Hoitoon vieminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja TaruK
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

TaruK

Vieras
Oon ollu 2 vuotta muksun kanssa kotona, yh, ja viime maanantaina aloitin työt. Aikomus oli olla vielä vuosi kotona, mutta kun pyydettiin sairaslomasijaiseksi paikkaan, jota oon kytännyt, en voinut kieltäytyä. Muksu sai kunnallisen perhepäivähoitopaikan heti. Kaks ekaa aamua meni hienosti, mutta sitten loppuviikko mentiinkin itkien hoitoon. Hoitajan mukaan itkut loppuivat lähes heti, kun lähdin, mutta kyllä sydäntä särkee. Varsinkin kun illallakin sitten kiukuttelee, ja on tosi väsynyt. Ja nukkumaanmennessä itkee, että huomenna tarvii mennä hoitoon. Lohduttakaa ja sanokaa, että se menee ohi, ja ettei muksu saa kamalia traumoja. Mua oikeasti pelottaa, teinkö oikean ratkaisun.
 
Varmaan teit ihan oikean ratkaisun ja eiköhän se siitä rupea sujumaan vaikka mulla onkin vasta tammikuussa tuo hoidonaloitus edessä :) Itseänikin vähän jännittää miten lapset sopeutuu tähän asti ovat olleet pääsääntöisesti minun hoidossa eivät juurikaan edes lyhyitä aikoja vieraalla hoitajalla ja eskikoinen varsinkin on aremman oloinen uusien asioiden suhteen.
 
Onnea hoitopaikan johdosta. Kyllä juuh se ohi menee :D ja lapsi alkaa taas jäädä hoitoon hienosti. Mä kehotan yleensä vanhempia jäämään oven taakse kuuntelemaan kuinka nopeasti lapsi lopettaa sen itkemisen ja se on auttanut mun lasten vanhempia ainakin tossa alkupolulla kun ovat kuunnelleet ja itse todenneet että se itku tosissaan loppuu hetken päästä ;)

Perhepäivähoito on muutenkin ns "lapsiystävällisempää" kuin tarhahoito koska hoitopaikka on kodin omainen ja pienet ryhmät....ajattele lasta joka jää isoon ryhmään (niinkuin tarhassa nykyään ollaan menossa isompiin ja isompiin ryhmiin) huutamaan ja siellä on paljon muitakin jotka saattavat huutaa...saako lapsi silloin erittäin henkilökohtaista hoitoa? epäilempä....

Iltainen väsymys taas johtuu siitä että lapsi on päivän touhunnut ja illalla taas kaipaa erittäin paljon sinun läsnäoloa ja huomiota, koita järjestää illat niin että voit huomioida paljon lasta (esim isommat siivoukset ym. voit suosiolla jättää viikonlopuksi) touhutkaa jotain kivaa tai ota lapsi mukaan ruuan laittoon ja pöydän kattaukseen ym.... :D :D
 
mul oli ihan sama ongelma. mut huomasin että se vähän autto ku juttelin lapselle niistä hyvistä asioista joita keksin siellä hoidossa olevan niin lapsikin jäi hiukan helpommin hoitoon! kyllä se siitä
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.10.2004 klo 14:25 TaruK kirjoitti:
Oon ollu 2 vuotta muksun kanssa kotona, yh, ja viime maanantaina aloitin työt. Aikomus oli olla vielä vuosi kotona, mutta kun pyydettiin sairaslomasijaiseksi paikkaan, jota oon kytännyt, en voinut kieltäytyä. Muksu sai kunnallisen perhepäivähoitopaikan heti. Kaks ekaa aamua meni hienosti, mutta sitten loppuviikko mentiinkin itkien hoitoon. Hoitajan mukaan itkut loppuivat lähes heti, kun lähdin, mutta kyllä sydäntä särkee. Varsinkin kun illallakin sitten kiukuttelee, ja on tosi väsynyt. Ja nukkumaanmennessä itkee, että huomenna tarvii mennä hoitoon. Lohduttakaa ja sanokaa, että se menee ohi, ja ettei muksu saa kamalia traumoja. Mua oikeasti pelottaa, teinkö oikean ratkaisun.
Minulla on kokemusta hoitajan roolissa ja äidin.
Omat lapseni olivat perhepäivähoidossa, kun olivat 2v. ja 4v. Jäivät kyllä hoitoon hyvin, mutta iltapäivällä sitten alkoi kiukuttelu kotona. Meidän muksut ovat olleet aina "vieraskoreita" ovat kuin enkeleitä hoidossa tai mummolassa. Kotona sitten niille rakkaimmille ihmisille kiukutellaan. Vieläkin jos ovat mummolassa yötä (5v.ja 7v.), niin tappelu ja kiukuttelu alkaa heti kotimatkalla.... Niin silloin, kun olivat hoidossa huomasin, että parasta on antaa heti aikaansa lapsille, kun tulee kotiin, niin ilta sujuu paremmin.
Perhepäivähoitajan kokemuksella tiedän, että itku todellakin loppuu yleensä heti kun vanhempi lähtee ja loppupäivä sujuu muutenkin hyvin.
 
