Huhtikuiset 2021

Mä olen ollut ihan ymmälläni pahan olon kanssa. Sitä ei ole aiemmin ollut. Toivottavasti kohta jo helpottaakin. Ensi viikolle pitäisi varata aika verikokeeseen. Housut välillä jo ahdistaa ja pitää ylintä nappia availla. Jännää..

Sain luistettua muuten sokerirasituksesta. Normaali painoindeksi ja vielä piirun vajaa 40 vuotias sekä se ettei aiemmin ole ollut raskaudesta sokerit koholla. Iloitsen tästä. En toki ole koskaan siinä rasituksessa käynyt mutta olen käsittänyt että se ei miellyttävä kokemus ole.
 
Minulla ei ole ollut mitään toivoa mahtua normihousuihin, vyötäröllä viisi senttiä turvotusta jo toista viikkoa. Onneksi jätin joku aika sitten netistä ostamat liian isot legginssit palauttamatta. Niillä on menty. Aiemmin on ollut sama homma, heti äitiyshousut jalassa! Luin jostain että seiska viikon jälkeen alkaisi oikeasti kohtu kasvamaan.
Esikoinen oli yli 4,4 kg, että eiköhän sitä taas joudu sinne sokerirasitukseen. Minulle ei ole ollut paha rasti. Juodaan vaan sitä litkua ja odotellaan. Nipt:n kyllä taas mennään omakustanteisesti, viitisen vuotta sitten käytiin myös. Onneksi hinta on siitä puolittunut. Ei voinut neuvolasta luvata että saataisiin sen kautta, ja pitäisi ensin odotella perus seulan tulokset. Täällä on eka kunnan tarjoama ultra viikoilla 12+0-13+6. Ja vielä lisäksi hedelmöityshoidoista plussanneiden varhaisultrat oli lopetettu säästösyistä vuosi sitten. Se Nipt on sen verran tarkka ja simppeli seula että halutaan käydä, ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
 
Nipt ei olekaan minulle ollenkaan tuttu. Täytyy googlata mikä on.

Näin viimeyönä liian selkeää unta että sain kaksoset. Nimetkin muistan mitkä niillä oli. Ei siis ollut synnytysuni vaan ensin unessa näin kun ultrattiin ja sitten hyppy ajassa siihen, että ne oli ihan minivauvoina mun sylissä.
Olisipa se jotain jos kaksoset olisikin! Aika järkytys oikeastaan.
Mutta onneksi aika todella epätodennäköistä, koska suvussa ei ole moista.

Kai tätä kaikkea alitajunta aika lujaa käsittelee. Onko teillä ollut raskauteen liittyviä unia?
 
Moikka kaikki!

Täällä taustalla teidän keskustelua seuranneena viimein rohkaistuin itsekin kirjoittamaan tänne. Meidän ihme päätti tulla pillereiden läpi ja LA olisi nyt tämänhetkisen tiedon varjossa 2.4. Vaikka suuri yllätys olikin, niin olemme kuitenkin puolisoni kanssa erittäin onnellisia <3
Nyt tosiaan viikot 10+2 menossa. Kävin neuvolan tarjoamassa varhaisultrassa elokuun puolenvälin tienoilla, sillä raskauden kesto olisi muutoin ollut hyvin mahdotonta päätellä. Tuolloin oli 6+6 ja vahva syke löytyi. Myös neuvolassa tällä viikolla kuunneltiin ja löydettiinkin äänet taas. On se maagista! NT-ultra on kahden viikon päästä, enkä malttaisi odottaa! <3
Raskaus ei kuitenkaan ole ollut helpoin: oirebingosta minulle on "siunaantunut" melkeinpä kaikki - pahoinvointi, etova olo, hajujen yliherkkyys, oksentaminen, päänsärky ja jäätävä väsymys. Myös rinnat ja alavatsa kipuilevat. Nenä vuosi ja oli tukossa ensimmäisen kuukauden, sekä aiemmin sileään ihooni on ilmestynyt finnejä. Mutta silti, kestän kaiken tämän, kun tiedän mikä palkinto lopuksi odottaa.
Kuitenkin nyt minua on vaivannut pari päivää erittäin kova kipu alavatsalla/lantion seudulla ja kysymys kuuluukin: voivatko liitoskivut alkaa jo näin aikaisin?
Tsemppiä kaikille meille odotukseen! <3
 
  • Rakkaus
Reactions: Napsunen ja 3milia
Nipt ei olekaan minulle ollenkaan tuttu. Täytyy googlata mikä on.

