Huhtikuun hurmurit 2015

Syntyneet

1.3.
Kevätkaihonkukka / 35 / 1. / rv 35+4 / poika / 1560 g ja 44cm
21.3.
Pimpuli / 29 / 4. / rv37+6 / tyttö/ 2518g ja 45cm
23.3.
Jasmin12 / 28 / 3. / rv38+5 / Poika / 3190 g ja 50cm
1.4
Melian / rv39+2 / tyttö / 3030g ja 48cm
2.4.
Mammax1 / 30 / 2. / rv 39+0 / tyttö/ 3120 g ja 48cm
3.4.
Calypso / 38 / 3. / rv 39+5/ tyttö/ 3725 g ja 51cm
4.4.
mabebe / 29 / 2. / rv 38+6 / tyttö / 3710g ja 50cm
5.4.
Boomkaa / 27/ 3. / rv 39+4 /poika / 3660 g ja 50,5cm
8.4.
BebeBanbino / 29v / 2. / rv 40+4 / tyttö / 3750 g ja 50cm
9.4.
Joppu / 33. /1. / rv 39+3. / tyttö / 3500 g ja 52 cm
10.4.
Kazu87 / 27 /1./ 39+0 / poika/ 3410 g ja 48cm
12.4.
pitkäperjantai / 33 / 3. / rv 41 + 2 / poika / 3470 g ja 51cm
15.4.
Sitkeäsissi/ 27 / 5. / rv 38+2 / tyttö / 3120 g ja 50cm
Lumi-15 / 30 / 2. / rv 39+3/ poika/ 3820 g ja 51,5cm
18.4.
äitii88 / 26 v. / 2. /rv 40+3 / tyttö / 3420 g ja 50cm
Pikku-Katti / 30 / 3. / rv 40 + 0 / tyttö / 3234 g ja 51cm
20.4.
Elea/ 26 / 2. / rv 38+4/ tyttö / 2800g ja 48cm
21.4.
lakka83/ 32 / 4. / rv 39+5 / .poika / 3555g ja 51cm
26.4.
Karo86/ 28 / 1. / rv 40+4 / tyttö / 3630g ja 51,5cm
Amaya/ 28v / 2. / rv 39+3 / poika/ 3570g ja 49cm
28.4.
Lumme75 / 40 / 7. / rv 39+6 / tyttö / 4018g ja 51cm
Laura/ ?/3./ rv 39+1/ tyttö / 3415g ja 49cm
29.4.
Minisport / 28v. / 1. / rv 40+5 / poika / 3035g
Silmu84 / 30 / 1. / rv 40+2 / tyttö / 3390g ja 52cm
2.5.
Toiveessa3<3!!/ 38 / 3. / rv40+2 / tyttö / 4060g ja 53cm
10.5.
Nippetius / 26 / 1. / rv 41+5 / tyttö / 3790 g ja 53 cm

Painot ja pituudet (ikäjärjestys):
Kevätkaihonkukka 4kk 5195/56.5/39 6kk 6870/64/41.7
Jasmin12 5KK 7250/67.2/41.5 7kk 8760/71.4
Boomkaa 5KK 7800/66/44.7 6kk 8290/67.2
BebeBanbino 5kk 6440/66.2/41.9
Äiti88 5kk 7070/66 6kk
Lakka83 4kk 7970/64.5. 5kk 8485/67.8. 6kk 9070/68.7
Minisport 4kk 5560/61/40.3 5kk 6145/63.6/41.7 6kk 6635/65.5/42,7
Nippetius 4kk 8555/67/42.1 5kk 9600/69.5/43.7 6kk 10730/71/44,4

Täälläpä voi sitten jatkaa keskustelua vauva-arjesta.
Jaetaanpa tietoa ja taitoa toisillemme niin arki sujuu helpommin. Synnytyskertomuksiakin voi jakaa halutessaan.
Päivitykset punaisella

 

Moi! Saako hypätä toukokuisista odottajista tänne? Toukolaiset kirjoittelee aika harvakseltaan ja muutenkin synnytys ajoittui huhtikuulle.

Eli, meille syntyi kolmas lapsi huhtikuun 28pv klo 5 aamulla. Synnytys tapahtui alakautta rv39+1 käynnistyksellä (zytotec suun kautta) ja kesti 2h50min. Käynnistettiin insuliinihoitoisen rdm:n takia. Ei tullut repeämiä ja olo oli muutenkin hyvä lukuunottamatta melko rajua kohdun supistumista. Kohtu olikin viikon jälkeen jo entisensä! Vauva painoi 3415g ja oli 49cm pitkä. Pipoa en muista.

Olimme kaksi päivää sairaalassa sokeriseurannassa. Vauvan sokerit on hyvät, mutta minun pielessä edelleen joten pääsimme kotiin ja minun sokereita seurataan perusterveydenhuollossa jatkossa. Rasitukseen menen ennen jälkitarkastusta.

Kotona meillä on ennestään kaksi innokasta hoitajaa, 10v tyttö ja 7v poika. Nyt meille syntyi siis tyttö jos en jo maininnut.. Mieskin on isyyslomalla ja pitää kesälomat sen perään, joten saadaan porukalla nuuskutella uutta ihanuutta kaksi kuukautta. Sekin on kiva että isommat on kesälomalla kun miehen loma loppuu niin ei tarvii alkaa kuskata eskarilaista joka aamu vauvan kanssa. Mies on nyt hoitanut eskarikuljetuksen ja me tytön kanssa nukutaan..

Vauveli on todella rauhallinen ja tyytyväinen tapaus. Syö hyvin! Painoakin tuli ekalla viikolla +400g.. Nukkuu hyvin ja yölläkin syö vain kerran (tai ei ollenkaan). Synnärin ohje oli herätellä yöllä jos nukkuu yli 4h putkeen, mutta en ole herättänyt, enkä varsinkaan aio aloittaa kun tiedän että painoa tulee noin hyvin. Tyttö tankkaa päivällä. Välillä menee tunti ja toista kun vaan syö ja syö ja syö.. Ruokinta onnistuu pullosta johon pumppaan rintamaitoa, omat rinnat on vähän epämuodostuneet imetystä ajatellen (rinnan päästä ei saa imuotetta). Koska vauvan sokeritkin pysyy tasaisena, on mielestäni parempi syöttää lapsentahtisesti.

