Huhtikuun hurmurit 2014 ~Heinä- ja elokuussa~

Ihanaa suski! :heart:

lilleri88 Mulla oli ennen Lumiassa sama ongelma, ettei se näppis pysynyt siinä auki. Sitten hoksasin tehdä jotain muutoksia asetuksiin ja nykyisin onnistuu... En vaan enää muista, että mistä ja mitä muutin...

Nyt on vähitellen tullut turvotusta iltaisin. Ylimääräistä on muutenkin kropassa, joten ei se turvonnut pallo huomiota herätä.

Vitamiinit on vieläkin apteekissa... Hitto, kun en ole saanut aikaiseksi!

Kävin eilen juoksulenkillä ja mahan puolelle tuli aivan hirveä kipu! Ei oo ennen tuollaista kipua tullutkaan. Piti sitten hidastaa tahti kävelyksi ja onneksi se kipu lähti vähitellen pois. Tänään kävin reippaalla rattailulenkillä ja onneksi se kipu ei uusiutunut. Miten paljon harrastatte liikuntaa ja oletteko jo tehneet muutoksia liikuntatottumuksiinne?

Neksu 6+

 

Moikka!

Jonkin aikaa seuraillut tätä keskustelua ja nyt uskaltaa tulla itsekin kirjoittelemaan, neuvolasta soitettiin just testin tulosta ja paksuna täälläkin! Ihan uskomaton fiilis, kun edellinen tuli vasta 3 vuoden "tjottailun" jälkeen ja tämä sitten heti ekojen menkkojen jälkeen ja vielä imetyksen jatkuessa! Esikko-rakas on nyt 6kk eli ikäeroa tulis noin 1v2kk. Onko muuten muita jotka vielä imettää? Joku muukin tais olla pienellä ikäerolla?

Kultapupu / 23 / toinen / KOS (la 25.4. menkoista laskettuna)

Olin lähes 100% varma raskaudesta vaikka muut yrittivät toppuutella, raskaustestitkin näytti - vielä kp31(/30?). Pummasin sitten testin pienen 6kk-neuvolassa käydessämme. Oireina on ollut pari viikkoa kestäneet menkkajomotukset, nyt hiljattain kärttyisyyttä, kuvotusta (nälkä, syömisen jälkeen, hajut) ja joku fiilis takaraivossa

Synnytystäkin oon ehtinyt miettiä jo ennen raskautumistakin oikeastaan, viime raskauden lopussa näin aika oudon unen jossa siis synnytin lapsen lasten uima-altaassa, pihalla, yksin. Tästä on jotenkin jäänyt sellainen että ammeessa tekis mieli synnyttää, mutta en ole vielä ottanut mahdollisuuksista selvää. Viime synnytys jouduttiin käynnistämään pari viikkoa ennen la ja tuli vielä imukuppiavusteisena ulos. En ole ihan varma ehdinkö saada epiduraalia ekan kanssa vaikka käynnistely kesti muutaman päivän mutta jonkun kipulääkkeen sain selän kautta kuitenkin, mikä auttoi tosi hyvin. Sitä annettaessa sanottiin etten vielä saa epiduraalia kun en ole tarpeeksi auki (hetkeä myöhemmin lapsi humpsahti kanavaan ja päätti että nyt tulen) mutta papereissa lukee kuitenkin että kiireellinen epiduraali eli joko se osuus pääsi sitten kiireessä unohtumaan tai sitten papereissa virhe. Haluaisin nyt kuitenkin kokeilla pelkillä puudutteilla, jos siis sinne asti päästään ja kaikki menee hyvin. Kokemuksia tällaisista erilaisista synnytyksistä olisi myös kiva lukea. Pettynyt olisin jos raskaus päätyisi sektioon ja myös uudesta käynnistyksestä olisin erittäin pettynyt, kun en koskaan ole saanut lähteä sairaalaan tuntemusten mukaan ja kiireellä Varmaan ei oo kaikki muumit laaksossa täällä mutta tuntuu että jotain jäi kuitenkin kokematta.

