Merlina, tosi kiva kuulla! :wave: Meillä onkin tosi samankaltaiset elämäntilanteet
Täällä oli viime neuvola marraskuun lopulla, joten olipa kiva käydä tänään tsekkaamassa että kaikki oli hyvin! Olen yrittänyt elää tosi terveellisesti, mutta kummasti vaan painoa lähtöpainoon verrattuna oli nyt tullut tasan
11kg. Huh! Kuitenkaan mitään turvotuksia ei ole ollut ja verenpaineetkin oli pysynyt ihan optimaalisissa arvoissa, joten antaa kaverin kasvaa vaan! Hemoglobiinikin oli pysynyt oikein hyvänä, 136. Syön multitabsin raskaus/imetys vitamiinia ja ilmeisesti siinä oleva 20mg rautaa riittää ainakin toistaiseksi hyvin.
Selvästi viimeviikkoina on maha alkanut painaa, tuntuu etten mahdu enää omaan kroppaani. Henkeä ahdistaa, istuminen närästää, kenkiä pukiessa meinaa happi loppua ja lapsen pukeminen on urheilusuoritus. :$ Täällä myös harkkasupistuksia tulee paljon. Aina kun nousen ylös tai yhtään nopemmin liikun, menee maha ihan kivikovaksi ja pyöreäksi palloksi, eikä meinaa millään asettua. Kivuliaita ei kuitenkaan ole ollut (tosin en tiedä miltä kivuliaat supistukset tuntuu, koska viimeksi en tuntenut mitään supistuksia ennen kuin alkoi ponnistusvaihe?
)
Onpas täällä paljon
neuvolalääkärin käyntejä?! Mulla oli siinä 14 viikolla eka ja seuraava/viimeinen on viikolla 36. Tuntuu kyllä aika vähäiseltä käydä vaan kahdesti, mutta toisaalta pääseehän sitä jos ongelmia tulee.
sf-mittaa alettiin mekin nyt mittailemaan. Nyt viikolla 26+4 näytti 28cm, edellisellä samoilla viikoilla 23cm. Terkkarin käteen vauva tuntui kuitenkin oikein sopivan kokoiselta. Minulle uutena asiana terkka sanoi että hyvä lukema on raskausviikot +/- 2cm. Eli mun tapauksessa 26 +/- 2 (24-28cm). Tämän perustella ihmettelen vähän tota neuvolakortissa olevaa käyrää?
Liikkeet täällä on tuntunut ja näkynyt pitkään, vaikka etuseinäistukka, mutta vasta viimeviikkona ne tuntuu myös kokoajan, muitakin puuhaillessa.
Perhevalmennus oli myös meidän mielestä silloin aikanaan tosi väsyttävä. Imetyksestä oli ihan kiva kuulla ja juurikin se kun tuore perhe kävi kertomassa arjesta pienen vauvan kanssa. Silti suosittelen käymään jos yhtään huvittaa, voihan olla että sieltä saa paljonkin irti! Sen sijaan ihan paras oli neuvolan järjestämä ryhmä synnytyksen jälkeen! Meitä oli neljä äitiä joiden vauvat oli tulleet puolen vuoden sisään ja tapaamisilla oli vähän ohjattua keskustelua, sekä suurimmaksi osaksi saatiin jakaa omia tuntemuksia. Oli ihanaa jutella muiden samassa tilanteessa olevien äitien kanssa, kun arki kotona alkoi. Järjestettyjä tapaamisia oli viisi, mutta jatkettiin sen jälkeen itsenäisesti vuorotellen toistemme luona kyläillen ja vielä tänäkin päivänä nähdään ainakin kerran kuussa ja viestitellään päivittäin =) Kivaa kun lapsellakin on lähinurkilla monta kaveria, ketkä on tuntenut ihan vauvasta asti!
Synnytys on pikkuhiljaa taas alkanut mietityttää. Toisaalta olisi kiva käynnistellä, jos tuntuu että kokoa alkaa taas tulla liikaa. Toisaalta luonnollisesti lähtenyt synnytys oli viimeksi kuitenkin melko helppo ja käynnistyksestä olen kuullut vain huonoja kokemuksia. Päivä kerrallaan, epiduraalin olen kuitenkin varannut, se toimi mulle viimeksi niiiiin hyvin.
Aika hurjaa että nämä meidän pienokaiset voisi jo syntyä! Olen nyt lastenosastolla ollut kohta viikon ja voi että ne pienenpienet vauvat on syötävän söpöjä! :heart: Ainoa huono puoli siellä työskentelyyn raskausaikana on, että vauvoja syöttäessä tai imetyksen onnistumista seuratessa tuntuu aina että maito lähtee nousemaan!!
Tulipas tekstiä, poltin samalla riisipuurotkin pohjaan
. Kiva kun tänne oli tullut viestejä, synkistelin jo että onko kaikki vaihtaneet facebookin puolelle!
Nea ja Jimbo 26+4 :heart: