**HUHTIHIPUT 2008 toukokuu***

Moikka!

Oltiin tänään ekaa kertaa muksujen kans pitemmällä seisomalaudalla kylässä ja ihan hyvin meni ku kiristi uhkaili ja lahjoi esikoista, mutta en ole ollenkaan vakuuttunut v.raaputin että vielä tällä viikolla uskaltaisin samalla kokoonpanolla bussilla sorsapuistoon. pitää kattoo jos saan auton iltapäivällä joku päivä niin sillee voisin tulla mut mut en tosiaan bussilla vielä viitti. pitää eka saada tosta lautailusta rutiinia... (oli eka kerta ku esikoinen meni sillä mun kans, muuten ollaan oltu päivisin kato vaan täs lähellä niin et se on kävelly itte perässä )

Päivärytmistä oli puhe.. joo eihän sitä näin pienelle sillee voi oikein opettaa, mutta väkisinkin sitä meillä ainaki pieni oppii perheen rytmin ku esikoinen herättää vauvankin viimeistään 08.00 ja sit ulos mennään klo 10 jolloin vauva nukahtaa.. Ja yöunille vauva on kans meillä mennyt nyt siinä 20-21 eli aika samaan aikaan ku esikoinenki. MUTTA mutta, ehkä ainoa tapa opettaa rytmiä on se et aamulla aukaistaan ikkunaverhot ja aletaan elää, radio päälle yms niin kyllä se vauvaki oppii koska on aika nousta ylös. Sit ulos vaunuihin päiväunille... ja illalla rytmi muodostuu mun mielestä parhaiten iltapesujen ympärille, isompana sit kuvaan tulee lisäksi iltapuurot yms. mut pesu on näin pienellä oikeestaan ainoa iltarutiini mitä voi tehdä. Sit valoja pienemmälle jne joten vauva tajuaa et nyt on aika nukkua. (esikoisella oli jo selkee rytmi 2kk iässä, joka päivä alettiin peseen joko suihkussa tai kylvyssä 1kk iässä ja siitä meillä oikeestaan alkoi toi hieno tapa mennä maate klo 20. eli tän esikoisen perusteella suosittelen ottaan pesut joka iltaiseksi rutiiniksi)

jaahas - esikoinen herättämäs vauvaa
moi taas :wave:

 

Meillä ei vielä mitään varsinaista rytmiä ole.. Mutta eihän tuota ikää ole vasta kuin reilut 2 viikkoa, joten ei nyt tarvitsekaan vielä.. Sen verran kyllä ehkä jo vähän, että yöllä nukutaan yleensä putkeen väh. 4 tuntia, mutta päivällä ei.. Ja ilta itku alkaa yleensä 20-21 maissa ja sitten nukahdetaan 22-23, jonka jälkeen tosiaan nukutaan sitten pitempi pätkä..

Täällä nyt ollut tosiaan muutaman päivän ajan noita mahakipuja enemmän.. Pitää vaan säännöllisemmin antaa noita disflatyl tippoja. Voiko rela-tippojakin antaa ihan sen 5 kappaletta päivässä jos tosiaan noita toisiakin jo annetaan se kolme kertaa päivässä n. 10 tippaa kerralla ?

Mies on nyt ensimmäistä päivää töissä viikon isyysloman jälkeen.. Kylläpä vaan on kotona hiljasta.. Mukavaahan se oli kun oli koko ajan joku jonka kanssa jutella ja olla... Tai onhan nytkin tietty Tytsi, mutta se vaan ei paljoa vastaile jos jotain kysyy ..

Mutta eipä tällä kertaa muuta..

Sofku ja Tytsi 2 vko 4 pv

 

HEI!

Lisäättekö meidätkin listaan, siis poika 16.4. klo 0.57 3980g, 52cm, 38+6.