Kultapupu & Kultakala 5+1 :heart:
(työnimen ilmoitin miehelle jo ennen positiivista testiä)

 

Liikuntaa tulee harrastettua normaalisti, kun kerkee ja jaksaa. Juoksusta tykkään etenkin ja sillä saanut aina kilot lähtemään raskauksien jälkeen. Raskausaikana vaan kaikki liikunta tuppaa jäämään. En vaan jaksa, eikä kiinnosta. Nyttenkin oikeestaan ihan eka raskausoire ennen plussaa oli se, ettei enään huvittanut lähteä juoksemaan. Koko ajatus tuntuu inhottavalta. Liikun sen verta mitä tulee lapsien kanssa touhuttua. Yleensä kiloja on tullut 25-30, joka raskaudessa, mutta esim edellisestä pudotin kaikki puolessa vuodessa, vaikka synnärille jäi vain naurettavat 5kg... En jaksa ressata vaan teen pakolliset arjen hommat ja yli ajalla puuhaan mitä jaksan ja haluan.

 

Neksu; pitääkin pistää mies vääntää ton puhelimen kanssa

Liikunnasta; olen taas laiskotellut:/, mutta varasin juuri paikan vesijumpasta (aqua zumbaan olen myös varalla). Aattelin et se ois sellast mitä ainaki uskaltas tehä ja olis tehokasta.

Yemina; ootko menos kaupungin varhaisultraan vai yksityisel? Jos kaupungil niin oliko vaikea päästä? Voiku mä niin haluan kans!!)) Kyl mullaki on välillä pelkoja, ku tuntuu vähän outoa kipua/tunnetta tms. Mä yritän vaan ajatella positiivisesti, et "meille syntyy huhtikuussa terve pieni poika tai tyttö" ja tuudittaudun siihen , mä uskon et kun ajattelee positiivisesti ni kaikki menee hyvin! Ja mä uskon että sullakin menee kaikki hyvin!!!

Hei tosta inkivääri asiasta; mä mielestäni luin just jostain, et rajoitus koskee suuria määriä, jolloin pakkauksessa lukis et ei suositella raskaana oleville.... siitä tulee kyl varmaan tosi vaikeet kun yrittää ol syömät pippareita jouluna HUHUHH!! Ei toi alkoholittomuuskaan tunnu misää, ei haittaa yhtää, sillittömyys kirpas ehkä pikkiriikkisen, mut joulupiparit:'(. No eiköhän siitäki selviä, pitää nyt sit kysäst neuvolatädiltä

Meil on kauheet mietinnät et mitkä vaunut ostetaan (veronpalautusta odotellessa....) toisaalta oran saagat, mut entä emmaljungat? Uutena meinataan hommata, jotenka kyl se 800€ olis aika maksimi, kyl jokku emmaljungat silki irtoo, mut onko ihan ahterista niin "halvat"?

 

Oireista muuten piti vielä sanoa että ensikertaa epäilykset raskaudesta heräsivät jo muutama viikko sitten (miltei heti oletetun oviksen jälkeen) kun nännit olivat tosi kipeät varsinkin imetyksen aluksi. Nyt on viikon verran olleet taas suht normaalit, onko tästä kellään kokemuksia? Vaikuttaiskohan toi imetys niin että rinnat sitten nopeasti tottuivat eivätkä sen takia ole enää kipeät?

 

Hei!
Täällä olisi yksi uusi odottaja. Ajattelin, etten lähtisi mukaan odotusketjuun, mutta nyt kun olen parina päivänä kahlannut teidän tekstejä läpi, niin eihän tälle mitään voi. Tosi paljon tekstiä, ei tässä ole vielä kaikkea ehtinyt lukeakaan.

Äippyli_81 / 32 / kolmas / HYS
Lasketusta ajasta ei ole vielä mitään hajua, muuten kuin että huhtikuun loppupuolella. Mulla oli niin sekava kierto, etten nyt oikein tiedä noista laskureista. Tosin hedelmöittymisen tiedän muutaman päivän tarkkuudella, kun oireista tunsin oviksen ja hyvin käytettiin tilaisuutta hyväksi... Huomenna varaan ekan neuvolan, kun on kuopuksen 1-v. neuvola. Jospa siellä jonkun päivän sitten heittäisivät.

Taustoja: meille olisi siis kolmas lapsi tuloillaan. Aikaisemmat 2v6kk ja 1 v. Aika pienillä ikäeroilla mennään, mutta eipä tässä nuorene, joten nyt on tehtävä jos meinaa. Tosi epäuskoinen olo on kyllä edelleen, kun tärppäsi ekasta kierrosta kuparikierukan poiston jälkeen. Edellisiin meni kumpaankin 4 kiertoa. Nyt ollaan sitten vielä puuhaamassa muuttoa, niin nekin asiat vie tilaa. Oireet kyllä on pahempia kuin aikaisemmissa yhteensä! Aamuisin karmea pahoinvointi, yökkimässä olen käynyt, tänään jopa toivoin oksentavani. Ja se väsymys!!!!!!!!! Ihan käsittämätöntä. Vatsa ja selkä on ollut menkkamaisen kipeitä ja rinnat. Tosin lopetin imetyksen muutama viikko sitten, että saattaa olla vielä vähän maitoa kertynyt. Ja sitten nuo mielialanvaihtelut on kans paljon pahempia kuin aikaisemmin. Sekä mieliteot. Niin että kai se täytyisi jo pikkuhiljaa uskoa. Eihän niitä testejäkään ole tullut tehtyä kuin...hmmmmm.... varmaan 5.

Kahdelle ystävälle olen kertonut ja nyt teille. Vanhemmat auttaa tosi paljon nyt rahallisesti tuossa asuntoasiassa, niin jotenkin haluaisin saada ne hommat kuntoon ennen kuin taas paukautan suuren uutisen. Toisaalta mietin, että pitäiskö kertoa ennen kuin on nimiä pankin papereissa, ettei ne tuntisi itseään jotenkin huijatuiksi. Vaikka itse asiassa taloudellinen tilannehan vaan paranee, kun jään hoitovapaalta äitiyslomalle. En tiedä, mitä luulette? Kun tuntuu hullulta kertoa, kun ei itsekään tajua/usko.

Enpä ole aikaisemmin ajatellut, ettei voisi syödä pipareita jouluna. Kummankin kanssa olen syönyt, ekan aikaan niihin oli ihan hirvee himo. Mutta mitenkäs hei vihreä tee? Yrttiteetähän ei saisi juoda, joku on sanonut ettei vihreääkään teetä.

Mä yritän päästä vähitellen kärryille, keitä täällä oikein kirjoittelee ja miten on mennyt. Nyt taisi esikko herätä päikkäreiltä.

 

Tervetuloa mukaan uusille tulokkaille. Listaa taas päivitelty

 

Pakko vielä tuosta kertomisesta sanoa, mieheni ja siskoni nyt tietävät. Tänään olen menossa vanhemmilleni käymään ja vähän mietin kun hymy on niin herkässä että arvaako ne heti että jotain meneillään, äitini on ainakin aika tarkkasilmäinen näissä asioissa. Pari tuntia varmaan aikaa miettiä sopivaa repliikkiä.. En osaa sanoa reaktiosta kun eivät ole sitten saaneet hetken hengähdystaukoa, siskolla on nyt la lauantaina joten lomittain ollaan pamahdeltu

Muille kerrotaan varmaan vasta kun se keskenmenoriski pienenee eli np-ultran jälkeen tai viikolla 12. Myös viimeksi yritettiin pitää tuo raja mutta plörinäksi meni jo senkin takia että mulla oli aika hirmuiset pahoinvoinnit.

Äippyli_81 en usko että se kertomatta jättäminenkään kaihertaisi koska lapsi kuitenkaan vaikeuttaisi teidän tilannetta vaan päin vastoin? Itse kerron vanhemmilleni vain siksi että kertoisin heille myös keskenmenosta, muille en välttämättä haluaisi toitottaa asiasta.

muokkaus
Ai niin, kun koko ajan unohtuu, eli eka neuvola olis 6.9.

 

Aada 78 :hug:

 

Varhaisultrassa käyty, siellä kaikki mallikkaasti ja sydän sykki! :heart: Laskettuun verrattuna päivät/mitat heitti yhen tai kaks mut sano et antaa olla ton lasketun ajan. Nyt ootella ekaa neuvolaa vajaa kaks viikkoa ja sitte sitä np-ultraa! Hymy korvissa, tuli paljon todemmaksi tää taas!

Yöunet Välillä nukun ko tukki, niinkö viime yönä.. En ollu heränny ees pojan kitinöihin yöllä, yleensä aina minä joka niihin herää ensin.. Ja yhtenä yönä taas oli niin levottomat jalat että oli aivan tuskaa nukahtaa.. Vaan jospa se tästä..

Pahoinvointi on nyt rantautunu tännekki.. Töissä oli ihan yhtä tuskaa yrittää olla niinkö ei mitään kun koko ajan tekee pahaa.. :x Toivotaan ettei kauaa kestä tämä.. Viimeksi tais alkaa jotain samoja aikoja huono olo.. Oltiin just teneriffalla viikko kun alko tää.. Siellä oli kiva lähtä hotellin aamupalapöydästä juokseen vessaan sen pari kertaa mitä tarvi..

Mut nyt sohvalle köllölleen jos tuo ukko antais hetken siinä olla..

manije ja sintti 7+0

 

Päivitelty

 

Aadalle syvimmät pahoitteluni. Voimia ja taistelutahtoa uutta elämää kohti :hug:

Täällä kans väsyttää, eikä epäsäännöllinen 3-vuorotyö edesauto sitä yhtään! Liikunta on osin väsymyksen takia vähän jäänyt vähemmälle, ei vaan yhtään jaksaisi lähteä minnekään! Itse olen ollut palloilulajien merkeissä, ja olenkin miettinyt kannattaako lähteä ollenkaan reeneihin, kun aika "pian" joutuisin kuitenkin kyseisen harrastuksen jättämään :/ ja joutuisin melkein kertomaan joukkueelle miksi en tee jotain "liikkeitä", enkä näin varhain haluaisi koko tiimille kertoa... hmh.. Aattelin että reipas ulkoliikunta oisi hyvä ja tietty vesijumppa/uinti, lisäksi aattelin itseäni saada taas niskasta kiinni ja kuntosalille. Osaatteko muuten sanoa kuinka rajattua salilla käyminen on? Ilmeisesti jossain kohtaa ei hirveän kuormittavia jalkaliikkeitä saa tehdä mitkä rasittavan kohtua?.. ja tietty ei loppuakohden maksimisykkeellä, mutta mitenkäs muuten?

lilleri88 juuh, Porissa ihan minäkin asustelen ! (; En usko että kovin helposti kaupungilta saa varhaisultraan lähetteen.. Itse varasin juuri yksityiselle puolle rv7+4, vissiin on hintaluokkaa ~80,- ...

 

Kultapupu, mä imetin kakkosta, kun aloin odottaan kolmatta. Se hiipui sitten todella nopeesti, kun rinta ei enään kelvannut. Veikkaan, että maito jotenkin muuttui tai lakkasi herumasta kunnolla, poika oli silloin 4kk:den ikäinen. Nyt juuri lopetin kolmosen imetyksen ja raskaduin lähes heti.

Kerroin tänään yhdelle ystävälleni ja ihmetys ja päivittely oli melkoista. Ei ymmärrä miten jaksetaan neljän pienen kanssa, jne... Mä en usko, että tää voi tästä enään "pahemmaksi" mennä, vaikka neljäs tuleekin? Kolmas kun syntyi, meillä oli 3 alle 3v lasta. Esikko on noin 4v8kk, kun saa jo kolmannen pikkusisaruksen. Pienet ikäerot on ollut meidän juttu.:heart: Eipä tuu tylsiä hetkiä päivään..

 

Karviaismarja mä niin jaan sun kanssa tuon tunteen. Tosin vähemmän viikkoja ja varhaisultra vasta ensi viikolla. Mutta mulla oireet vaihtelee kanssa kauheasti! Vielä pari päivää sitten oksentelin ja kauhea ällötysolo. Nyt sit eilen ja tänään ollut ihan hyvä olo... Äää. Melkein toivon sitä ällötystä takasin, vaikka oli sekin hirveetä.

Laurina 6+3

 

JonMa kiitos vastauksesta, joo oon lukenut tuosta että maidon maku saattaa muuttua tai tulo tyrehtyä. Vielä maistuu hyvin, mutta tietenkin asia hermostuttaa kun oltiin niin asennoiduttu että mennään rintamaidosta lehmänmaitoon, kun kerta on niin hyvin lähtenyt käyntiin. Toiveena olisi yhä tuo eli sitten vajaa vuoden ikäisenä pikkuhiljaa lehmänmaitoon, jolloin raskauden vikan kolmanneksen olisin sitten todennäköisesti imettämättä. Tandemimetys ei juuri innosta, luulen että kahden pienen kanssa on muutenkin tekemistä.

Tosi kurja vastaus. Me käytiin tänään sitten vanhemmilla ja keksin aika hauskan tavan pamauttaa uutinen pöytään, että vielä olis yksi lapsenlapsi tulossa. Annoin postikortin jossa oli kutakuinkin tämä teksti:
Lämpöiset terveiset täältä napapiirin alapuolelta.
Majoitus on ollut oikein mukavaa (vielä ei ole edes ahdasta).
ja ruokakin on hyvän makuista.
Oikeastaan koko ajan olen uiskennellut ja löhöillyt sekä nauttinut olostani.
No, siinäpä ne terveiset oikeastaan olikin, tavataan sitten huhtikuussa.
Ja osoitteen kohdalla vielä "Mummi ja Pappa"
(muoks: teksti on muuten jostain kaksplussan keskusteluista löytynyt ja muokkailtu hieman)
Voin sanoa että oli aika kiree tunnelma sen jälkeen (kun ymmärsivät mistä ja kenen mahasta on kyse), hetken sulattelun jälkeen isä kyllä tajus tulla kuitenkin onnittelemaan. Järkytys kuvasi enemmän niiden tunnetiloja En ole kovin huolissani, niillä on reilusti aikaa tottua ajatukseen jos kyydissä pysytään.

Mua muuten etoo toi asfaltin haju ja tietenkin sitä nyt tehdään joka paikassa! Spagettia ja jauhelihakastiketta taas himoitsen, myös esikoisen raskaudessa himo oli alkuun just punaiseen lihaan, vaikka raudat pysyi niin hyvänä ettei tarvinnut syödä koko raskauden aikana (rajusta oksentelusta huolimatta).

 

Liikunnasta sen verran, että harrastan ratsastusta, mikä on varmasti neuvolassa kauhistus... mutta aion mennä omien tuntemusten ja olojen mukaan, varsinkin, kun on oma tuttu hevonen, jonka kanssa voin touhuta turvallisin mielin. Tietysti aina on vaara, että putoaa sitten kuitenkin, mutta katsoisin riskin olevan omalla kohdallani hyvin pieni. Harrastaako joku muu ratsastusta? Aiotko jatkaa myös raskausaikana vai pidätkö taukoa?

Karviaismarja ja tiiti 8+0 *poks*

 

Todella suuren suuret voimahalit kaikille surun kohdanneille :hug:

Liikunnasta ollut puhetta. Itse treenasin aika rankastikin ja usein tuossa keväällä. Nyt tuntuu että vaikka liikuntaa rakastankin, kuuntelen omaa kroppaani ja menen just vain silloin kun jaksaa. Nut ainakin tässä alussa on väsyneempi ni kyllä se sohva monesti vaan voittaa Kyllä sitä kerkiää taas kun on synnyttänyt urheilla enemmän. Yritän kyllä säännöllisesti käydä salilla, koska onhan se niin kun on hyvät lihakset ni sen mahankin jaksaa paremmin kantaa Syviä vatsalihaksia suositeltiin viime raskaudessa, selän vahvistusta. Jalkaprässiä ei suositella, koska siinä jalat tulee niin koukkuun mahaan kiinni. Olikohan jotain muita mitä ei suositella... Täytyypä kysäistä kun seuraavan kerran käy salilla.

Eilen kävin lenkillä. Oli kullä taas niin huono juosta! Alko just pistämään ja painamaan mahaan ja tuntui et hapen saantikin oli huonompaa.. Pakko oli kävellä loppumatka. Ajattelin että kunhan tuosta tuo maha alkaa kunnolla kasvamaan ni siirryn sauvakävelyyn.

Mulla oli myös oma hevonen kun odotin meidän esikoista. Jouduin sitten luopumaan siitä kun aika ja rahat ei vaan riittänyt enään kotonaollessa Onneksi pääsi hyvään kotiin! Aika nopeasti kyllä lopetin ratsastamisen. Varmaan ensimmäisen kolmanneksen menin vielä mutta sitten en vaan halunnut riskeerata asiaa vaikka todella kiltti ja luotettava hepo oli. Meidän tallin omistaja oli kuulemma vielä edellisenä päivänä synnytystä mennyt sänkkäreillä täysillä

Hiukan on etova olo rantautunut tännekin, jes! Pitkään kun ei ollut mitään ni alkoi epäilemään onko kaikki hyvin.. Toivottavasti nyt mikään pahoinvointi ei ala rytinällä kun näin toivon

Ihanaa viikonloppua mammat!

Eltsar & sinttiläinen 6+1

 

Karviaisenmarja: Mä en ole ite koskaan omistanut hevosta, mutta joskus ratsastanut jonkun verran. Tiedänpä kuitenkin erään, jolla on hevosia ja ratsasti aina raskausaikansa loppuun saakka. Vauvakin oli ekakertaa hevosen selässä joskus kolme-neljä kk vanhana kun sai mukavasti repussa kulkemaan Jatkoi ratsastusta aika pian synnytyksen jälkeen ja veti tuntejakin silleen, että mukula oli kantoliinassa. Eli todella paljon vaaranpaikkoja hankki, mutta omenaankin voi tukehtua tai kynnykseen kompastua.

Liikuntaa olen pyrkinyt ja pyrin jatkamaan ihan normaaliin tapaan. Eli lenkit koirien kanssa sen öbaut kolme kertaa päivässä ja kunhan loma loppuu niin varmaan myös uiminen ja kuntosaliharjoittelu tulee mukaan. Mutta teen kaiken ihan puhtaasti oman fiiliksen mukaan. Nyt jo turvotus ja paha olo vieneet jonkun verran sohvan pohjalle ja muutenkin lomalla tullut liikuttua todella paljon vähemmän kuin normaalisti. Lisäksi yritän nyt alusta asti keskittyä terveelliseen ruokaan niin, että tulisi syötyä mahd. vähän mitään höttöä ja paljon vihanneksia jne. Vaikka se 30 kiloa ekstraa onkin ensi huhtikuussa teoriatasolla ok niin en silti tavoittele kyseisiä lukemia

Tänään ohjelmistossa yhden koiran pesu ja puunaaminen, ikkunoiden pesu ja ääreishuolellinen imurointi. Saa nähdä kuinka väsynyt olen illalla.