Näin viimeyönä liian selkeää unta että sain kaksoset. Nimetkin muistan mitkä niillä oli. Ei siis ollut synnytysuni vaan ensin unessa näin kun ultrattiin ja sitten hyppy ajassa siihen, että ne oli ihan minivauvoina mun sylissä.
Olisipa se jotain jos kaksoset olisikin! Aika järkytys oikeastaan.
Mutta onneksi aika todella epätodennäköistä, koska suvussa ei ole moista.

Kai tätä kaikkea alitajunta aika lujaa käsittelee. Onko teillä ollut raskauteen liittyviä unia?
Itse näin viikko sitten unta et sain keskenmenon. Toivottavasti ei ole enneuni. Olo on niin normaali et väkisinkin alkaa miettimään et onko siel elämää. Ei ole pahoinvointia tai mitään. Rv 7 nyt menossa. Viikon päästä olis ultra et siihen asti pitäs jännätä. Raskaana kunnes toisin todistetaan.
 
  • Surullinen
Reactions: Pilvipouta123
Itse näin viikko sitten unta et sain keskenmenon. Toivottavasti ei ole enneuni. Olo on niin normaali et väkisinkin alkaa miettimään et onko siel elämää. Ei ole pahoinvointia tai mitään. Rv 7 nyt menossa. Viikon päästä olis ultra et siihen asti pitäs jännätä. Raskaana kunnes toisin todistetaan.
No tuo on kyllä kurjempi uni Mutta alitajuntahan myös pelkoja käsittelee jos ei oireita niin asiaa mietit niin päivällä kuin yöllä. Mulla ei aiemmissa kahdessa raskaudessa oireita ollut oikein mitään, vatsa vain kasvoi.. siksi itselle nyt jopa outoa kun on ollut etovaa oloa ja alavatsan vihlaisuja.
 
No tuo on kyllä kurjempi uni Mutta alitajuntahan myös pelkoja käsittelee jos ei oireita niin asiaa mietit niin päivällä kuin yöllä. Mulla ei aiemmissa kahdessa raskaudessa oireita ollut oikein mitään, vatsa vain kasvoi.. siksi itselle nyt jopa outoa kun on ollut etovaa oloa ja alavatsan vihlaisuja.
Joo se oli aika ikävä mut oon yrittänyt kumminkin olla ajattelematta asiaa. Esikoisen raskaus oli lähes täysin oireeton alusta loppuun ja silloinkin oli vaikea kuvitella olevansa raskaana kun ei tuntunu siltä. Olo oli täysin normaali. Vasta ku liikkeet alko tuntumaan ja maha kasvaa niin alko enemmän tuntumaan siltä et meille todella tulee vauva. :)
 
Mulla on myös ollut keskenmenounia, luulen että alitajunta yrittää valmistella pahimpaan, ettei tulisi sitten niin järkytyksenä. Aikaisemman raskauden aikana niitä oli paljon, juuri siihen aikaan kun (keskeytynyt) keskenmeno tapahtui, nyt on tullut vaan pari, eikä niin dramaattista, lähinnä vaan oli sellainen olo unessa, että taas tässä kävi näin, mutta eipä voi mitään.
Oiskohan kellään pahoinvoinnista kärsineellä alkanut helpottamaan jo? Mulla nyt 9 + 5 ja tuntuu että pahenee vaan. Alkaisi nyt tuntua, että tämä vaihe saisi olla jo nähty ja koettu, vaikka sitä aluksi kovin toivoikin :D
 