Täällä arki rullaa suht mukavasti. Onni nukkuu yöt tosi hyvin, jopa 5-6 tuntia putkeen. Nukutin alkuun yöt kapalossa, nyt nukkuu mahallaan omassa sängyssä. Pinnis on sivuvaununa tossa meidän sängyssä. Maito ei edelleenkään riitä, vaan joudun antamaan reilusti lisäruokaa. Nan on onneksi sopinut mahalle hyvin. Sofku tuo rela-tippojen annostus on se 5 tippaa kerran vuorokaudessa. Meillä annettu yöksi joka ilta ja hyvin on poju nukkunut. Päivällä välillä kipruiluja.
Rytmiä ei meilläkään juuri päivällä ole. Yöunille laitetaan Onni siinä 22-23 ja herää syömään eka kerran 3-4 ja toisen kerran 7-8. Joten öihin on kyllä tullut jo selkeää rytmiä.
Kalenterille :hug: Onpa tutun kuuloista tuo ahdistus ja murehtiminen. Itsekin murehdin joka asiaa ja sit tuo oma pää alkaa ahdistaa, kun tarpeeksi miettii. Lataamot ja neuvolapsykologit ovat täälläkin kummitelleet mielessä. Ei kai tuo vaarallista liene, mutta vie paljon iloa tästä muutenkin lyhyestä vauva-ajasta. Miehelle ja ystäville olen asiasta puhunut ja se aina hetkellisesti helpottaa. Välillä toki järjen ääni muutenkin voittaa. Kauanko sulla meni, kun edellisellä kerralla rupesi helpottamaan ja järki voittamaan?
Mies osallistuu meillä kiitettävästi kaikkeen. Kylvetys on meillä miesten välinen juttu ja harvoin olen edes kylppärissä, vaan touhuavat kahdestaan. Eilen mies syötti Onnille aamusyötön ja sain äitienpäivän kunniaksi nukkua puol kymmeneen, olipas luksusta =)

terveiset muillekin mammoille ja palleroille

terkuin Laylah ja :heart: Onni 3vkoa 5pv

 

Jos mä nyt sit kertoilisin jonkinmoista synnytys kertomusta.

Eli mulla oli keskiviikkona 7. päivä, yliaikais kontrolli äitipolilla. Esikoinen oli korkeassa kuumeessa. Mä kävin pientä keskustelua lääkärin kanssa ja huomioi sen että esikoinen kun on kipeä ja mä aloin olla jo raskaudesta väsynyt niin, mun toiveesta alettiin käynnistää. Ajattelin ite että olisin menny vasta torstaina tai perjantaina, mut lääkäri sanoi että jää heti osastolle niin saa heti aloitettua käynnistyksen tableteilla.
Yhden tabletin ne mulle laittoi, kun supistukset jo muuttui säännöllisiks.
Yön mä kärvistelin supistusten kanssa ja lopuks mä otin kipulääkettä (petidiini tai joku sellainen pistos), kun en saanu nukuttua, kello oli jotain puol4. Kipulääke ei auttanu, teki mulle kyllä olon et olisin nukkunu, mut kipuihin ei auttanu. Sinä yönä nukuin ½tuntia.

Aamulla ennen seitsemää mä pääsin synnytys saliin. Ja siellä en sit saanu mitään kivunlievitystä vaikka kuinka anelin. Ilokaasu oli ainut jota mulle oikein tyrkyttämällä tyrkytettiin vaikka kieltäydyin.

Epiduraali mulle laitettiin, mutta se ei onnistunu, ei auttanu ja lopulta otti pois. Olis laittanu uudestaan, mut sit en enää halunnu. Kohdunkaulalle sain puudutetta kolmesti. Niistäkään toinen kerta ei auttanu.
Ponnistusvaiheeseen sain myös puudutteen kohdunkaulalle.
Ponnistaminen oli kauheaa, mulla kohdunkaulan yks reuna ei hävinny millään, niin kätilö sitten työnsi reunaa saman aikaisesti vauvan pään taakse kun mä ponnistin. Se ei meinannu millään onnistua ja mä itkinkin jo miehelle että en enää jaksa. Vauva kun ei ollu edes laskeutunu kunnolla, niin jouduin ponnistamaan sen aika ylhäältä. Oksitosiini tipan ne joutui mulle laittamaan, kun supistukset oli ensin liian lyhyitä.
Lopuks kun tytön pää jo pahasti venytti, laitettiin puudute välilihaan. Mä en enää siinä vaiheessa kunnolla tienny että mikä oli supistus ja niin mä ponnistin myös ilman supistuksia. Lopulta vauvan pää oli ulkona, silti jouduin kunnolla vielä ponnistamaan että sai koko loppu vartalon myös ulos.
Synnytys kesti 11h45min, ponnistus vaiheen kestoks kätilö merkkas 9min, ei siis laskenut siihen sitä kun ponnistin jotta saatiin vauva liikkumaan sen verran ettei kohdunkaulan reuna tullut eteen.
Mulle synnytys oli yhtä tuskaa. Esikoinen oli paljon helpompi.
Tikkejä ei tullu, väliliha turpos pahasti, mutta ei ollenkaan ole kipeä, nyt jo turvotus hyvin kyllä laskenutkin.
Mies sanoi että väliliha turpos niin että oli kun pihvi..

Mulla oli maanantaina, siis kolme päivää ennen synnytystä neuvola ja siitä painosta tämän päivän painoon, mulla on tippunu paino jo 9kg, 7kg olis vielä jäljellä + tietysti esikoisesta jääneet 15kg.

 

Onnittelut elzibelzille pojasta :flower: :heart:

Kalenteri mulla samoja tuntemuksia. Vaikka kaikki on hyvin, niin silti välillä pelkään että mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ihan hirveitä asioita pyörii mielessä, pojan kuolema tms. Silloin kun liikumme kolmestaan autolla, minä, mies ja poika, silloin oloni on rauhallinen, koska olen miettinyt, että jos ajamme kolarin ja kuolemme niin kuolisimme kaikki yhdessä. (tiedän, kolarissa voi kuolla myös vain joka tai jäädä henkiin vain joku...) Kaksin autoilu pojan kanssa pelottaa. Siis ei autoillessa, mutta aina muulloin kun sitä ajattelen, aivan ihme ajatuksia. Autoa ajaessa ei koskaan tule mieleen että ajaisin kolarin.... Ja välillä pelkään miehen kuolemaa aivan hulluna, mutta kaikki nämä on ihan turhaa, ei sitä kannata etukäteen stressata, se tulee mitä on tullakseen. Helpommin sanottu kuin tehty...

Mavi mun ei tarviikkaan kirjottaa mitään kun teillä tuntu olevan juurikin samanlainen meno kuin meillä. Eilen jo mietin että minussa on jotain vikaa, kun tuntuu että kaikki ystävien lapset senkuin laitetaan vaan omaan sänkyyn ja sinne jää Eipähän meillä. Kaikkkia vippaskonsteja ollaan kokeiltu, äskenkin poika nukahti syliin ja sänkyyn siirrettäessä taas heräsi, alkoi huuto mikä päättyi vasta kun otettiin syliin ja nyt on tuossa miehen sylissä taas ihan nukahtamis pisteessä. Mutta yleensä siis meillä mennään 23-01 asti ennen kuin uni tulee ja eka pätkä ehkä omassa sängyssä, loppu yö vieressä, koska ei mitään toivoa saada nukutettua omassa sängyssä. Mun oma jaksaminen on myös tärkeää joten en yritä enää väkisin nukuttaa omaan sänkyyn. Yksikin yö tunnin verran yritin, ja sit palo pinna otin pojan meidän viereen. Mutta päivällä, voi että, silloin nukutaan niin kiltisti omassa sängyssä....parhaimmillaan 3-4h päikkärit.

Mut nyt pitää taas mennä....pitääkin muuten tutustua noihin kapalointi ohjeisiin, jospa mä teen sen väärin....

 

Miehän tosiaan unohdin tänään kokonaan aikaisemmassa kirjoituksessani onnittella
Elzibelziä pojasta, joten siis Suuret onnittelut..

Saas nähdä minkälainen yö on tänään tulossa kun nyt on päivä nukuttu niin makeasti.. Vähän jänskättää jo etukäteen.. Noh, toivottavasti menis hyvin.. Kerran vielä pitäis syöttää ennen kuin oikeasti siirryttäis yö unille, jos ei muuten niin sitten pitää vaipan vaihdon myötä herätellä Tytsiä syömään niin sitten saatais toivon mukaan kerralla pitempi pätkä nukuttua..

Siirsin tänään tuota Tytsin sänkyä (joka on Kelan pakkauksen laatikko) niin että on ihan kiinni mun puolelta meidän sänkyyn.. onhan se paljon matalemmalla mutta saa tuostakin nyt paremmin ja nopeammin laitettua tuttia takaisin suuhun jne.. yöllä, jos vaikka tuo mies sais nukuttua nyt yöt sitten sikeämmin, kun kerta töissäkin sen pitäis jaksaa käydä.. Mies sen verta herkkä uninen että saas nähdä auttaako mikään, mutta parhaani oon ainakin nyt sitten yrittänyt..

Eipäs taas muuta..

Sofku ja Tytsi joka edelleen 2 vko ja 4 pv

 

Hysteerinen: Meillä myös tytöllä ongelmana se, että herää heti kun laittaa kehtoon. Keksin esikon aikana laittaa vauvan nukkumaan esim. pienen viltin päälle. Kun tulee yöllä tarve imettää, niin nostan vauvan ja viltin yhdessä viereeni ja imetän, sitten takaisin sänkyyn. Tämä on toiminut myös tämän vauvan osalla.

Iltaisin imetän vauvan reilusti ja röyhtäytän. Tämän jälkeen vien hänet kehtoon ja jätän yksikseen sinne. Tänään meni n. tunti, kun lopullisesti nukahti. Välillä siis täytyy käydä laittaa tuttia. Tämänkin koin esikon aikana oikeaksi ratkaisuksi, sillä tulevaisuudessa vauva oppii nukahtamaan yksikseen sänkyyn ja oppii siihen että sänkyyn mennään hereillä ollessa.

Hain tänään cuplatonia ja annoin. Harmi vaan siinä, että pitää muistaa antaa joka syötön yhteydessä. Toivottavasti auttaisi pian tytön masuvaivaan.

Rytmistä: Heräämme yleensä 7-8 aikaan, vauva menee ulos nukkumaan 9-10. Herää 12-14 ja on valveilla tunnin pari. Nukkuu taas ehkä 19 asti. Yöunille käy 21-22. Vaikka eihän näin pienillä varsinaista rytmiä ole, tämäkin on muodostunut pitkälti esikon rytmin mukaisesti.

Taidan mennä lukemaan lehtiä suklaalevy kaverina...mies töissä.

 

Hippo+tyttönen 4vrk

 

Iltaa!

Tänään vähän enemmän tuntuu taas siltä, että suupielet ylöspäin. Lämmin kiitos Laylah ja Hysteerinen myötätunnosta ja omien tuntemustenne jakamisesta: en toivo murehtimista kellekään, mutta toisaalta helpottaa kuulla, etten ole ainoa Otin tänään yhteyttä neuvolaan (mielestäni viime kerralla yritin turhan kauan sinnitellä ilman ammattiapua), ja terkkari oli oikein ihana ja kannusti hoitamaan itseni kuntoon. Homma etenee nyt niin, että neuvolapsykologi soittaa mulle perjantaina puhelintunnilla, ja sitten katsotaan jatkoa. Terkkari lupasi, että saan kaiken tarvittavan avun tähän ahdistukseen, ensi kädessä tietysti keskusteluapua mutta viime kädessä vaikka mielialalääkettä, mutta katsotaan nyt, mikä on tarpeen. Tietysti toivoisin, ettei tarvitsisi mitään lääkkeitä ainakaan syödä, ja uskon kyllä, että ilmankin selvitään... Joka tapauksessa jo soitto sai mut paremmalle tuulelle, ja päälle vielä pitkälliset keskustelut ystävän kanssa, niin elämä hymyili taas ainakin hiukan leveämmin. Ja sitten tietysti mies meinasi pilata fiiliksen, kun illalla kerroin, että juteltiin ystävän kanssa ja tuli parempi mieli: hän siihen, että X on varmaan aika rasittunut kuuntelemaan, kun kaadoin murheeni hänen päälleen. Toivon niin, ettei se siltä tuntuisi ainakaan kovin paljon. Joka tapauksessa ei saanut mies mua mitenkään piristettyä tuolla kommentilla... :/ Laylah, viimeksi taisin tavata neuvolapsykologin viisi kertaa kahden viikon välein, eli muutaman kuukauden siellä kävin. Aloitin joskus siinä lapsen ollessa 2-3 kk, kun olin kaikkein ahdistuneimmillani. Viimeiset pari kertaa tunsin oikeastaan olevani jo suunnilleen kunnossa, vaikka kyllä huolta vielä hiukan oli ja vähän uusia asioita, jotka painoivat. Kuitenkin pystyin jotenkin paremmin käsittelemään lapseen liittyvän huolen enkä ollut ihan niin varpaillani enää. Siis järki palautui parin-kolmen kuukauden kuluessa. Siis kyllähän mulle nytkin järki vakuuttaa yhtä ja toista, mutta jotenkin ei mene kaaliin kuitenkaan. Tulipahan taas pitkällinen selostus.

No jos taas yleisempiin keskusteluihin, oli puhetta rytmistä. Luulen tosiaan, niin kuin joku sanoi, että isommat lapset pakostikin rytmittävät päivää, vaikka ei mitään unikouluja pitäisikään, niin kuin ei tietenkään vielä kannata pitääkään. Meillä tuntuu rytmi löytyneen: näihin aikoihin poika nukahtaa, sitten nukkuu ekan, pisimmän pätkänsä, heräilee sen jälkeen noin 1,5 tunnin välein ja aamulla heräilee siinä esikoisen herättyä, tosin vika pätkä menee joko tosi katkonaisesti omassa pedissä tai paljon paremmin äidin vieressä. Yleensä nukkuu omassa kehdossaan siinä meidän vieressä. Aamupäivällä ottaa yhdet, usein pitkät unet, iltapäivällä ja illalla nukkuu kans muutamat unoset, paremmin aina jos kantoliinaillaan. Rytmin löytyminen, vaikka tarkoittaisikin lukuisia yöheräämisiä, tuntuu helpottavalta, itsekin tavallaan tahdistuu sen mukaan.