Kaipailisin juttuja miten muilla vastasyntyneiden vanhemmilla ja vauvoilla on mennyt kotona. Toivottavasti huhtikuisten ryhmässä on vähän enempi innokkaita kirjoittelijoita!

 

Moikka (Laura) ja tervetuloa mukaan, me ollaan kirjoiteltu vielä tuolla odotus-puolella, kun odotellaan kuun viimeisetkin synnyttäjät: http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/odotusaika/2443025-huhtikuun-hurmurit-2015-huhtikuu-meidan-kuu/sivu18.html

 

Kopioin vikan tekstin tännekin puolelle tuolta odotuspuolen ketjusta.

Onnea Nippetius Mulla oli kans esikoisen synnytyksen jäljiltä tosi paljon tikkejä. Ne rapsahteli poikki tosi nopeesti ja kävin jo sen takia synnärillä näytillä. Kuulemma kuuluu asiaan eikä haittaa paranemista. Niinhän siinä kävi, et hyvin ne sieltä umpeutuivat/ paranivat
Ylilasketun syntyneet vauvat on yleensä virkeämpiä kuin ennen sitä syntyneet. Joten hyvinkin vauvasi sen vuoksi saattaa olla tarkkaavaisempi jo noinkin pienenä

Joppu: Hyvät unet oot saanu tosiaan nukuttua Hieno juttu, et osaat nauttia ja iloita asiasta - niin pitääkin!

Jasmin12: Tosiaan ihan erimaailmoissa ootte, kun noin kaukana ootte! Rohkeaa, mut varmasti antoisaa!

Kevis: Mitenkäs teidän ristiäiset sujui?

Olin 2 päivää ja 2 yötä yksin 4 muksun kanssa. Mies oli kavereidensa kanssa mökkeilemässä. Lähti siis perjantaina ja palasi äskettäin kotiin. Kivasti meillä meni kaiken kaikkiaan Käytiin pe kaupassa, niin ei oo tarvinnu ollenkaan liikahtaa kauppaan tänä aikana, joten helpotti asiaa.
Meillä vauva antoi eilen ekat ensihymyt =) Ounastelinkin niitä jo parina päivinä, mut en oikein "uskonut"

Meillä ristiäiset on 4 viikon päästä. Nimipaperin vein tällä viikolla maistraattiin, et saadaan pojan Kela-kortti sinne juhannuksen jälkeen koittavalle laivamatkalle mukaan. Joten nimi on päätetty ihan virallisesti

Mun tiedoissa on ikä väärin, eli oon 32vuotta ja vauvan mitat 3555g ja 51cm

 

Laura...tervetuloa mukaan. Olen päivittänyt tietosi listaan mutta ikä puuttuu vielä.

Toivotaan aktiivisia kirjoittajia!

Meillä koettiin kauhun hetkiä täällä ulkomailla eilen. Vuoronperään itkettiin pelosta ja sitten helpotuksesta. Vauva kävi mutkan ensiavussa jossa lääkäri totesi että päästiin säikähdyksellä ainakin toistaiseksi. Eihän sitä tiedä jos myöhemmin ilmaantuu jotain.

Me ollaan tällä hetkellä sukulaisten luona yötä ja täällä käy hoidossa lapsia. Yksi poika on saanut alkuvuodesta kans pikkuveljen ja on siitä kovin mustis. Hän päätti kostaa tämän meidän pojalle joten oli kiivennyt meidän parisänkyyn ja pudotti vauvan sieltä lattialle! Kyse siis alle 3 vuotiaasta pojasta joka ei ole ihan ikäistensä tasolla kehityksessä. Aavistin jotain ja juuri kun olin menossa katsomaan vauvaa ja olin jo ovella niin kuulin rääkäisyn. Tiesin heti että mitä sieltä löytyy! Huusin itsekin kauhusta ku juoksin huoneeseen. Olin ihan paniikissa ku nostin vauvan lattialta ja raahasin pojan ulos huoneesta. Vauva näytti onneksi heti olevansa kunnossa kun itku loppui pian ja rinta kelpasi. Kertaalleen oksensi kunnolla ja varalta käytettiin lääkärin tutkittavana. Tällä kertaa siis oli onnea mukana. Olin niin vihainen siitä ettei kukaan ollut varoittanut minua kyseisestä pojasta että hän on osoittanut jo aiemmin kovaa mustasukkaisuutta. Eikä kuulemma äitinsäkään uskalla pitää vauvan ovea auki. Hyvähän se on jälestä päin sanoa että laita ovi lukkoon. Meillä omat tytöt oli ihan järkyttyneitä ja vielä tänäänkin sanoi ettei saa päästää poikaa enää meille. Eilen kumpikin tytöistä kävi suukottelemassa vauvaa moneen kertaan ja sanoi aina ettei vauvaa saa kiusata. Jopa tuo oma 2 vee vielä tänään näytti kuinka poika pudotti vauvan lattialle. :'(

 

Nopeasti tulen kommentoimaan.

Tervetuloa Laura

JASMIN -Apua! Mulla rupes sydän hakkaamaan ku luin tuon kirjoituksesi! Luojan kiitos mitään vakavaa ei tapahtunut! Voin vain kuvitella olotilasi silloin ja varmaan vieläkin...! Huh, kyllä oli onni matkassa!

 

Tervetuloa Laura

Jasminille kiitos pinosta! Hui, varmasti säikäytti ja pahasti. Meidän poika on myös vähän alle 3 v ja en jätä näitä kahta keskenään vahtimatta yhtään. Esim. nyt on pari kertaa meinannut nostaa vauvan itse syliin vaikka on kielletty. Jotain voi sattua vaikka ei pahaa tarkoittaiskaan. Toisaalta ei pienet tietty vielä ymmärrä täysin mikä toista satuttaa ja mikä ei, vaikka esim. symppisitkuja meillä jo itketään. Kun toinen rääkyy niin toinenkin aloittaa...