Mulla on myös ollut keskenmenounia, luulen että alitajunta yrittää valmistella pahimpaan, ettei tulisi sitten niin järkytyksenä. Aikaisemman raskauden aikana niitä oli paljon, juuri siihen aikaan kun (keskeytynyt) keskenmeno tapahtui, nyt on tullut vaan pari, eikä niin dramaattista, lähinnä vaan oli sellainen olo unessa, että taas tässä kävi näin, mutta eipä voi mitään.
Oiskohan kellään pahoinvoinnista kärsineellä alkanut helpottamaan jo? Mulla nyt 9 + 5 ja tuntuu että pahenee vaan. Alkaisi nyt tuntua, että tämä vaihe saisi olla jo nähty ja koettu, vaikka sitä aluksi kovin toivoikin
Mulla oli väsymys ja pahoinvointi pahimmillaan rv 5+...rv 8+. En oksentanut, mutta oli lähes jatkuva huono ja yököttävä olo. Rv 9+ pahoinvointi ja väsyms väheni selvästi, nyt ne vaivaavat vain välillä. Toisaalta sitä on iloinen kun olo parani, mutta toisaalta tulee huoli kun oireet väheni jo kai melko aikaisilla viikoilla.
 
Mulla oli väsymys ja pahoinvointi pahimmillaan rv 5+...rv 8+. En oksentanut, mutta oli lähes jatkuva huono ja yököttävä olo. Rv 9+ pahoinvointi ja väsyms väheni selvästi, nyt ne vaivaavat vain välillä. Toisaalta sitä on iloinen kun olo parani, mutta toisaalta tulee huoli kun oireet väheni jo kai melko aikaisilla viikoilla.
Jostain luin, että kymppiviikolla oireet voi alkaa jo helpottamaan monilla kohti sitä auvoista keskikolmannesta, siksi elättelinkin toiveita pahoinvoinnin vähentymisestä näillä main. Nyt alkaa taas pelko nousta, että kuuluu siihen pieneen porukkaan, joka pahoinvoi läpi raskauden. No, on tässä muutama viikko vielä ennen sitä kohtalokasta ekan kolmanneksen päättymistä, jospa siihen mennessä saisi pään pois pöntöstä. Niin kun joku joskus viisaasti totesi, pitää vaan päättää ettei oksenna :D :D
 
Jostain luin, että kymppiviikolla oireet voi alkaa jo helpottamaan monilla kohti sitä auvoista keskikolmannesta, siksi elättelinkin toiveita pahoinvoinnin vähentymisestä näillä main. Nyt alkaa taas pelko nousta, että kuuluu siihen pieneen porukkaan, joka pahoinvoi läpi raskauden. No, on tässä muutama viikko vielä ennen sitä kohtalokasta ekan kolmanneksen päättymistä, jospa siihen mennessä saisi pään pois pöntöstä. Niin kun joku joskus viisaasti totesi, pitää vaan päättää ettei oksenna
Se on helpottava kuulla, että näiden raskausoireiden väheneminen näillä viikoilla ei välttämättä ole huono merkki, vaan voi olla tosiaan ihan normaalia.

Tsemppiä kovasti, toivottavasti se pahoinvointi helpottaisi lähiaikoina/viikkoina!
 
  • Tykkää
Reactions: Tsilla
Mulla on myös ollut keskenmenounia, luulen että alitajunta yrittää valmistella pahimpaan, ettei tulisi sitten niin järkytyksenä. Aikaisemman raskauden aikana niitä oli paljon, juuri siihen aikaan kun (keskeytynyt) keskenmeno tapahtui, nyt on tullut vaan pari, eikä niin dramaattista, lähinnä vaan oli sellainen olo unessa, että taas tässä kävi näin, mutta eipä voi mitään.
Oiskohan kellään pahoinvoinnista kärsineellä alkanut helpottamaan jo? Mulla nyt 9 + 5 ja tuntuu että pahenee vaan. Alkaisi nyt tuntua, että tämä vaihe saisi olla jo nähty ja koettu, vaikka sitä aluksi kovin toivoikin
Täällä alko 24/7-darra 6+3 ja helpotti 9+2. Nyt siis 10+3, vika viikko siis ollut huomattavasti parempi :) Ei edelleenkään maistu läheskään kaikki ruoka, mutta ei oo se huono olo koko ajan läsnä, hetkittäin kylläkin. Jopa normaali olo välillä jo! :)
 
