Huhtikuiset 3

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nala
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

nala

Vieras
Moi! Onkohan kaikki huhtikuiset hävinneet johonkin? Taisi olla edellisessä sata viestiä täynnä, joten laitetaan uusi alulle...

KERTOILKAA KUULUMISIANNE!!!

Täällä kaikki on ok. Tai mistä sitä tietää, mutta ei päälisin puolin oo mitään huonoa sattunut. Kuvottava olo on vähän hellittänyt mutta väsymys ja rintojen arkuus jatkuu. Joko on joku käynyt katsomassa uutta tulokasta ultrassa? Ilmotelkaahan itestänne :)
 
Minsku, 1.4, toinen
Aksunäiti, 1.4, toinen
Maire, 2.4, neljäs
Lenna 2.4, esikoinen
Nasu 3.4, esikoinen
Nala, 4.4, toinen
Emmi 5.4
Stinde79, 5.4. esikoinen
Jenny 5.4. esikoinen
Termiitti 6.4 esikoinen
kakkonen 8.4.
Yessi 9.4. esikoinen
Lara, 12.4, esikoinen
 
Täällä on sitten virallisesti tänään toinen jalka haudassa ;) Eli 30v. mittarissa... Aamuyökötystä jatkuu, mutta päivisin on ollut hieman parempi olo. Närästykseen auttaa, kun työntää sormet kurkkuun! (vatsahapot vähenee, mutta en kuitenkaan oksenna). Pieniä mielitekojakin on onneksi tullut, kuten keitetty kananmuna ja valkosipulikurkut. Makea ei maistu ollenkaan. Täytyy olla suolasta!

Sain ukolta muuten synttärilahjaksi lahjakortin hemmotteluhoitoihin! Mutakylvystä olen aina haaveillut, joten täytyy selvittää onko turvallista tässä siunatussa tilassa... kokemuksia?
 
Minsku, 1.4, toinen
Aksunäiti, 1.4, toinen
Maire, 2.4, neljäs
Lenna 2.4, esikoinen
Nala, 4.4, toinen
Emmi 5.4
Stinde79, 5.4. esikoinen
Jenny 5.4. esikoinen
Termiitti 6.4 esikoinen
kakkonen 8.4.
Yessi 9.4. esikoinen
Lara, 12.4, esikoinen
 
Voi Nasu... olen todella pahoillani... jos edes vähän lohduttaa, niin on hyvin yleistä että ensimmäinen menee kesken. Se on elimistölle ns. harjoituskappale, jotta tulevaisuudessa raskaus onnistuu. Muuta en voi sanoa, kuin harmi että sinulle kävi näin... voimia!
 
Täälläkin ollaan pahoillaan Nasun puolesta, on se niin jännä, että aamulla kaikki voi olla vielä niin hyvin ja sitten tapahtuu jotain... Mutta yleistä kait se on, itsekin olen kovasti vielä sitä mieltä, että kaikkea voi tapahtua. Ja vauvelilla on todennäköisesti ollut jokin asia pielessä, kun ei ole jaksanut enempää kehittyä. Parempi ehkä nyt kuin muutaman kuukauden päästä. Tulee mieleen itsellenkin joka päivä ne erittäin kovat raskauden alkuvaiheessa olleet vatsakivut, joita minulla oli. Että jos onkin tuulimuna tai jotain... Mutta päivä kerrallaan edetään, toivottavasti saat paljon tukea! Tsemppiä joka tapauksessa.
 
Minsku, 1.4, toinen
Aksunäiti, 1.4, toinen
Maire, 2.4, neljäs
Lenna 2.4, esikoinen
Nala, 4.4, toinen
Emmi 5.4
Stinde79, 5.4. esikoinen
Termiitti 6.4 esikoinen
kakkonen 8.4.
Yessi 9.4. esikoinen
Lara, 12.4, esikoinen
 
Tosi paljon pahoitteluja Nasulle ja Jennylle. Ja voimia eteenpäin...