Tyttö meinasi aloittaa tuossa tunti sitten taas iltaitkut, halusi rintaa mutta kiukkuili vaan, kitisi, vääntelehti, itki... kaikkea koitin. Aamulla nukahti kiikkuunsa kun astianpesukone oli päällä ja nukkui siinä koko peseohjelman ajan. Joten laitoin taas kiikkuun, tutti suuhun, kiikku pesukoneen viereen ja kone päälle... tsadaam! Nukahti heti Liekö toimii enää huomenna, mutta nyt nautin hiljaisuudesta niin kauan kuin sitä kestää.. ja tuleepa ainakin astiat hyvin pestyä x2

 

Täytyy opetella löytämään tänne puolelle tälleen 11 viikkoa synnytyksestä =)

Voi Jasmin miten hurja tapahtuma! Toivottavasti selvisitte pelkällä säikähdyksellä!

Ristiäiset sujuivat hyvin, kiitos kysymästä, Poikanen käyttäytyi mallikelpoisen hyvin koko ajan. Väsykiukku iski vasta illalla. (lapselle, äiti jaksoi silloinkin räyhäämättä ulkoistettuaan viisaasti tarjoilujen hoitamiset ja tekemiset muille ) Sen verran oli rankkaa, että maidontuotantoni ei ole vielä palautunut juhlia edeltävälle tasolle.

äiti88, jotenkin on kyllä lohduttavaa, että Poikasemme ei ole ainoa, joka ei ole vain tyytyväinen ja nuku ja syö. Luin juuri eilen yölypsyllä vauva-lehdestä toiveikkaana 3 ensimmäistä kuukautta - näin siitä selviää -jutun ja pöh, kaikissa kolmessa perheessä kehuivat babyn olevan helpon vauvam ja nukkuvan ja syövän. Siinä väsyneenä vähän itketti taas, etenkin kun ensin luki parit synnytystarinat. Mut olis ees yhdestä vähän vaativammasta kertoneet, ja niitä vinkkejä. Olen toki kaikenlaista netistä löytänyt, ja paljon on kokeiltukin, autoajeluita ja imurointia ei vielä. Melkein ei uskalla tätä kirjoittaakaan, mutta tänään on ollut ihanan helppo päivä, ja saatu hurmaavia hampaattomia hymyjä, jotka kyllä sulattavat sydämen. Päätimme satsata ja ostaa tällaisen: https://www.lastentarvike.fi/verkkokauppa/Kotiin/Vauvakeinut/Tiny-Love-Cozy-Rocker-Napper-Keinu-Harmaa.html huomenna jos kävis ostamassa liikkeestä, että sais heti käyttöön (joo, joillakin on kaikki jo ennen lapsen syntymää valmiina, toiset hankkii juttuja vähän myöhemmin.. ja sitten pitää saada heti eikä malta odottaa että tilais netistä) Pikkuisemme mahtuu tuohon vielä pitkään.

Mun puolesta muutkin toukokuiset on tervetulleita mukaan tänne keskusteluihin, kiva vaan että pysyy palsta aktiivisena ja on useampia jakamassa vauva-arjen kuulumisia.

Kevis ja Poikanen 11 vkoa

 

Elea sun vauvan sukupuoli ei ole tiedossa jos et oo itse hoksannut.

Sitkeäsissi joo kyllä siinä ensin pääsi itselläkin eläimellinen huuto, sitten kova vapina koko kropassa ja lopuksi itku vauvan puolesta. Otti se niin sydämestä ettei itelläkään jalat kantanu vähään aikaan. Onneksi en kuitenkaan hädissäni heittänyt sitä poikaa mitenkään rajusti pois vaan kädestä vaan talutin ulos huoneesta samalla kun vauva oli toisessa käsipuolessa. Eipä se poika kyllä kävellyt vaan enemmänkin heittäytyi jalattomaksi. Sitte kun mies soitettiin kotiin ja aloin selittämään mitä on tapahtunut niin uudestaan alko itsellä kyyneleet valumaan ku mietin että jos siitä vauvalle jäisikin jotain merkkejä...sitte samalla vauva alkoikin oksentamaan ja sain vaan sanottua että tää ei oo kyllä yhtään hyvä merkki! Päätettiin soittaa lääkärille joka kehotti menemään ensiapuun tarkistettavaksi. Sinänsä tilanne ei ollu meille ihan uusi kun tänä vuonna aiemmin tuo 2 vee tipahti sohvalta niin pahasti että sai aivotärähdyksen, hänkin oksensi ja kovan huudon jälkeen nukahti syliin. Silloinkin soitin päivystykseen ja meitä pyydettiin käymään varalta. Onneksi lapset on niin joustavia että ne usein selviää kovistakin iskuista. Tän mamman sydän vaan ollu kovilla ja pomppinut kurkkuun tuon tuostakin :O Jotenkin se vielä enemmän koskettaa kun pieni vauva joutuu kärsimään...:heart: Nuo taaperot nyt kolhii itseään muutenkin. Usein niiden pipit paranee puhaltamalla.

MUISTAKAAPA PÄIVITYKSET PUNAISELLA ja jos uusia tulee niin tehkääpä tietorivi itse valmiiksi jonka voin sitten vain kopsata niin ei oo niin kova muistaminen eikä tuu väärin mitat.

Ps. Kevis toivottavasti tuo keinu on rahojensa väärti! Usein oon kuullut vastaavista ettei vauvan asento loppujen lopuksi olekaan ollut paras mahdollinen. Mutta onneksi niissä on se palautusaika jos näyttää ettei ole hyvä. Joskus se selviää vaan sitten vasta kun lapsi haluaa olla pystymmässä asennossa. Peukkuja tuolle ja kerrohan sitten että miltä se vaikuttaa.