F & 6+4

 

huomenta!
Liikunnasta juttelitte: ma kavisin juoksemassa mutta on tosi inhottavaa kun on tissit vielakin sen verran kipeat. Oon kaynyt salilla, joissa teen kylla vain (aina siis tehnyt vain) crosstrainerilla, soutulaitteella ja pyoralla - se on nappara kun voin lounastunnilla kayda. Ja sitten, jos paasen ilman melkein neljavuotiasta liikkeelle, kaydaan koiran kanssa lenkilla sauvakavellen. Se taitaa olla talla hetkella ihan paras. Uimisen ajattelin alottaa, nyt kun parempi uimahalli, jossa mahtuu jopa uimaan, louytyi. Taalla meillapain uimahalleissa on aina tungosta - eika edes saunaa!
Thank god it's friday

 

mä en ole tuota riviä vielä saanut lisättyä.. tässä on niin monta muuttujaa matkassa.
minäpä kerron hieman taustaa..
plussasin siis 8.8 haalealla pregcheck liuskalla. kiertopäivä oli tuolloin 28/32. dposta ei tietoa, sillä en tikuttanut.
seuraavana päivänä, 9.8 sain digiin raskaana 2-3 viikkoa ja aloitin lugesteronit annostuksella 2 x 200mg / pvä.
16.8 tein uuden digin, tuloksena 3+
ja tänään tein "kun iski se tunne", pregcheckin liuskan. liuskassa ei testiviiva ollut edes yhtä vahva kuin kontrolli, eikö sen olisi pitänyt olla jo vahvempi?
tänään kumminkin viikkoja 6+0. vielä tuossa 5+0 kun tein toisen digin, oli lievää etomista, enää ei mitään. ainoastaan iltaisin /iltapäivisin väsyttää ja päätä särkee.
esikoisesta aloin oksentamaan 6+2 ja oli muutenkin oireita enemmän.
soitin tänään neuvolaan ja pyysin päästä hcg mittaukseen. kätilö sanoi että olisi parempi mennä läkärille maanantaina, että hän tekisi sisätutkimuksen ja ultraisi, kyllä siellä syke sitten jo näkyy. no joo, sopii mulle mutta miten ihmeessä mä pärjään tämän viikonlopun kun tuntuu että päähajoaa???
käytän siis edelleen lugeja ja enhän mä voi tietää, jos on mennyt kesken, kun vuodon ei pitäisi alkaa niin kauan kuin lugeja käyttää? kipuja ei ole, mitään tuhrua ei ole ja sen verran kerrottakoon myös, että toukokuussa kun käytin lugeja, kuukautiset alkasivat vaikka en ollut lugeja vielä lopettanutkaan. luulisi, että jos olisi kesken mennyt, se vuoto nyt ainakin alkaisi? vai hä?
mä tuun hulluksi?!!

 

Voisin tulla hiljaa listoille, jos tällä kertaa saisin olla ihan loppuun asti

Miwwi / la 14.4 / ensimmäinen

Mä meen taas laskurin mukaan niin, että kiertopäivä olisi 28 vaikka mulla muuten kiertopäivät vaihtelee aika reilusti eli tänään olisi 6+4.

Tää on ollu kyllä erinlainen raskaus kun aikasemmat, täälä on ollu jo muutama päivä aika pahaa etovaa oloa ja edellisissä raskauksissa sitä ei oo ollut ollenkaan ja sain onneksi digitestiinkin 3+, eli olen aikaisemmissa arvannut heti että ei kaikki mee hyvin, mutta jos nyt!

 

Eka neuvola oli tänään ja oon ihan että huokaus ja helpotus!

Ensinnäkin ensivaikutelma neuvolantädistä oli täysin väärä, hän oli tosiaan ihana! Ja tuli aivan yllätyksenä, että hänellä oli siellä uä, joten vatsan päältä ultralla kurkattiin, että kaikki on hyvin, ja siellä se pieni jo liikkui ja sydän sykki hurjasti!!! Ei voi sanoin kuvata, kuinka paljon liikutuin.. :heart: Viime yö meni jo valvoessa ja pyöriessä ja mieskin sai aamulla osansa tästä ahdistuksesta, olisiko olleet hormonit asialla?!