Ehkäpä minäkin uskallaudun mukaan. :) Varhaisultra vasta ensi viikolla ja olin ajatellut vasta sen jälkeen tulla mukaan, mutta en malta odottaa enempää, kun pahoinvoinnista jaetaan kokemuksia. :D Tänään menossa 6+5 ja pahoinvointi alkoi täällä jo 5+3. Oksentaminen alkoi heti 6+ ja nyt jo alkaa pitkästyttää tämä jatkuva krapula.
Todella huojentavaa lukea, että jopa 8+ tai 9+ voisi olla luvassa helpotusta. Toivon todella kuuluvani siihen joukkoon, jolla helpottaa tuossa kohdassa :D

Miten olette muuten selvinneet työnteosta pahanolon kanssa?

Tsemppiä kaikille odotukseen :)
 
Ehkäpä minäkin uskallaudun mukaan. :) Varhaisultra vasta ensi viikolla ja olin ajatellut vasta sen jälkeen tulla mukaan, mutta en malta odottaa enempää, kun pahoinvoinnista jaetaan kokemuksia. :D Tänään menossa 6+5 ja pahoinvointi alkoi täällä jo 5+3. Oksentaminen alkoi heti 6+ ja nyt jo alkaa pitkästyttää tämä jatkuva krapula.
Todella huojentavaa lukea, että jopa 8+ tai 9+ voisi olla luvassa helpotusta. Toivon todella kuuluvani siihen joukkoon, jolla helpottaa tuossa kohdassa :D

Miten olette muuten selvinneet työnteosta pahanolon kanssa?

Tsemppiä kaikille odotukseen :)
Tervetuloa! Mä teen kotoa näyttöpäätetyötä, joten on helppo käydä oksentamassa aina välissä. Toki työteho on paljon heikompaa jatkuvan huonon olon vuoksi, mutta sairaslomaa en ole vielä uskaltanut pitää kun en ole halunnut näin aikaisessa vaiheessa esimiehelle asiasta kertoa. Jos pitäisi olla työpaikalla fyysisesti ja tehdä esim. asiakaspalvelutyötä, niin en tiedä kyllä kuinka selviytyisin.
 
Ehkäpä minäkin uskallaudun mukaan. Varhaisultra vasta ensi viikolla ja olin ajatellut vasta sen jälkeen tulla mukaan, mutta en malta odottaa enempää, kun pahoinvoinnista jaetaan kokemuksia. Tänään menossa 6+5 ja pahoinvointi alkoi täällä jo 5+3. Oksentaminen alkoi heti 6+ ja nyt jo alkaa pitkästyttää tämä jatkuva krapula.
Todella huojentavaa lukea, että jopa 8+ tai 9+ voisi olla luvassa helpotusta. Toivon todella kuuluvani siihen joukkoon, jolla helpottaa tuossa kohdassa

Miten olette muuten selvinneet työnteosta pahanolon kanssa?

Tsemppiä kaikille odotukseen
Mulla jotenkin töissä on niin paljon hommaa, että ne päivät on mennyt yllättävän hyvin! Ei oo ehtinyt keskittyä siihen huonoon oloon. Mulla ei tosin oo oksennusta tullut kun kaks kertaa ja sillon en oo ollut töissä (y) Pahin olo on ollut aamuvuorossa ja sen jälkeen pahentunut vaan kotona väsymyksen myötä. Olin saikulla toissa viikon, kun olin flunssassa ja sen jälkeen olo jo vähän paranikin, veikkaan että auttoi kun sai levätä ja nukkua sen viikon :)
 
Mulla aina aamupäivät oli helpompia ja lounaan jälkeen paheni. Koetin siis tehdä töitä aamupainotteisesti ja ottaa rennommin iltapäivällä. Mun työssä kun aika paljon pystyn vaikuttamaan.