Täällä olo on vain väsynyt, huonoa oloa ei ole juurikaan. Ajattelin varata ultran ens viikon alkuun, eli 7+5 => Rahat on loppu mutta pakko päästä kattomaan, onko mitään edes jännitettävää...oon niin skeptinen edelleen...
 
Jaksamista Nasulle ja Jennylle...

Ainoa oire täällä on samanlainen paineen tunne alavatsassa kuin kuukautisten alkaessa. Kuukautiset eivät ole kuitenkaan alkaneet, joten toivottavasti kaikki on kunnossa. Miehen kanssa sovittiin, että ultraan ei mennä yksityiselle ennen kuin eka neuvolakäynti on ohi ja ollaan kuultu milloin ultra olisi neuvolassa. Onhan tämä pohdiskelu ja odottelu ikävää, mutta kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa varmaan tarvitaan sittenkin kun lapsi syntyy.
 
Kiitos teille. Ei vaan auta, kun yrittää uudelleen. Ehkä se oma kulta meillekin joskus suodaan. Jennylle sympatiaa, tiedän miltä tuntuu. Katse rohkeasti vaan eteenpäin. Hyvää loppukesää ja syksyä kaikille!
 
Oireista... Mulla on tällä hetkellä menossa 7 viikko ja tuntuu, että heti kun tää viikko alkoi, alkoi myös pahoinvointi ja kauhea väsymys. Jännä, että ennemmin ei ollut juuri mitään. Jotkut ruoat tökkii ja muutenkin aamuisin en pysty syömään paljon mitään. Onko muilla oireet pahentuneet? Ärsyttää, kun aloitan parin viikon päästä uudessa työpaikassa, jossa on alussa tietenkin paljon uusia työtehtäviä ja pitäis jaksaa olla skarppina! Noo, toivottavasti menis nopeesti ohi!
 
Tuntuu että kuolen tähän oksenteluun!Mikään ei pysy sisällä ei edes vesi!Ekassa raskaudessa olin tiputuksessa pariin otteeseen ja varmasti sinne joudun ihan parin päivän sisällä.. MÄ EN JAKSA!
 
Tiedän miltä tuntuu aksunäiti, vaikka noin pahassa jamassa en olekaan! Tekis mieli kyllä oksentaa, että lähtis tämä huono olo pois, edes puoleksi tunniksi... miksi toiset joutuu kärsimään!!!
 
Heips kaikille! Oltiin mökillä ja koneen äärestä poissa eli nyt takaisin sivistyksen ja teknologian parissa... Nasulle ja Jennylle tsemppiä ja lämpimiä ajatuksia - ensi kerralla sitten!

Itselläkin on vähän jo hinku ultraamaan ja varmistamaan sen minkä tässä vaiheessa voi. Ihanaa olla raskaana, mutta hirviä huoli siitä, että kaikki on hyvin ja lapsi terve. Ensi maanantaina on lääkärissä käynti ja varmaan sitten tietää milloin olisi eka ultra. Taidan kyllä mennä yksityiselle, jos on kovin kaukana tulevaisuudessa.

Muita oireita ei ole ollut kuin totaalinen väsymys aikaisin illalla. Olen yleensä varsinainen yökyöpeli ja nukahdan 24.00-01.00, mutta nyt alkaa tulla väsy jo klo. 21.00. Mökkireissu Ruotsissa oli muuten aikamoinen miinakenttä, koska ei haluttu vielä kertoa raskaudesta: mökkinaapurit tarjosivat tuoremätivoileipiä ja -kastiketta (taitaa olla kielletty), miehen famu oli tehnyt graavilohi/homejuustovoileipiä , oli rapujuhlat ja appi yritti tarjoilla snapseja (varattiin alkoholitonta viiniä mukaan). Oli pakko vaan sanoa kieltäytyvänsä "varmuuden vuoksi" - taitavat epäillä, mutta eivätpä voi olla ihan varmoja... :-) Rakennetaan saunaa ja jouduin kieltäytymään sisälattian lakkahöyryistä, mutta ulkoseiniä uskaltauduin maalaamaan - toivottavasti oli vaaratonta; piti olla ihan luonnontuote...

