Sectiosta: En ole ainakaan koskaan törmännyt elektiivisesti tehtävään sectioon, jossa äiti olisi nukutettu. Enkä näe siinä mitään järkeä. Nukutukseen mennään sectiossa vain välttämättömistä syistä. Yleensä on siis kiire saada vauva ulos. Silloin myös viilto on pysty keskiviilto. Kiireellisissä/kiireettömissä tehdään siis pf-viilto eli poikittain alavatsalle. Nukutusaineet vaikuttavat hyvin nopeasti syntyvään vauvaan ja silloin vauva pitää saada vatsasta nopeasti ulos. Vauvat siis nukahtavat samoista aineista kuin äitikin. Eikä kyse ole pelkästään nukahtamisesta. Nukutuksessa lääkkeitä annetaan myös muita kuin pelkkä "nukahtamislääke". Toki voidaan vältää tiettyjä aineita siihen asti kun lapsi on ulkona.
Ehdottomasti parempi ratkaisu on puudutuksessa tehtävä sectio jos se vain suinkin on mahdollista. Yleensä sectiot tehdään spinaalipuudutuksessa (toki tässä voi olla pieniä talokohtaisia erojakin, en tiedä), joskus jos epiduraalikatetri on jo selässä eikä kovaa kiirettä ole, niin voidaan koettaa puuduttaa myös sen kautta. Spinaali kuitenkin paljon yleisempi. Spinaalineula on hyvin ohut, joten toiset eivät edes juuri tunne sitä. Puudutusasennossa selkä vain mahdollisimman pyöreäksi (iso maha tietenkin vähän tiellä), jotta nikamavälit aukeavat hyvin. Yleensä puudutus onnistuu nopeasti jos oikea tila löytyy.
Eli puudutusvaihetta ei kannata jännittää liiaksi sectioon päädyttäessä. Se on molempien etu, että nukutusta ei tehdä. Eritoten lapsen. Nukutus on aina tietynlainen riski, oli leikkaus mikä hyvänsä. Siinä potilas on yleensä myös relaksoituneena (jos käytetään intubaatioputkea) eli kone hengittää potilaan puolesta.
Itse nyt olin viikko sitten nukutuksessa, niin kyllä siinä nukuimme sekä minä että vauva ja molemmat myös täysin relaksoituneita. Eli ilman hengityskonetta ei henki kulkisi
Sectio itsessään on tietyllä tavalla iso leikkaus. Yleensä siinä menee aikaa n. 30min-1h, riippuen monesta tekijästä. Hyvin rääkyvä lapsi voidaan vilauttaa äidille jo mahasta nostettaessa (tässä voi olla vaihtelua), mutta yleensä lapsi tuodaan äidille näytille vasta sen jälkeen kun vauva on käynyt lastenlääkärin tarkistuksessa ja napanuora solmitaan kiinni ym. Rinnalle vauvaa ei voi saada, koska leikkausliinat ym. ovat siinä äidin tiellä. Yleensä vauva menee sitten jo edeltä osastolle ja äiti hetkeksi tarkkailuun heräämöön (kivunhoito, haavan ja vuodon seuranta ym.) ja pääsee osastolle sitten kun tilanne sen sallii.
Epiduraalissa iho puudutetaan aina ennen varsinaisen epiduraalineulan laittoa selkään. Selkään jää sellainen pieni ja hyvin ohut katetri, josta voidaan annostella puuduteainetta tarvittavan ajan.
Puudutekomplikaatioita tapahtuu hyvin vähän. Varsinkaan mitään vakavia. Yleisin ehkä on postspinaalipäänsärky, johon voidaan tarvittaessa laittaa ns. veripaikka. Eli omaa verta ruiskutetaan selkään paikkaamaan ns. reikää, josta päänsärky johtuu. Aina sitäkään ei tarvita. Eikä tällaista vaivaa todellakaan tule usealle.
Rinnoista: Omistani ei ole tihkunut mitään pisaroita missään vaiheessa eikä tällä hetkellä rinnat tai nännit edes aristele mitenkään.
Neuvola oli eilen ja siellä kaikki ihan hyvin. Läpikäytiin munuaiskiviepisodi. Luettelin sitten kaikki ne lääkkeet mitä baby on kauttani mahassa saanut ja ne kirjattiin korttiin. Aikamoinen lista tuli.
Painoa ei ole tullut sitten viime kerran ja muutkin arvot olivat normaaleita. Muuten painoa on tullut n. 10kg koko raskauden aikana.
Liikunta Nyt on vähän säännöllisemmin tullut kävelylenkkien jälkeen liitoskipuja, että iltaisin on vähän vaikeaa nousta sohvalta ylös. Kävellessä ei tee tuskaa. Supisteluiden mukaan kävelen. Välillä hidastellen. Salilla pystyn edelleen jumppailemaan. Alavartalotreenit on nykyään vähän köyhiä. Tuleepahan jotakin silti tehtyä.
Kivunlievitystä synnytyksen aikana mietin sitten h-hetkellä. Otan kaiken mitä tarjolla on ja muu hoitohenkilökunta suosittelee sillä hetkellä. En itsekään ole kokenut selkäpuudutuksia henkilökohtaisesti, eikä ne herätä mitään erityistä intoa, mutta uskon sen kestäväni. Lukuisissa mukana olleena kuitenkin tiedän, etteivät ne ihmisiä yleensä kovasti satu. Ja moni sanoo synnytyshetkellä kuitenkin, että epiduraali ym. on ollut paras kaveri hetken aikaa
(saa levätä ym.) Mutta menen siis tilanteen mukaan.
Kärsiessäni munuaiskivikohtauksista ym. niin totesin, että suostun esim. sen virtsajohdinstentin laittoon ilman varsinaista puudutusta ja kärsimään "pikkuisen" tuskan lyhytaikaisesti, kunhan pääsin niistä helvetillisistä kivuista muuten. Tosin se stentti ei sitten toiminut minulla ja päädyttiin päivien päästä siihen toiseen operaatioon, mutta tarkoitan sitä, että asenne itselläni on, että kestän neulan nippaisun kunhan se auttaisi pidempiaikaiseen kipuun.
Liikkeet ja vauva Liikkeet ovat täälläkin hieman vähentyneet. Kyllä niitä silti paljon tuntuu, mutta ehkä hitusen vähemmän kuin ennen. Ei ole niin suurta möyrintää. Peppu tosin vaihtaa paikkaa oikealta vasemmalle ja päinvastoin. Hikkailua myös tulee miltei päivittäin. Ihan kuin baby myös välillä kaivautuisi oikeaa reittiä pitkin pois. Tuntuu ihmeellistä painon tunnetta ja epämääräisiä tuntemuksia tuolla kohdunsuun alueella. Kai siellä pää painaa. Kanava on sisäsuultaan jo auki ja pituudeltaan jo aika lyhyt, että kai sekin vaikuttaa. Muuten ei tunnu maha kyllä yhtään laskeutuneen.
Nyt pitäisi siivota kämppää ja lähteä ulos aurinkoon kävelylle. Täällä on kaunis ilma.
Babylonialainen 34+0