Mutta siis OLI!!! Nyt on pari päivää ollut selkeästi parempia iltoja ja eilen join jopa kylässä ollessa kahvin kun en kehdannut tunnettuna kovana kahvinjuojana kieltäytyä. Myös suklaa joka kuvotti kuukausi sitten maistuikin eilen ihan hyvältä taas.

Ja niin, vielä iloitsen. Tänä aamuna kun heräsin ja tunnustelin yön jäljiltä muuten tyhjänpuoleista vatsaseutua, ja selkeästi tuntui jo sellainen noin 10 cm halkaisijaltaan oleva tiivis pallomuoto navan alapuolella. Oli jo jotain mitä silitellä.

Nyt siis rv 10+jotain 1 ja 5 väliltä.
 
Oon huomannu myös, että työhön tai johonkin muuhun tekemiseen uppoutumalla se paha olo väistyy ja silloin kun on aikaa oikein lillua siinä pahassa olossa, niin tulee helposti oksennus. Raitis ilma ja koiran kanssa metsässä käppäily on kyllä ollut parasta lääkettä.
Mä olen myös huomannut pientä alavatsan turpoamista etenkin nyt, kun paino on tippunut muualta. On jotenkin hassun mallinen, tuntuu että napa alkaa nousemaan ylöspäin, kun se on aikaisemmin tuijotellut alaviistoon.
 
  • Tykkää
Reactions: Pilvipouta123
Hei kaikille!
Olen jännityksellä seurannut ryhmää ja nyt uskaltauduin laittamaan myös oman viestin.

Meillä ensimmäinen pieni toivottavasti tulossa huhtikuussa 2021 ja LA on VU:n perusteella 14.4. Siellä oli kaikki hyvin ja sydän pauhasi menemään. Huomenna ensimmäinen neuvola, joka kyllä kovin jännittää! Viikkoja nyt siis tasan 9+0. Olisin myös kiinnostunut suljetusta FB-ryhmästä kun kukaan ystävistä ei ole raskaana ja ei olla vielä kerrottu kuin muutamalle läheiselle.

Ja joo, olen pahoinvoinut vaihtelevasti viikosta 5+ jotain alkaen ja viimeiset viikot ovat olet kyllä horroria kun etoo, mikään ei maistu ja mahakin on sekaisin. Mulla on ollut myös erityisen tukkoinen nenä ja siitä johtuva kuiva kurkku ja päänsärkyjä ja alavatsan nippailua. Ja VÄSYTTÄÄ. Silti oon todella onnekas, että oon päässyt näin vähällä.

Paljon tsemppiä ja onnea kaikille odotukseen! :)
 
Miten teillä on muuten lämmöt nousseet raskauden aikana? Mulla on ollut 37.5 nyt tähän saakka koko ajan, normaalisti 36.5. Paleltelee välillä mutta mitään flunssan oireita ei ole, niin oon pitänyt normaalina raskauteen liittyvänä lämmönnousua. Mutta laskeekohan ne jossain vaiheessa vai kestääkö loppuun saakka? En oikein ole saanut selville, onko tuo lämmönnousu vain alkuraskauden juttu vai ei ja onko normaalia olla koholla näin pitkään. Varmaan vaihtelee myös aika tavalla kaikilla.
Tämä ryhmä on ollut muuten tosi hyvä omalle mielenrauhalle. Eka näin pitkälle edennyt raskaus kun kyseessä, niin kaikki on uutta ja ihmeellistä ja jatkuvasti kaipaisi varmistelua siitä, onko joku asia normaalia vai ei. Olisin muuten soittelemassa neuvolaan joka päivä jokaisesta nippaisusta. On kiva huomata ettei ole näiden juttujen kanssa yksin. Kiitos teille <3
 