Parempaa vointia yökkääjille ;-)

Termiitti
 
Kiitos kaikille ja Nasulle... kyllä tämä tästä!
Positiivisesti ajateltuna kun jo melkein vuosi meni yrittäessä, niin tietääpähän ainakin että ei tässä ihan steriilejä olla...

Hyviä vointeja kaikille... koittakaa kestää pahoinvoinnin kanssa.
Olikohan se eilisessä Hesarissa kun oli juttua just tosta raskauspahoinvoinnista...
 
no tulipas ajatuksia vähän kaikista jutuista...
itse koin keskenmenon viime toukokuussa rv 11.6.. oli se surkeus, vaikak mulle oli onni onnettomuudessa, etten ollut edes kerennyt kiintyä raskaana olemiseen.. poika 1 v ja koiran pentu pitivät siitä huolen kuten myös toukokuussa aloitettu työ vanhassa paikassa.. joten en kerennyt miettiä asiaa ja sitten vaan kävin oysissa veren vuodon vuoksi pari päivää oleskelemassa, kaavinnassa ja kotiin.. nyt sitten tärppäsi uudestaan ja nyt viikkoja 6 tai 7.. netissä eri laskurit sanoo erilailla ;)

eka raskaudessa oksensin koko 9 kk.. tai no sori.. oksentaminen alkoi vasta 8 viikolla.. jäin töistä kokonaan sairaslomalle 12 rv ja sitä jatkui kunnes äitiysloma alkoi.. kävin tiputuksessa 4 kertaa.. ei edes oma sylki pysynyt sisällä.. laihduinkin alussa 7 kiloa.. kaikenkaikkiaan tuli kiloja 10 lisää.. kiitos joulun ja suolan, kun kinkkuun jäin koukkuun.. jota en tavallisesti syö ahmien..

nyt sitten tän viikon alussa oksentaminen taas alkoi.. on se raskasta, kunhan ei vaan jatku loppuun asti ja kunhan edes jatkuisi raskaus hyvin loppuun asti.. kuten myös teillä muilla.. tsempiä.. ja nää alavatsakivut.. kun ei tiedä taasko tulee kesken vaiu mitä.. timin odotuksessa ei ollut ollenkaan vihlomisia.. tai sitten en vaan oksentamisen lomassa joutanut miettimään...
parempi nyt tulla tyttö.. jos tulee toinen poika, niin adoptoidaan seuraava lapsi.. ollaan puhuttu että mun elimistölle on kauhea stressi oksentaa 9 kk putkeen ja vielä jos kolme lasta tekee.. ei kiitos.. kaksi riittää ja jos ei toinen ole tyttö, nbin + 1 adoptoitu... :)

että tämmöisiä mietteitä täältä oulun seudulta...
 
niin ja minäkin jätin pillerit pois vuosi sitten heinäkuussa... ekana puoli vuotta menkat vaan hävisi.. ei tullut.. helmikuussa taas jatkui ja sitten tärppäsikin joka meni kesken.. siitä reilu 1.5 kk ja tärppäsi. ettei ainakaan hedelmöittymisestä pitäisi olla kiinni.. mies jo sanoi aamulla, kun valittyelin kipua että heti uudestaan jos tulee kesken.. kyllähän se jotain lohduttaa, vaikka surkeeta se on jos taas menee kesken, kun kovasti haluaisi vauvan syliin..
timi tärppäsi aikoinaan, kun jätn pillerit pois ja heti seuraavista menkoista laskettiinkin jo raskausviikkoja...
 
olo myös täälä epätodellisen normaali (kuten ed. raskaudessakin). Olis kyllä kiva nähdä/kuulla sinne kohtuun onko kaikki hyvin mutta taidan odotella nlan sydänääniä ja sitten sairaalan ultraa, muistaakseni meillä eka ultra oli jossain 13 viikolla. No pitänee nauttia olosta ja kun saa huoletta kiskoa vielä" "omat farkut" jalkaan. Nyt pitäis alkaa kohta leipomaan nti 2v:n syntymäpäiviä varten.
 

Yhteistyössä