 

Jasmin: kauheaa, että tuollaista pääsi tapahtumaan! Toivottavasti vauvalla on kaikki hyvin eikä tule mitään jälkiseuraamuksia :hug:

äitii: minä oon vienyt välillä lapsen pesuhuoneeseen nukkumaan sitterissä kun on pyykkikone ja kuivausrumpu päällä..Hetken viikkailen pyykkejä ja odottelen pojan nukahtamista ja sitten vain valot pois ja fleece-viltti päälle

Onnea Nippetius tyttösestä! :flower: Tuohon vessa-asiointiin liittyen; oothan käyttänyt käsisuihkua pissalla käydessä? Ummetukseen auttaa myös se veden juominen, mutta ilman muuta kannattaa hakea levolacia, laxoberonia tms. varalta. Mulla oli viikon verran vatsa ihan jumissa ja rehellisesti sanottuna tuntui, että perse repeää kun käy vessassa

Tervetuloa (Laura) mukaan ja onnea vauvasta

Kevis: keskosilla esiintyy mun kuuleman mukaan enemmän tuota itkuisuutta/tyytymättömyyttä/sylin tarvetta/koliikin oireita jne. Esikoisellani oli samankaltaista "vaivaa" kuin teilläkin ja myös parilla tuttujen keskoslapsilla on ollut vaikeampaa tuo alku. On kyllä helpottanut sitten 3-4kk:n iässä, mutta raskastahan se on. Täytyy vain muistaa iloita niistä pienistä-suurista asioista, kuten hymyistä :heart:

Joppu: oon kade noista unista; pistäppä sitä unihiekkaa tännekin tulemaan

Ristiäiset olivat eilen. Nimi päätettiin hyvissä ajoin neljä tuntia ennen tilaisuutta Oltiin tosin karsittu vaihtoehdot kahteen edellisenä iltana. Mua harmittaa aavistuksen verran, kun olisin tykännyt hieman enemmän siitä toisesta. Mies ei kuitenkaan sille lämminnyt, joten ei auta mussuttaa.
Kastemekkoa ei löytynyt, mutta sain siskolta lainaan heidän omaansa. Poika huusi kummin sylissä suurimman osan toimituksesta (ei edelleen kelpuuta tuttia), mutta rauhottui heti sen jälkeen kun pääsi äidin syliin ja tankkaamaan lohtua sekä tissiä
Tarjoiltavat maistui hyvin ja mukavan rennolla meiningillä vietettiin juhlia.

Nyt onkin vähän "tyhjä" olo, kun on ristiäiset takana. Mitäs sitten... Jaa, varmaan ihan normiarkea ja täytyy alkaa tekemään rästikotihommia pois (mitä oon lykännyt ristiäisten suunnittelun/valmistelujen varjolla)
Ensi viikolla jälkitarkastukseen ja parin viikon päästä seuraava neuvola. Vaatteita käy koko ajan pieneksi ja myös tälle on alkanut makkaroita ilmestymään jalkoihin, joten eiköhän tuo oo hyvin kasvanut

Boomkaa ja poika 6viikkoa

 

Tervetuloa mukaan Laura!

Jasmin kauhistuttavat hetket teillä ollu. Toivottavasti selvisitte pelkällä säikähdyksellä.

Kevis meidän esikoisella oli koliikki. Ja voin sanoa,että silloin ajattelin "Tätäkö tämä elämä nyt on. En haluu enää ikinä lisää lapsia" Ja miten kävikään ;D Meillä helpotti 2-3 kk kuluessa ja sen jälkeen esikoinen nukkui kuin unelma. Koliikkivaiheessa nukkui päivisin ainoastaan kantoliinassa taikka kaulalossa,jos oltiin tien päällä. Autokyydissä nukkui pisimmät unet. Kaikkee kannattaa kokeilla,mutta niin se meni meidänkin kohdalla,että aika auttoi. Kovasti jaksamisia Kevis!

Meillä ristiäiset kuun lopussa. Aiemmin puhuin,että tilaisin tarjottavat pitopalvelusta,mutta niin sitä taas mieli muuttui ja tehdäänkin itse. Oma äiti ja anoppi ovat onneksi apukäsinä. Nimi on tiedossa

Meillä hiukan ilmavaivat kiusaa pientä. Lähinnä päiväunia häiritsee. Mutta muuten meillä arki sujunut ihan mallikkaasti. Tuttipulloa harjoiteltiin viikonloppuna. Ekalla kerralla oli vähän ihmeissään, että mitä tässä tapahtuu Toisella kerralla söi tyytyväisenä pullon tyhjäksi.

Kovasti odotan jo ensihymyä

Lumi-15 ja Poitsu ylihuomenna 5 vkoa

 

Jasmin, onneksi luonto on suunnitellut vauvat niin, että luut ja nivelet ovat vielä hyvin pehmeitä ja eivät kaikista muksahduksista mene rikki. Toivottavasti ei tule mitään jälkiseuraamuksiakaan enää!

Boomkaa, joo käsisuihku on ollu käytössä joka vessareissulla. Kirvelyä ei enää oikeastaan olekaan. Tikit ilmeisesti alkavat kuitenkin sulaa ja tämä aiheuttaa välillä inhaa kutinaa tuonne limakalvoille.. :vampire:

Vatsan toiminnasta. Mies kävi ostamassa mulle Microlaxia. Farmaseutti oli sanonut, että sopii imettävälle. Tuoteselosteessa kuitenkin lukee "Ei tiedetä, erittyvätkö lääkkeen vaikuttavat aineet rintamaitoon." ??? Jaha. Taidan odottaa huomiseen, kun neuvolatäti tulee tekemään kotikäynnin ja kysyn, onko ok, jos tuota lykin suoleen (on siis peräpuikko..) Maha on kyllä välillä ollut kovinkin kipeä. Aloin jo vähän huolestua, että onko kyse pelkästä ummetuksesta vai mahdollisesti kohtutulehduksesta. Vatsakivun/ummetuksen lisäksi en kyllä oo havainnu muita oireita. Vuoto on vähenemään päin koko ajan ja ei mielestäni ole hajultaan muuttunut sitten synnärin. Ei se vuoto hyvältä haise, mutta samalta kuitenkin kuin alusta alkaen.