Ovistestin ja 1. ultran perusteella nyt olisi ollut rv 8+0, mutta olikin tämän päivän ultran mukaan jo 8+3, joka stemmaa kuukautisista lasketun LA:n kanssa, joka nyt sitten tällä tietämällä olisikin 1.4.2014. Saas nähdä pitääkö tämä kutinsa sitten vielä np-ultrassa. Nyt on niin helpottunut olo, mukava lähteä mökille viikonlopun viettoon, josko sitä kävisi noukkimassa hiukan puolukoita pakkaseen! =)

Tervetuloa munkin puolesta kaikki uudet! :flower:
Ja Hipsunpöpsy, onneksi pääset maanantaina heti ultraan, toi on niin piinaavaa! En kyllä tiedä, mahtaako ne hormonit alkaa laskemaan noin nopeasti, jos on tullut km, kun jos 16.8 vielä oli CB 3+? En osaa sanoa onko järkevää vai ei, mutta jos tekisit uuden CB-digin, kun helpompi tulkita, ja toisekseen, eihän kaikki saa välttämättä ollenkaan tasavahvoja viivoja missään vaiheessa..? Mahtoikohan tästä nyt olla mitään apua, lugeista en osaa sanoa mitään, ei ole tuttuja.. joka tapauksessa jaksamista tähän viikonloppuun, eikös se ole niin, että raskaana kunnes toisin todistetaan? :hug:

Karviaismarja ja tiiti 8+0 (8+3?)

 

Miwwi niin ihanaa, että oot täällä! Toivon todella, että tällä kerralla onnistuu ja molemmat mennään huhtikuussa synnyttämään ihan elävä ja täysiaikainen vauva.

 

Mukavaa että ootte saaneet noin aikaisin ultrattua, en ajatellut mennä varhaisultraan rahatilanteen takia joten piina jatkuu sitten vielä joitain viikkoja

Hipsunpöpsy hyvä että pääset sinne ultraan! Mun mielestä ne hormonimäärät on aika yksilöllisiä (ja oireet ja hormonitkin kuulemma vaihtelee raskauksittain) ja eri testeissä voi näkyä eri tavalla eli jos et kestä maanantaihin niin ehkä tekisin sen cb-testin uusiksi. Toivottavasti kaikki on hyvin, uskon että on piinaavaa!

Miwwillekin onnentoivotuksia täältä

Uskon että voi itsensä tehdä hulluksi noilla ajatuksilla, mulla on vähän niin että en jotenkin voi uskoa tätä ja odotan koko ajan että menee kesken, vaikka keskenmenoja ei tietääkseni ole ollut. Edellinen tuli vasta kolmen vuoden jälkeen ja tää tokasta kierrosta?!! Ja joillain toi imetys aiheuttaa sellaista, joten vähän hermostuttaa, vaikka en silti imetystä aio lopettaa (vielä).

Myös neuvolatädin sanat, kun kertoi raskaustestin tuloksia, hieman jäi pyörimään mieleen. Hän kertoili mahdollisista tiputteluvuodoista ja varoitteli että jos tulee enemmän niin lääkäriin. Tuli sellainen olo että pitääkö jotenkin todennäköisenä tuota?

 

Ääh.. täällä taas pikku tuhruttelua. Ei edes pikkuhousuihin asti tule mut pyyhkiessä.sitä samaa ruskeaa limaa ku ennenki rv 4 ja 6. Ultrassahan oli 6+1 kaikki kunnossa ja pikku sydän löi. Raskausoireet vaan pahenee. Saa tässä taas tiistain ultraan asti olla paniikissa :/

Bluedreams ja pöntiäinen 7+4