Viimeksi muokattu:
  • Rakkaus
Reactions: 3milia
Miten teillä on muuten lämmöt nousseet raskauden aikana? Mulla on ollut 37.5 nyt tähän saakka koko ajan, normaalisti 36.5. Paleltelee välillä mutta mitään flunssan oireita ei ole, niin oon pitänyt normaalina raskauteen liittyvänä lämmönnousua. Mutta laskeekohan ne jossain vaiheessa vai kestääkö loppuun saakka? En oikein ole saanut selville, onko tuo lämmönnousu vain alkuraskauden juttu vai ei ja onko normaalia olla koholla näin pitkään. Varmaan vaihtelee myös aika tavalla kaikilla.
Tämä ryhmä on ollut muuten tosi hyvä omalle mielenrauhalle. Eka näin pitkälle edennyt raskaus kun kyseessä, niin kaikki on uutta ja ihmeellistä ja jatkuvasti kaipaisi varmistelua siitä, onko joku asia normaalia vai ei. Olisin muuten soittelemassa neuvolaan joka päivä jokaisesta nippaisusta. On kiva huomata ettei ole näiden juttujen kanssa yksin. Kiitos teille <3
Mulla normaali lämpö sellasta ~36 ja nyt on ollut päivää ennen plussausta alkaen lämmöt 36.8-37.2, että eiköhän se ihan normaalia oo, että nousee :) Mietin kyllä kanssa, että onko koko raskauden vai laskeeko jossain kohtaa. Mutta eipä se haittaa, kun ei oo mitenkään kipeä olo kuitenkaan! Yleensä, jos ollut lämpö yli 37, niin ollut jo ihan kipeä olo :D
 
vierailija
Miten teillä on muuten lämmöt nousseet raskauden aikana? Mulla on ollut 37.5 nyt tähän saakka koko ajan, normaalisti 36.5. Paleltelee välillä mutta mitään flunssan oireita ei ole, niin oon pitänyt normaalina raskauteen liittyvänä lämmönnousua. Mutta laskeekohan ne jossain vaiheessa vai kestääkö loppuun saakka? En oikein ole saanut selville, onko tuo lämmönnousu vain alkuraskauden juttu vai ei ja onko normaalia olla koholla näin pitkään. Varmaan vaihtelee myös aika tavalla kaikilla.
Tämä ryhmä on ollut muuten tosi hyvä omalle mielenrauhalle. Eka näin pitkälle edennyt raskaus kun kyseessä, niin kaikki on uutta ja ihmeellistä ja jatkuvasti kaipaisi varmistelua siitä, onko joku asia normaalia vai ei. Olisin muuten soittelemassa neuvolaan joka päivä jokaisesta nippaisusta. On kiva huomata ettei ole näiden juttujen kanssa yksin. Kiitos teille <3
Mulla kans aika pitkälti 37,2 joka päivä viimeisen 2 kk ajalta Flunssaista oloa ei ole, mutta muutoin kyllä voimaton fiilis (kuulemma kuuluu asiaan ja toisella kolmanneksella _pitäisi_ helpottaa.... sitä odotellessa).
 
Täällä ruudun takaa kans yks odottaja. Varhaisultrassa oltiin keskiviikkona ja vahva sydän sykki. Laskettuaika 25.4 :)

Meillä ennestään yksi tyttö 11/16 joten neljä ja puol vuotta tulee väliä. Molemmat on saanu alkunsa lapsettomuushoidoissa. Ensimmäinen tärppäs ivf tuore siirrosta ja tää toinen onki sit antanu odotuttaa ja viimeinen pakastealkio jäi kiinni :) seuraavaks olis taas jouduttu pistos puuhiin ja kasvatuspuuhiin.