Vauvan nukkuminen. En uskalla ääneen melkein sanoakaan, miten helppo meidän typyli on. :ashamed: Ei itke tai kitise. Kiltisti killittää ja maiskuttelee, kun herää ja ilmoittaa nälästä. Sitten syöpöttelee aikansa ja jää taas ihmettelemään maailman menoa. Sylissä tai rinnalla sitten nukahtaa aikansa ihmeteltyään/lupsuteltuaan ja siitä siirretään pinnasänkyynsä. Mä en oikeesti edes tiedä, miten selviän, jos typylle puhkeaa koliikki tai typy saa pahoja vatsavaivoja. Oon nyt jo niin väsyny itse, että ilman miehen apua hilluisin päivät varmaan alasti syömättä ja suihkussa käymisestä ei olis tietoakaan. Typy siis nukkuu kyllä hyvin, mutta vaatii nuhkahtaakseen vierikontaktin. Ja mä stressaan aivan älyttömästi kätkyt-kuolemasta. :'( En uskalla antaa typyn nukkua meidän sängyssä, koska se lisää kätkyt-kuoleman riskiä. Myös pelkään, että käännyn unissani vauvan päälle. Eli meillä sahataan jatkuvasti pinniksen ja aikuisten sängyn väliä, kun typy pitää syöttää kolmen tunnin välein raskausdiabeteksen takia. Mä en osaa tietysti nukkua niissä väleissä, kun vauva nukkuu, joten vedän säästöliekillä koko ajan. Kun yritän vähän silmää ummistaa, pää menee niin ylikierroksilla, että ei nukkumisesta tule mitään. Jos satunkin nukahtamaan, säpsähdän kohta hereille, että missä vauva on. Nukahdinko vauva kainalossa, tukehdutinko sen, tippuiko se sängystä, yms.

Stressaan ja hermoilen, kun kuristaa rinta-alaa niin kovin ajatus, että vauvalle tapahtuu jotain. Mutta toivottavasti alkaa helpottaa, kun vauvanhoitoon tulee oma rytminsä ja jossain vaiheessa ei tarvitse enää raamatullisesti herätä kolmen tunnin välein tissittämään. Vauva saattaa olla tissillä tunnin, parikin ja sitten killitellä siihen päälle tunnin. Sitten pitäis jo melkein taas tissittää. Kun vauvan saa nukahtamaan kainaloon, se välillä herää, kun yrittää siirtää pinnikseen ja ei rauhoitu ennen kuin saa olla vieressä ja imeä tissiä. Yleensä vauva myös vaistoaa, kun yritän itse käydä syömään tai mennä vessaan pinnistelemään pihkatappia perälistoista ulos. Sitten alkaa hermostus ja täytyy taas tissitellä ja pitää vieressä. Ja siitähän se mun stressi vasta laukkaakin, jos typy EI suostu syömään! Muistan varmaan lopun ikääni sen hirveän tunteen, kun kätilö yöllä osastolla mittasi, että vauvalla on sokerit romahtaneet ja piti äkkiä antaa korviketta.

Että joo. Tohon päälle joku koliikki, niin tää mamma olis varmaan ihan kypsää laitoskamaa. :xmas:

 

Täällä taas valvotaan.. No tulin pikaisesti vinkkaamaan että kannattaa ladata kännykkään babywonderweeks sovellus. On ilmainen, tosin englanninkielinen. Ihan mielenkiintoinen.

Se kertoo vauvoilla ilmenevistä kausista, mistä ne johtuu, miten vauva silloin käyttäytyy ja miten häntä kannattaa silloin käsitellä. Me ollaan vasta ekassa "wonderweekissä", eli 5 viikon kohdalla. Mutta osuu ja uppoo! Eli yhtäkkiä lisääntynyt levottomuus, etenkin iltaisin. Katkonaiset unet. Halu olla sylissä. Haluaa rintaa muttei kuitenkaan halua syödä jne.. (meillähän oltiin myös ekat pari-kolme viikkoa todella rauhallisia ja helppoja... ) Sovelluksen mukaan vauva alkaa näillä viikoilla heräämään enempi ympärillä olevaan maailmaan ja se pelottaa häntä. Ja tottahan tuo lienee, vauva on jo paljon virkeämpi ja kontaktia ottavampi kuin pari viikkoa sitten. Saas nähdä kuinka hyvin jatkossa pitää paikkaansa, voi olla että aika hyvin kun vauvoilla näitä kausia riittää....

Neiti tänään 1 kk <3

 

Nippe muistan oman esikoisen kohdalla vähän samankaltaista yliväsymystä ja pelkoja juuri siitä nukkumisesta ja hengittäähän vauva varmasti, öisinkin kurkin vaippaan ja silmät ristissä vaihdeltiin joka pierun jälkeen! Ihan mahdotonta! Pari viikkoa synnytyksestä olin kuoleman väsynyt...ja juuri ja juuri sain itkut nieltyä ku terkka tuli kotikäynnille ja kysyi miten menny. Kuulostaa tosi raskaalta tuo sinunkin arki. Vaan kai se vähä niinku kuuluu asiaan sen ekan kohdalla. Hirveästi tsemppiä! Ja sovi vaikka miehen kans jos kävisit ainaki päivisin päikkäreillä niin että mies huolehtii vauvan. Olis niin kauhean tärkeää että nukut ja syöt hyvin ettei tuu ongelmia sen maidontuotannon kanssa.
Ite ei onneksi enää rassaa sillä lailla kun on jo kolmas niin sitä ottaa paljon lunkimmin. Ei saa sätkyä vaikka vauva vähä inahtaa. Meillä kun vauvakin joutuu odottamaan vuoroaan.

Äiti88 kiitti vinkistä! Ja täälläkin usein valvotaan kuten nytkin...vaikka vauva olisi nukkumassa jo kymmeneltä niin usein itse meen vasta puolen yön jälkeen.

Boomkaa täälläkin jäi vähä tyhjä olo juhlien jälkeen vaikka meillä pidettiin juhlat moneen kertaan ku toiset oli täällä ulkomailla. Nyt sitä pitäs vissiin keskittyä tosiaan vaan arkeen ja lomaileen. Vielä kun tulis niin hyvät rantakelit että tarkensi illallakin vauvan kanssa lökötellä ulkosalla.