No nyt on taas ukkeli simahtanut syliin, joten lopettelen yksikätisen naputteluni ja vien omaan petiin. :wave:

T. Kalenteri

Ps. Olen jo mennyt aivan sekaisin sen suhteen, keitä olen jo onnitellut vauvasta. :ashamed: Kaikki niin kokevat tuntekoot itsensä onnitelluiksi! :flower: =)

 

Hippoliina, olipas siinä suloinen tyttö kuvassa! :heart:

 

Pikainen tervehdys Naistenklinikalta: poikamme syntyi vihdoin 11.5. klo 02.36 kiireellisellä sektiolla, rv42+3, 3912g, 52cm. Dramatiikkaa riitti, mutta kaikki meni lopulta hyvin ja vauva voi mainiosti :heart: Toivumme täällä vielä pari päivää, palaan kotona lukemaan juttujanne ja kertomaan enemmän!

 

rytmistä täällä ei kovin selkeetä rytmiä oo vielä löytyny tai siis joo silleen et herätään tos 7-8 aikoihin sit aamupäivä joko ollaan hereillä ja syyän ja torkahdellaan tai sit nukutaan jopa tunti kunnolla.. iltapäivisin otetaan sit pidemmät päikkärit 3-4 tuntia ja illat taas keikutaan hereillä ja syyään ja nukahdellaan tissille yö unille nukahtaa joskus tos 21-23 ja pari syöttöö yöllä.

ulkoilettekos te säännöllisesti vauvan kanssa, vai nukkuuko esim päikkärit pihalla ? me on nyt koitettu käydä aamupäivällä pikku lenkillä, iltapäivä unet nukkuu ihan sängyssään, kun mä usein torkahdan kans ( :ashamed: ) eikä se onnistuis jos toi ois parvekeella...

Onko muita jotka toi ei pidä kylpemisestä ? meillä huudetaan kun sikaa tapettas kun laittaa veteen.. :|
Essi- ja Hörhö 13 vrk

 

[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=2077200.jpg][IMG]http://www.aijaa.com/img/t/00092/2077200.t.jpg[/IMG][/URL]

Meidän pikku mies :heart:

 

huomenta.

Kokeillaas paljon ehdin kirjoittaan ennen kuin neiti herää.
Meillä herättiin jo kuudelta, joten kahdeksalta mentiin sitten jo ensimmäisille "päiväunille" jotka meillä nukutaan aina pihalla. Ei edes suostu nukkumaan sisällä, tai joo sylissä, mut tee siinä sitten jotain kotihommia.
Rytmistä, meillä on oikeestaan kehittynyt jo ihan kiva rytmi. Herätään yleensä siinä kahdeksan, yhdeksän aikaa ja sitten parituntia seurustellaan. Päiväunille pihalle mennään sitten 10-11 välillä ja herätään siinä 13-15. Sitten taas jutellaan ja ihmetellään. Toisille päiväunille sitten mennään siinä 16-17 ja nukkuu parisen tuntia. Illalla taas seurustellaan ja saattaa syliin vähän torkahtaa. Iltatoimet aloitetaan yhdeksän aikaa ja neiti nukahtaa ennen kymmentä. Ensimmäinen unipätkä nukutaan sinne neljään asti, eli nukkuu n.6tuntia, sitten aamuyön nukkuu tunnin, kahden pätkissä.

Nytkun masuvaivoista on päästy (koputtaa puuta) niin on paremmin huomannut et itkustaa ihan sitä että on väsynyt. Se on päivällä se kaks tuntia kun jaksaa olla virkeä, sitten on taas saatava unta.

Eilen illalla käytiin ekaa kertaa suihkussa ja voi että tyttö tykkäsi :heart: Taidetaan ottaa ihan jokailtaiseksi tavaksi, kun ihokin on niin hyvässä kunnossa. Tietenkin välillä pitää kylpeäkin. Tyttökun rakastaa sitäkin. Mutta voi että on kurjaa tulla sieltä vedestä pois. Silloin meillä tulee aina itku :'(

Hippoliinalla ja Taikalla tosi söpöt pikkuiset :heart:

Hippo mulla kätilö kanssa painoi sitä kohdunreunaa samalla kun ponnistin, se tuntui musta paremmalta kuin se että en olisi ponnistanut. Mullakun ponnistaminen ei oikeestaan sattunut muuta kuin siinä ihan lopussa kun kätilö leikkasi välilihaa ilman puudutusta. Voi kiisus et se sattui!!!!!!!! Ja sen varmaan kuuli koko synnäri! Harmi kun seurakunnan ja MLL vauvakerhot menee kesäksi tauolle, olis ollut kiva vaikka sellaisessa nähdä joskus?

