@Bluebelle @Sano Pirkka Sama täällä, oon nauttinut näistä viikoista täysillä ja pieni tytär on päivä päivältä vain rakkaampi.
Nyt alkaa olla jo sellainen olo että hän on ihan tuttu tyyppi, ymmärrän aika hyvin mitä hän milloinkin viestii ja vastaavasti on ihanaa huomata, miten hänkin rauhoittuu, kun vain nappaan hänet syliini, ja tunnistaa minut. Ja yhä vain isompaa ihastusta aiheuttaa nyt kun on alkanut väläytellä ihania hymyjä, tulee olo että hei, minustakin pidetään.
Olen aivan ihmetellyt kun anopista ei ole kuulunut mitään moneen viikkoon. Alussahan oli koko ajan tuppaamassa kylään, mutta nyt en enää edes muista, milloin ollaan viimeksi nähty. Viime viikolla laittoi vain viestin, että on tulossa ristiäisiin. Varmaan on itsekseen loukkaantunut siitä, ettei olla kutsuttu kylään, vaikka luulisi hänen nyt tämän reilun 10 v suhteen aikana jo oppineen, että ei kuulu meidän tapoihin.
Jos haluaa tulla käymään, niin sitten itse kysyy, että sopiiko tulla. No, sunnuntaina nähdään mikä on meininki. Toisaalta mua ei kamalasti haittaa vaikkei olekaan käynyt. Ärsytti viimeksi tosi paljon, kun anoppi tuli tosi tupakanhajuisena ja halusi pitää vauvaa sylissäkin.
Vauva ei siinä tosin kauaa viihtynyt, ihmekö tuo.
Meillä oli eilen neuvolalääkäri, vauvalla 6 vko tarkastus ja mulla jälkitarkastus. Vähän kyllä ihmettelen noita neuvolaan eksyneitä lääkäreitä, jotenkin omituista sakkia.
Sellaisia jotenkin hiljaisehkoja ja kamalan kilttejä joojoo-tyyppejä, jotka vaan myöntelee ja lässyttää omituisuuksia. Jälkitarkastuskin oli mun mielestä vanhaa kunnon terveyskeskuslaatua eli tosi pintapuolinen ja turhahkon oloinen. Sisätutkimus nyt oli ok, mutta eipä siinä paljoa muuta ollutkaan. Täytin jonkun masennusoireita kartoittavan lapun, kysyi minkä ehkäisyvalmistereseptin haluan hänen kirjoittavan ja siinä se. Mulla nyt tosin on mennyt palautuminen hyvin kaikenkaikkiaan, eli ei ollut mitään mielen päällä, mutta voin kuvitella että joku vähän hiljaisempi tyyppi voi tuossa tarkastuksessa jäädä vain hiljaa ongelmineen, jos ei saa suutaan auki.
Terkkari pyysi myös, jos tultaisiin kuukauden päästä perhevalmennukseen esimerkkiperheeksi. Täällä järjestetään esikoista odottaville kaksi perhevalmennusiltaa neuvolassa, ekassa käydään läpi lähinnä imetystä, toisessa sitten esimerkkiperheen kautta synnytystä ja ensimmäisiä viikkoa muuten. Miehen vastaus oli ehdoton ei, kun hänelle tätä ehdotin, mutta onneksi on vielä aikaa käännyttää hänet.
Musta olisi tosi kiva mennä sinne kertomaan, miten meillä on mennyt ja mitä oon kokenut hyväksi. Saisin samalla tehtyä vähän syötettyä mulle tärkeistä jutuista ajatuksia eteenpäin, mm. kantovälineistä ja imetyksen tuen palveluista.
Ostin itselleni aikaiseksi äitienpäivälahjaksi ihanan aurinkoisen rengasliinan, Vanamon Classic Rainbow Diamond Mangon.
Livenä paljon hienompi kuin kuvissa. Olen tähän asti kantanut oikeastaan vain Tulalla, vaikka mulla on myös trikooliina ja joku edullinen kudottu liina, mutten jotenkin ole kokenut niitä hyviksi. Tula on kuitenkin sisällä tuntunut jotenkin kömpelöltä ja isolta, vaikka ulkona kantaessa onkin ihan yliveto. Tämä rengasliina sen sijaan.
Niin ihanan aurinkoisen kauniin näköinen ja oikein kesy ja hyvä sitoa ja kantaa! Vauvakin simahtaa aina (no, aina ja aina, sain tämän vasta eilen
) saman tien kyytiin. Nytkin tainnutin hänet tänne liinaan, niin pääsen leipomaan sitä testikakkua sunnuntaita varten.
Ihanaa aurinkoista viikonloppua kaikille!