Täällä taas iltaitkut itketty ja poitsu kiskas pullosta janoon yrttijuomaa jota annan vatsavaivoihin. Oon nyt aina iltaisin antanut ja juo kerralla sitä syönnin päälle vielä 50-60ml. Sen jälkeen pierut tulee helpommin ulos ja vauva käy nukkumaan rauhallisena.

Poitsulla jo ikää 8viikkoa!
Hui kun aika kiitää...ja tuntuu niinku synnytyksestä ois jo ikuisuus!

 

Pakko tulla pikaiseen hehkuttamaan...on tää niin ihmeellistä! Poitsu söi puolille öin ja itki mahavaivoja eilen. Teki selvästi maitotilausta kun ei tissistä päästänyt irti vaikkei sieltä mitään tullut juuri enää. Nyt sitten nukuttiin läpi yön! Eli 10 tuntia unta putkeen! Hallelujaa :heart:

 

Jasmin aika hieno pätkä!

Täällä poju lähenee kolmen viikon ikää. Arkea eletään parin kolmen tunnin pätkissä. KOlmen tunnin unet taitaa olla ennätys Olen niin iloinen, että tissittely on alkanut sujua, tosin rintakumin kanssa mutta se ei minua haittaa! Noin viikko sitten poikanen älysi, että wau rinnastahan saa ruokaa olen tosin pumpannut vielä lisäksi ja antanut tissin päälle vielä pullosta maitoa.. En tiedä lienee sekin kiellettyä jossain oppaassa? Miten muut? luotatteko että rinnasta tulee riittävästi?

Minua säälittää katsoa vierestä kun pikkuinen vääntelehtii, kipristelee, potkii, ähisee, pieree ja parkuu kun masu on kipeä. Cuplatonta ostettiin pari päivää sitten mutten vielä ole huomannut tehoa. D-tippoina meillä Relan maitohappobakteeria sisältävät tipat. Jätin nekin tauolle muutamaksi päiväksi kun on tuon masun takia.

 

Hauska huomata, miten täällä iloitaan yöunista, jo niistä kolmen tunnin pätkistäkin. Täällä oli kyllä poikkeus tuo reilu 7 tuntia, sen jälkeen yöllä pisin jakso on yleensä tuo neljä tuntia. 4 aikaan aamulla yleensä herää ja päästään takas nukkumaan 5 aikoihin, siitä tunnin päästä alkaakin ähinä ja ei enää nukuttais millään. Siinä vaiheessa äiti toivoo aina että jos edes ihan hetki vielä loikoiltais..

Onko muut huomanneet lisääntyvää pulauttelua? Meillä ihan selvästi tässä viime päivien aikaan. Ennen pärjättiin yhdellä bodylla päivässä, nyt ei.. Samoten harsoja menee useampi päivässä pyykkiin. Kuulostaa että maito jää kurkkuun osittain ja sitä sitten nieleskelee. Täytynee kysyä seuraavassa neuvolassa. Taitaa kuitenkin olla ihan normaalia.

 

Välillä on viiden bodyn päiviä ja välillä sama pysyy koko päivän puhtaana. Pulauttelu on täälläkin tuttua. Varsinkin rota-rokotteen jälkeen se oli hurjaa, siksi halusinkin käydä ylimääräiselllä punnituksella neuvolassa varmistamassa, että paino nousee. Ja olihan se noussut, 330 g kahdessa viikossa, vaikka ei enää saa rintamaidon vahvikejauhettakaan maidon sekaan. Ja pituuskasvua 2 cm siinä kahdessa viikossa.

Imetys-itsetunto on kyllä kovilla, juuri kun olin tosi tyytyväinen Poikasen nukuttua yöllä tissitankkauksen päälle liki 5 tuntia, niin tänään imi 1,5 tuntia ja sen päälle kitisi nälkäisenä ja veti pullosta 90 ml. Oma maito on vielä riittänyt, mutta maitostressi jatkuu, kun välillä tulee vähemmän. Pakkasessa on suunnilleen päivätarve 50 ml erissä, mutta se ei tunnu huojentavan alitajuntaani. Mieli lepää, kun jääkaapissa on ainakin kolme pulloa valmiina. (uskoispa se alitajunta että ei vaan voi olla yhtä monta pulloa kun olemme nostaneet kerta-annoksen aika lyhyessä ajassa 70 ml -> 85 ml, kun jätkälle tuntui jäävän vielä nälkä.)
Tissit on välillä ihan tyhjät, kuin nahkarukkaset. Hupeneeko se aiempi rasvakudos rinnoista maitoon, vai mikä ton selittää? Ja millaisetkohan littanat majavanhännät näistä jää sitten imetyksen jälkeen?
Ja toki joku on varmaan viemässä maitolaiturin taakse lynkattavaksi, kun annamme yhä pullosta maitoa, vaikka se ei nyt enää ole ravintolisien takia välttämätöntä, mutta pitäköön huolta omista asioistaan, ei ole vain yhtä tapaa, jota kaikkien pitäisi noudattaa.

Sitteri lumosi Poikasen aamupäivällä iloiseen huiskimiseen ja toheltamiseen miltei tunniksi, oli kiva katsoa toisen viihtymistä. Mikään taikakeino masuoireiden ja tyytymättömyyden poistoon se ei tietysti ole (vaikka toivoinkin).

Nippe suosittelen myös antamaan lapsen isälle mahdollisuuden ottaa enemmän vastuuta ja nukuttaa välillä typyänne vaikka sohvalla kainaloonsa tai lähtemään vaunujen kanssa ulos ja päästämään sinut nukkumaan (ja päkistelemään sinne vessaan ensin). Mullakin oli aluksi kotiin päästyämme hankaluuksia nukkua, jos tuesin, että kohta (2-3 tunnin päästä) pitää herätä syöttämään, pelkäsin kai etten huomais lapsen nälkää. Helpotti, kun sovittiin miehen kanssa selkeesti heräämisvuorot. Ja Poikanen kyllä kertoo, kun on nälkäinen (mutta jos on miehen syöttövuoro, en usein edes herää, omallani kyllä).Jos syöttövuorottelu ei ole mahdollista, pitää lepoaikaa saada jotenkin muuten järjestettyä.

