: Itsellä on koko ajan nälkä. Nyt en välitä mistään ruokasuosituksista vaan syön paljon ja mitä vaan tekee mieli :) Ja kyllä maito on nyt noussutkin. Sitä hoitajillekin sanoin, että kun pääsen kotiin ja omaan rauhaan, maito nousee, on aina ennenkin noussut. Heitä mietitytti kun tyttö ei pissannut tarpeeksi. Nyt tulee vaipat täyteen :D

Muu perhekin on aivan haltioissaan tytöstä :)

Anismo & pikku tyttö 5 päivää
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos kaikille onnitteluista! :love: Tsemppiä toukka ja muutkin odottelijat!

Me päästiin eilen kotiin reilu 1,5vrk iässä. Ihana olla kotona, neiti syö kuin unelma parin tunnin välein ja tavaraa tulee ulos myös reilusti. On se vaan itse suloisuus! :love: ja hirveän aktiivinen heti alusta asti, seurustelee paljon ja katselee tarkkaan.

Me käytiin tänään labrassa antamassa se uusi seulanäyte kun lähdettiin "liian aikaisin" sairaalasta. Hirveän kauan kesti ja oli vaikea ottaa, itseä meinasi itkettää toisen hätä. Olin ihan hiessä. Eka julki-imetyskin suoritettu! Kotiin kun päästiin niin tuli kunnon heikotus, nälkä ja jano ja pyörrytys. Pitää ehkä nyt vaan malttaa lepäillä :eek:
 

Yhteistyössä