Kutsut ristiäisiin tuli eilen ja mies oli unohtanut laittaa siihen sen runon joka oli koko kutsun idea. Joten uus tilaus lähti eilen. Toivottavasti nyt tulisivat yhtä nopeasti kuin noi, et ehdin saamaan ne tällä viikolla postiin.

Joanna ja Tiltsu 1kk ja 10pv

 

Hei vaan,

meillä kävi eilen (viimeinkin) terkkari kotikäynnillä. Tädin piti oikein useampaan kertaan punnita tuo tytsy ja vielä kahdella eri vaa'alla, kun ei millään meinannut uskoa, että paino on noussut kahdeksassa päivässä yli puoli kiloa (kotiinlähtöpaino 3420 ja nyt 3990). Tuohan tekee sellaiset 70 g per päivä. Ei kyllä ihme kun sellainen syöppö on tuo tytsyli.

Huomenna pitäisi sitten aloittaa D-vitamiini. Toivottavasti ei kovasti aiheuta vatsavaivoja. :|

Essi- tuosta kylpemishuudosta: onko teillä ihan perinteinen amme? Jostain luin, että jotkut vauvat saattavat pelätä, kun selälleen lasketaan veteen. Meillä on sellainen kohtuamme eikä aiheuta huutoja, mutta eipä olla sairaalan jälkeen tavallisessa ammeessa kylvetykään. Kokeilkaa laskea vauvaa pystyasennossa ammeeseen niin että varpaat saa ensin rauhassa totutella veteen ja siitä sitten alaspäin pikkuhiljaa. (tai oottehan saattaneet jo kokeillakin näin). Huutaako vauva myös pyllyä pestessä?

Ja suuret onnittelut ja :flower: kaikille vaavin saaneille!

 

Sain viimeinkin synnytyskertomuksen rustattua. Tuntuu, että olen unohtanut monia juttuja, tai siis ne vain ovat menneet ohi minulta. Pitää vielä luetuttaa tuo miehellä ja pyytää siltä tarkennuksia. Mutta joka tapauksessa, kertomus on niin pitkä, että en viitsi sitä tänne laittaa. Jos jotakuta kiinnistaa lukea, niin kertomus löytyy osoitteesta http://www.kaksiviivaa.blogspot.com/

 

Hei kaikille!

Mäkin ilmoittautuisin tähän pinoon, kun vihdoinkin nettikin taas toimii.
Me siis saatiin tyttö 13.4.08 jolla pituutta oli 48 cm, painoa 3065g ja syntyi rv 41+2.
Tytöllä on tänään 1kk päivä, jota on hiukka vaikea uskoa. Toisaalta tuntuu siltä, että tyttö on ollut täällä meidän kanssa jo ikuisuuden.

Meillä vauva-arki on hyvnin samanlaista kuin teidän kirjoituksistanne olen lukenut. (Meni muuten muutamainen päivä kahlata kaikki jutut läpi!) Meilläkin maha kipristelee, kylvylle huudetaan naama punaisena mutta muuten ainakin vanhmpiensa mielestä on suhteellisen helppo pakkaus. Yöt mennään vaan yhdellä syötöllä, joka kestää noin 15 minuuttia, ellei isän syöttövuorolla anneta pullosta. Pullon jälkeen pikkuinen herää vähän aikaisemmin (ja nälkäisenä! niinkuin joku kirjoitti), rinnan jälkeen nukkuu taas n. 4 h. Tyttelin mahakivut ovat yleensä iltapäivällä tai alkuillasta, ei onneksi yöllä.

Kissan takia ei ole tarvinnut huolehtia, se käyttäytyy tosi kiltisti vauvaa kohtaan, joskin kaipaa enemmän huomiota kun aikaisemmin. Se on myös osoittanut hieman mieltään, sillä kaappasin se nojatuolin imetystuoliks. Se ei suostunu tulee olohuoneeseen oleilemaan melkein viikkoon - osoitti ihan selkeesti mieltään!

Meidänkin sängyssä on välillä ruuhkaa, kun siellä meidän lisäksi saattaa köllötellä tyttö ja kissa. Pääsääntöisesti tyttö nukahtaa omaan sänkyynsä, joka on meidän sängyn vieressä. Jollei tyttö nukahda sohvalle meidän viereen, se jää nätisti omaan sänkyynsä ja killittelee sieltä. Tutnuu jotenkin ahdistavalta, että tyttö siellä yksin hereillä makoilee, mutta näyttää olevan ihan tyytyväinen, että en viitsisi äidin tai isän läsnäoloonkaan opettaa.

Äitiys on kyllä ollut ihanaa! Katotaan mitä mieltä olen vähän ajan päästä...