 

Heippa taas pitkästä aikaa. Olen käynyt täällä päivittäin lukemassa kuulumisia, mutta aikaa kirjoittelulle ei tunnu millään löytyvän.

Hurjan pitkiä unipätkiä toisilla jo! Jasmin, nauti noista pitkistä unista ja muista malttaa itsekin nukkua kunnon yöunet. täällä on yön eka pätkä noin 4 tuntia ja seuraavat pätkät noin 2 tuntia. En ole onneksi kovin väsynyt tästä huolimatta, sillä ekan pätkän vauva nukkuu omassa sängyssään ja loppuyön meidän sängyssä. Vieressä nukuttamalla vauva tuntuu nukahtavan nopeasti uudelleen, eikä oma vireystilakaan nouse liikaa kun ei tarvitse nousta sängystä. Perhepedissä vauva taitaa kyllä herätä tiheämmin syömään kuin erillään nukkuessa kun on kokoajan aterian äärellä... Tiedä sitten kumpi on loppujen lopuksi kätevämpi tapa nukuttaa. Itse kuitenkin pystyn hyvin nukkumaan vauvan vieressä. Enkä pelkää pyöriväni / miehen pyörivän vauvan päälle.

Nippe, toivottavasti pystyt puhumaan kätkytkuoleman ja muista peloistasi jollekin hyvälle ystävällesi. Unen puute ja murehtiminen voi muodostuta itseään ruokkivaksi kierteeksi, joka on tosi hankala katkaista. Tiedän kokemuksesta...

Nyt jää taas tarinoinnit kesken...pitää mennä nukutuspuuhiin

 

Kaikilla omat vaikeutensa...kyllähän meidän poitsu osaa yöllä nukkua näköjään mutta päivät on raskaita. Taas eilinen näytti siltä ettei itkulle ja kantamiselle tule loppua. Huh! Olin illalla 6 aikaan ihan henkisesti puhki! Nuo tytöt kitisi jaloissa kun ei niitä uskalla täällä päästää edes ulos leikkimään, vauvalla oli tosi huono päivä mahavaivojen takia ja mies huiteli omilla teillään iltaan saakka. Toki mies tässä käväs jonku minuutin välillä mutta hävis heti uudestaan. Eikä se näytä ymmärtävän yhtään kuinka rankkaa on kolmen itkevän pienen kans neljän seinän sisällä. Kyllä mulla ainakin tuntu että tukka lähtee päästä. No vaikka siis sillon kuuden aikaan miehelle ilmoitin etten jaksa enää niin eipä se menoa haitannut, hän tuli kotiin 9 aikaan illalla. Olisin halunnut illan leipoa ja saada muuta tekemistä. Mutta jätän sitten hänen synttärikakun tekemättä. Illalla ku itkin sitä päivää niin toinen vaan syyllisti lisää ja raivos kun en jaksanu enää ottaa sitä huutavaa vauvaa mahavaivoineen tissille. Ei sillä nälkä oo vaan se huutaa sitä mahaa. Sekin on muiden vaikea tajuta. Lisäksi en ehtinyt syömään kahden jälkeen päivällä niin oli vahvasti se tunne ettei iltasyöttömaratonille heru riittävästi maitoa. No onneksi poitsu söi lopulta yhteen asti ja alko sitte yöunille, syötin aamulla ysiltä seuraavan kerran ja vauva jatkoi unia. Saa nähdä meneekö huutaessa tääkin päivä.

 

KEVIS - Meillä on tuo sitteri/kehto käytössä vauvalla ollaan kyllä tyytyväisiä oltu. Vauva nukkuu päivät siinä ja eilen illalla alkoi mahahuuto niin lopulta rauhoittui siihen tärinä/keinutus yhdistelmään

Kovasti jaksamista koliikin kanssa! Meillä tuo edellinen lapsi huuti ekat 5kk putkeen niin että päivässä ei montaa hiljaista tuntia ollut. Tyttö ei ollut tyytyväinen mihinkään. Ei viihtynyt autossa, ei vaunuissa, ei sylissä ei missään. Se vaan huuti, kitisi tai ähisi aamusta iltaan. Ainut taika mikä keksittiin oli KYLPY! Sen aikana tyttö oli tyytyväinen ja silminnähden nautti. Mutta sen jälkeen huuto taas jatkui
Se oli rankkaa ja monet itkut tuli itkettyä vauvan kanssa. Meillä meni vielä parisuhteessakin silloin todella huonosti ja se ei auttanut tilannetta ollenkaan. Olin käytännössä yksin pienen vauvan ja kolmen muun lapsen kanssa jotka oli silloin 1v, 4v ja 7v.
Koittakaa jaksaa ja muistakaa että itku ei ole vaarallista vaikkakin sydäntä särkevää kuunneltavaa! Aika auttaa mutta tiedän että nyt se ei lohduta yhtään!

JASMIN -Jaksamisia myös sinulle! toivottavasti masuvaivat helpottaa ja päivät alkavat sujua paremmin! Tiedän millaista on olla kotona lasten kanssa kun se toinen osapuoli huitelee omissa menoissaan... Meillä oli taannoin aika vaikea aika suhteessa ja silloin olin yksin lasten kanssa todella paljon.. Oikeastaan nyt vasta olen saanut sen avun mieheltäni mitä olisin kaivannut jo pari vuotta sitten...

Meillä on alkanut myös itkuisempi aika päivät tyttö roikkuu sylissä ja omaan sänkyyn nukahtaa tuurilla... Siis missään muualla ei ole hyvä kuin syli. Se tietysti vaikeuttaa mm. ruuanlaittoa, noiden vanhempien lasten hoitelua ym... Noh, on se kuitenki niin ihana tuhina tuossa olalla että siinähän roikkuu Kantoliinaa olen ajatellut jos kokeilis...