Ensimmäisestä ei ollut mitään oireita ja koko raskaus meni kivuttomasti. Tää toinen onkin aiheuttanut rintojen arkuutta, huonovointisuutta ja maha kipuja. Täl hetkel kun viikot on pregges sovelluksen mukaan 8 7+5 ni ainoastaa pahoinvointia on ilmassa ja varsinkin jos syön jotain. Töissä sujuu hyvin kun on päiväkodissa työ niin hetkistä ettei asiaa ehdi miettiä oikein..

Kellekkään ei olla viel kerrottu. Mies haluaisi jo vanhemmilleen niinkuin ekassakin kerrottiin heti varhaisultran jälkeen. Omille vanhemmille on jotenki vaikeempi kertoa.

Onkohan viel fb ryhmässä tilaa vai joko on uusi porukka tehty? Lueskelin kaik 16sivua äsken ja unohin varmaan puolet asioista ':)
 
Tervetuloa uusille odottaville :)

Täällä eletään 8+5 ja huono-olo loppui viime viikon sunnuntaina. Nyt olen sillain hyvillä fiiliksillä, kun pystyy jo paremmin toimimaan. Mutta toisaalta sitten olen vähän huolissani, kun kaikki oireet ovat kadonneet, että onkohan nyt kaikki ok. Yhtä hermoilua onko sitten oireita vai ei..

Ensi viikolla olisi eka neuvola - jännää. Ajateltiin, että jos siellä kaikki hyvin ja kuullaan sydänäänet niin voitaisiin kertoa perheelle tulokkaasta
 
  • Tykkää
Reactions: Orapihlaja89
Täällä ruudun takaa kans yks odottaja. Varhaisultrassa oltiin keskiviikkona ja vahva sydän sykki. Laskettuaika 25.4

Meillä ennestään yksi tyttö 11/16 joten neljä ja puol vuotta tulee väliä. Molemmat on saanu alkunsa lapsettomuushoidoissa. Ensimmäinen tärppäs ivf tuore siirrosta ja tää toinen onki sit antanu odotuttaa ja viimeinen pakastealkio jäi kiinni seuraavaks olis taas jouduttu pistos puuhiin ja kasvatuspuuhiin.

Ensimmäisestä ei ollut mitään oireita ja koko raskaus meni kivuttomasti. Tää toinen onkin aiheuttanut rintojen arkuutta, huonovointisuutta ja maha kipuja. Täl hetkel kun viikot on pregges sovelluksen mukaan 8 7+5 ni ainoastaa pahoinvointia on ilmassa ja varsinkin jos syön jotain. Töissä sujuu hyvin kun on päiväkodissa työ niin hetkistä ettei asiaa ehdi miettiä oikein..

Kellekkään ei olla viel kerrottu. Mies haluaisi jo vanhemmilleen niinkuin ekassakin kerrottiin heti varhaisultran jälkeen. Omille vanhemmille on jotenki vaikeempi kertoa.

Onkohan viel fb ryhmässä tilaa vai joko on uusi porukka tehty? Lueskelin kaik 16sivua äsken ja unohin varmaan puolet asioista '
On sinne ryhmään otettu vielä porukkaa, että eiköhän sinne mahdu :) Laita @saasoo lle viestiä.

Tervetuloa kaikille uusille! :)

Täällä nyt 11+2 ja pahoinvointi hieman helpottaa. Oon oksennellut joinakin päivinä, mutta yleensä vain kerran.
 
  • Tykkää
Reactions: Orapihlaja89
Liitynpä minäkin viimein tänne mukaan. Eli:

11.4. / jojanna / 1. Lapsi / HUS

Mulla ikää jo 39. Luomuna raskautuminen tuli suurena yllätyksenä melko tuoreessa suhteessa. Taustalla hormonaalisia ongelmia, lapsettomuusdiagnoosi sekä jokunen vuosi sitten inseminaatioita ja kaksi IVF:ää (hoidoissa kävin yksin). Alkuraskaus on ollut kaikkea muuta kuin auvoisaa, viimeiset 4 viikkoa 24/7 kammottava olo. Ja tietenkin iän mukanaan tuomat riskit huolettaa.
 

Yhteistyössä