KMaria ja Pampula 1kk

ps. Onnittelut kaikille vauvansa saaneille!

 

Juuri Voi että toi kylvetys kuva on ihana :heart:

 

Juuri perinteinen amme on joo.. kyl mä eilenkin koitin et vaan jalkoja pistin ekaks veteen niin huuto alko välittömästi.. sit kun nostin syliin niin hiljeni.. no jospa se tottuis.. ei kyl tykkää muutenkaan olla alasti joten sekin saattaa vaikuttaa.. pyllyn pesulla ei huudeta.. joten tarttee varmaan vaan koittaa suihkutella..

 

Hysteerinen, samanlaista näyttää teilläkin todella olevan. Olen yrittänyt käyttää omassa kopassa peittoa apuna, kuten monet ovat neuvoneet. Peiton mutkassa nostan pojan öisin syömään, mutta kun nostan hänet takaisin omaan koppaan, poika herää heti. Viime yö oli aivan painajaista, eipä tullut muutamaa tuntia pidempää nukuttua, ja sekin kaikki pätkissä. Liekö yö- ja päivärytmi kääntynyt vauvalla täysin päälaelleen, kun eilen koko päivä nukuttiin, niin yöllä olisi sitten tehnyt mieli pällistellä maailmaa. Kun laitoin valot pois, huuto alkoi heti, ja valotkin päällä huudettiin sitten jotain, mahakipristelyitä vissiin. Eilinen päivä meni muutoin hyvin, ne harvat valveilla oloajat siis, kun mahaa ei kipristellyt. Nähtiin eka kertaa se meidän 'oikea vauva' ilman mahakipuja. Saa taas nähdä, millainen ensi yö on, sillä poika näyttää taas jatkavan eilistä rataa vedellen sikeitä rauhallisena omassa kopassaan...

Meillä poika tuntuu rakastavan kylvetystä. Suihkua en ole vielä kokeillut, mutta pitääpäs heti tänään kokeilla!

Mutta jos alkaisi laskemaan kippoja ja kappoja, jotta selviäisi riittääkö jokaiselle kastejuhlavieraalle jonkinlainen kuppi kätöseen tulevana lauantaina.

Kukkia vauvan saaneille! :flower:

 

Hysteerinen, samanlaista näyttää teilläkin todella olevan. Olen yrittänyt käyttää omassa kopassa peittoa apuna, kuten monet ovat neuvoneet. Peiton mutkassa nostan pojan öisin syömään, mutta kun nostan hänet takaisin omaan koppaan, poika herää heti. Viime yö oli aivan painajaista, eipä tullut muutamaa tuntia pidempää nukuttua, ja sekin kaikki pätkissä. Liekö yö- ja päivärytmi kääntynyt vauvalla täysin päälaelleen, kun eilen koko päivä nukuttiin, niin yöllä olisi sitten tehnyt mieli pällistellä maailmaa. Kun laitoin valot pois, huuto alkoi heti, ja valotkin päällä huudettiin sitten jotain, mahakipristelyitä vissiin. Eilinen päivä meni muutoin hyvin, ne harvat valveilla oloajat siis, kun mahaa ei kipristellyt. Nähtiin eka kertaa se meidän 'oikea vauva' ilman mahakipuja. Saa taas nähdä, millainen ensi yö on, sillä poika näyttää taas jatkavan eilistä rataa vedellen sikeitä rauhallisena omassa kopassaan...

Meillä poika tuntuu rakastavan kylvetystä. Suihkua en ole vielä kokeillut, mutta pitääpäs heti tänään kokeilla!

Mutta jos alkaisi laskemaan kippoja ja kappoja, jotta selviäisi riittääkö jokaiselle kastejuhlavieraalle jonkinlainen kuppi kätöseen tulevana lauantaina.

Kukkia vauvan saaneille! :flower:

*muoks*

Piti vielä lisäämäni, että oletteko te muut huonosti nukkuvien vauvojen äidit kokeilleet laittaa jotain myssyä vauvojenne päähän ennen nukkumaan menoa. Ainakin oman äitini aikaan myssy oli eka, mikä vauvan päähän iltaisin laitettiin, jos vauvalla oli univaikeuksia. Itse olen yrittänyt myssyä öisin vauvalla pitää, mutta ei se ole ainakaan meillä auttanut.

 

pikapikaa Joanna mistä sä tilaat kortit? mä meinasin ite askarrella mut tuntuu ettei aika riitä joten voisin kans tilata valmiit vaan jostain..