Nyt kahvin juontiin ku isoimmat on ulkona ja kaks muuta vielä päikkäreillä

Sitkeäsissi & prinsessa 1kk 5pvä

 

Mikähän äidin itkuisempi aika nyt taas on meneillään, katselin koneelta kuvia Poikasen taipaleelta, ja hyvänen aika miten pieni rääpäle hän olikaan! Niiden letkujen ja piuhojen kanssa niin pikkuruinen ja avuton. Ja nyt noin iso ja jäntevä jäpikkä, vähän jo reisimakkaraakin löytyy. Snif.

 

No niin. Eihän meillä mennyt aamutoimiin tänään kuin 4 tuntia. 3 syöttöä, 2 isoa pulautusta lakanoille jne ja viimeisenä ripulit läpi kärryihin saakka. No tyytyväinen olen että maha vihdoin toimi, tosin ehkä se ei ihan lopettanut päiväitkuja ja taas on vauva kainalossa ja siinäkin kippuroi ja kitisee. Isommat onneksi meni ulkoileen hetkeksi. Itellä särkee joka paikkaa. Tuo jatkuva imetys ja vauvan kantaminen ei oo oikein kropalle parasta. Varsinkaan kun ei ole yhtään hyvää tuolia missä imetys olis helppoa. Koko kroppaa särkee vähä niinku olis flunssa tms.

Sitkeäsissi ihana että teillä on tilanne muuttunut parempaan suuntaan. Meillä päivät vaihtelee tosi paljon. Välillä oon yksin paljon ja välillä saan mieheltä apua hyvin.

 

Jasmin: Jaksamisia sinulle! Kyllä sen huomaa, kuinka tärkeää se miehen tuki on, vaikka kyllä se vauva näin pienenä on äidissä niin paljon kiinni. Meillä ei onneksi ole ongelmaa miehen ottavan vastuuta. Kyllä sitä aina odottaa iltapäivää, kun mies pääsee töistä kotiin.

Meillähän on ollut tuo korvike käytössä alusta asti lisämaitona. Nyt olen huomannut, että päivät pärjää melkein pelkästään rintamaidolla, jippii! Tosin välillä miettii, että riittääkö se, kun tyttö kaikenlisäksi syö melko nopsaan, välillä vartissa tyytyväinen ja silloinkin saattanut syödä vain toista rintaa. Yritin tässä yksi ilta pärjätä pelkästään rinnalla. Tyttö aloitti alkuillasta tankkauksen ja tunnin välein vaati tissiä. Lopulta varmaan neljännen jälkeen annoin periksi ja tarjosin pullollisen korviketta. Eihän näistä minun tisseistä nyt ihan koko aikaakaan heru ja tyttökin alkoi hermostumaan.

Onko teillä muilla näin keväällä ongelmana, että mitä vauvalle päälle vaunuihin, kun lähtee ulos. Tuntuu että tytöllä on aina niska hiessä kun tullaan sisälle. Olen pukenut bodyn ja sukkisten päälle collegehaalarin, pipon, hanskat ja ohuet sukat. Mutta sitten tuleekin ongelma, että riittääkö vaan joku puuvillapeitto päälle, kun nuo pussukat ja paksut täkin on liikaa. Ja vaunuissa vielä on se oma suoja päällä. Lämmin meillä on ulkoilla, ainoastaan merituuli on välillä hieman viileätä.

 

Pikku-Katti: meillä on samankaltaista yönukkumista kuin teillä. Ekat unet 3-4 tuntia pinniksessä, jonka jälkeen nostan viereen ja siinä herää syömään parin tunnin välein. Varmaan herää siinä helpommin maidon tuoksuun ja syömään.

Kevis: hieno juttu, että sitteristä oli edes pientä apua

Tiheää imua. Vauva on viihtynyt tissillä iltaisin todella paljon. Pari-kolme tuntia menee tissitellessä ja tuntuu, että saako enää niistä mitään. Nahkarukkaset täälläkin siinä vaiheessa iltaa Maitotilaus toimii kyllä hyvin sillä aamulla rintoja pakottaa ihan hirveästi, vaikka poika syökin yöllä useampaan kertaan.

Tissiraivo on toinen mitä on ollut muutamana päivänä. Syy vaihtelee päivän mittaan..Aamulla maitoa tulee liian paljon ja liian vauhdilla, jolloin vauvan on pakko hellittää irti ja sitten hyökkii raivokkaana takaisin rinnalle. Päivällä kiinnostas kaikki äänet yms., jolloin päästää irti, nappaa kiinni, päästää irti, nappaa kiinni, venyttelee nänniä ja pyörii sylissä. Illalla alkaa tissiraivo maidon tullessa hitaammin ja suunnilleen murisee rinnalla ollessa. Aina kun poika päästää irti, vaihdan rintaa, jolloin saa muutaman imun paremmin, jottei tyystin menetä hermojansa.

Valveilla olo. Mitään rytmejä meillä ei vielä ole, mutta vauva on alkanut valvomaan ihan kiitettävästi päivisin. Tai oikeastaan alkuillasta yöuniin saakka. Heräilee iltapäivällä päikkäreiltä, syö pari kertaa, torkkuu hieman sylissä ja sitten alkaakin iltapuhina. Parhaimmillaan on ollut hereillä viidestä puolille öin. Siinä vaiheessa olin jo itse aika puhki kun halusi olla lähinnä sylissä ja syödä ja pari viimeistä tuntia itki vatsavaivoja.

Vauvan pukeminen soppelisti on kyllä aika haastavaa. Kärryissä ei tule liian kuuma kun terassin varjossa on viileä nukkua. Kaukalossa sitten hikoaa kuin pieni possu vaikka kuinka koitan vähällä vaatteella pitää. Meillä oli pidempi reissu pari päivää sitten ja autossa istuttiin useampi tunti. Loppupeleissä pojalla oli päällä kaukalossa enää body ja sukkahousut ja siitä huolimatta oli selkä märkänä :| ilmastointia ei vielä ole pidetty päällä kun on toiset lapset vähän flunssassa.

Jaksamista kaikille vatsavaivaisten vauvojen äideille :flower:

Nyt kuitenkin nukkumaan. Hieman on alkanut tuntua, että olisi univelkaa. Pitää koittaa huomenna nukkua päiväunet ja jättää muut puuhat sikseen, että saa akkuja ladattua.