 

Onnittelut kaikille uusille äideille!
Meillä ei ole vielä selkeää rytmiä. Päivät rytmittyvät esikoisen mukaan. Aamulla herätys 6-7.30, poika herää yleensä samoihin aikoihin meidän kanssa jos ei jo herännyt aiemmin. Imettelen heti aamusta joko ennen esikoisen heräämistä tai sillä välin kun aamupuuro hautuu. Jos mies aamun kotona imettelen heti herättyä. Poika valvoskelee aamusta 1-2 tuntia. Nukahtaa viimeistään kun lähdetään pihalle 9.30-10 (ei kyllä joka aamu olla menty), heräilee 12-13 (esikoinen menee unille klo 12), poika valvoskelee jonkin aikaa, nukahtaa jos lähdetään välipalan jälkeen ulos (klo 14-15), nukkuu 2-3 tuntia. Illasta syö, nukkuu ja seurustelee vaihtelevasti. Viimeinen iltaimetys on ollut nyt klo 21-22 ja sitten olen vienyt sänkyyn (perhepetiin), johon nukahtaa mahalleen itsekseen. Nukkuu 4-6 (joskus pitempäänkin) ja herää sitten vasta syömään. Nyt parina yönä nukkunut yli 6 tuntia kun äiti torkahtanut ennen kuin herättänyt.

Kylvyssä meillä viihdytään. Ei ole kertaakaan kylvetty huudon kera, näyttää vain nauttivan. Meillä on tavallinen vauva-amme.

Onpa osa jaksanut kirjoitella synnytyskertomuksia. Voisin minäkin muutaman lauseen kirjoitella, ei kyllä taida olla paljoa edes kirjoitettavaa...
Eli 8.4. irtosi limatulppa heti aamusta, iltapäivällä kävin neuvolassa eikä ollut vielä siihen mennessä vielä alkanut supistella. Klo 16 alkoi ensimmäiset supistukset, ei olleet voimakkaita eikä säännöllisiä. Illalla ne laantuivat ja alkoivat taas laimeina nukkumaan mennessä. Torkahdin ja ennen klo 24 alkoivat tulla säännöllisemmin, ei mitenkään voimakkaina. Pystyin pötköttelemään ihan hyvin. Klo 1 alkoi vatsa toimia ja makaaminen kävi epämukavaksi. Mietin herätänkö miestä, mutta ajattelin että jos supistelut laimenee ja joutuu lähtemään töihin niin parempi antaa nukkua. Klo 1.30 jälkeen soittelin sairaalaan ja ilmoittelin että alan tulla (mietin vielä onkohan hukkareissu). Taksin tilasin klo 2.05 ja ilmoitin miehelle että lähden. Perillä sairaalassa mitattiin lämpö ja verenpaine, pissanäytettä ei saatu. Katsoi kohdun suun tilanteen ja olin jo 9,5 cm auki! Vedet meni samantien ja käveltiin synnytyssaliin ponnistamaan. Poika syntyikin klo 2.41 eli jos olisin vielä virotellut lähtöä niin en olisi kerennyt. Synnytyksestä tuli vain pieni nirhauma, ei tikkejä.
Meillä mies ei päässyt mukaan kun piti jäädä esikoisen kanssa kotiin.

Nyt molemmat pojat heräs ja mentävä.

 

me ollaan tänään oltu Peikon kanssa 6v yhdessä :heart: ikinä en ois uskonut että näin kauan oon jonkun kanssa

onko muilla muuten sitä että aivot ei toimi? mä siis puhun ihan pehmeitä, sanat ja kirjaimet menee sekaisin. en jaksa kuunnella mitä muut sanoo ollenkaan välillä ja ihan perusasiatkin saa vääntää oikein rautalangasta. kai mä olen oikeastikin synnyttänyt jälkeisinä aivoni... tai pistetään univelan piikkiin B)

ja Pulttis joko teillä oli se painokontrolli?

jälkivuoto alkaa viimeinkin vähentyä. eihän synnytyksestä olekaan kohta kuin 1,5kk

Miska muuten tykkää suihkusta ihan älyttömästi. tykkää kyllä kylvystäkin. tai sanotaan että jätkä on tyytyväinen kunhan tissit o lähellä. muuten alkaa huuto, kuten eilen kun mä olin esikoisen kanssa suihkussa houkuttelemassa tyttöä suihkuun (inhoaa sitä yli kaiken) niin tämä pieni pisti huutokonsertin iskän iloksi pystyyn. äitin sylissä heti rauhottui.

 

Anuu ifolorilta tilattiin

http://www.ifolor.fi/fi/738/Kategorie_PhotoCards/Produkt_16556/Taitekortit2C_10_kpl-n_pakkaus.htm

tuoltaa löytyy ihan kasteaihe.