Voi meitä vanhempia...
Tottakai on ihanaa, jos pystyy hoitamaan lasta kotona, mutta kyllä päivähoitokin tekee hyvää lapselle.
Oon ite töissä ryhmiksessä ja kokemus on, että lapset viihtyvät ja nauttivat siitä, että on samanikäisiä leikkikavereita.
Yleensä hoitoon sopeutuminen kestää viikon tai kuukauden... Joillakin jopa puoli vuotta. Ei kuitenkaan tuossakaan tapauksessa tarkoita sitä ( paitsi ehkä erittäin poikkeuksellisessa tapauksessa ) että lapsi itkisi vähän väliä ikäväänsä.
Meillä jotkut lapset itkevät kun äiti tai isä jättää hoitoon, mutta itku menee kaikilla muutamassa minuutissa ohi. Iltapäivällä saatetaan kysyä, että joko äiti / isä tulee, mutta ei ikävästä mitään traumaa ole tainnut tulla kenellekään. :) Se kuuluu asiaan ja on osa kehitystä. Se kertoo hyvästä kiintymyssuhteesta ja on täysin tervettä.
Toisinaan lapsi saattaa alkaa itkeä kun tuttu auto ajaa pihaan ja lapsi muistaa että äiti / isä on ollut poissa. Mutta jos äiti tai isä pääsee salaa pihaan, saa todennäköisesti nähdä lapsensa leikkimässä täydellä vauhdilla muiden kanssa.
Ei päivähoito ole lapselle huono asia. Mutta silloin, jos hoitopäivän pituus ylittää 9 tuntia, vanhemman kannattaa miettiä omia arvojaan ja lapsen etua. Eihän aikuisenkaan työpäivä yleensä kestä kuin 8 tuntia. Miksi siis lapsen pitäisi olla "töissä" kauemmin!??
Eri asia on tietenkin, jos lapsi on esim. vain parina päivänä viikossa hoidossa. Silloin lapsi ehtii olla riittävästi kotiväen kanssa, vaikka joutuisi parina päivänä olemaan pitkäänkin hoidossa.
Mutta tilanteen mukaanhan sitä mennään. Toisinaan lapselle on parempi olla hoidossa kymmenen tuntia viitenä päivänä viikossa kuin että olisi kodissa, jossa jää kokonaan huomiotta. Kyllä se hoitaja-lapsi-suhdekin on kehityksen kannalta hyvä, jos äiti/isä-lapsi-suhde ei toimi. Tärkeää olisi että jokaisella lapsella olisi edes yksi hyvä aikuissuhde. Turvallinen aikuinen, joka asettaa rajat ja rakastaa.
Mukavia päivähoitohetkiä lapsellenne / lapsillenne!!! =)
 
Niin ja vielä tuosta kotona kiukuttelusta...
Sinä olet lapselle oma rakas ihminen. Turvalliselle aikuiselle on hyvä kiukutella. Usein lapsi skarppaa hoidossa, ihan niinkuin aikuinen töissä. Tai niinkuin minä silloin, kun hoidan omaa lasta kotona... Eli kun oon lapsen kanssa kaksin, jaksan... Mutta kun mies tulee kotiin, alkaa itkeskely ja kiukuttelu, jos on ollut vaikea päivä kotona... Sekin kertoo vain siitä, että luotan niin lujasti omaan rakkaaseeni, että uskallan sen edessä purkautua. Aikuismaista käytöstä se ei ehkä aina ole, mutta asiat onneksi voi sopia. Joskus vaan jokaisen täytyy saada olla lapsi.
Siksi lapsesikin todennäköisesti kiukuttelee. Hän TIETÄÄ, että sinä tunnet hänet ja rakastat varmasti. Tietää, ettei kiukuttelu vähennä hänen arvoaan sinun silmissäsi.
Anna lapsen toisinaan kiukutella ja itkeä, ota syliin ja rakasta. Sitä me kaikki tarvitaan!
 
Meillä hoidon aloittamisitkua kesti useita viikkoja, tosin hoitaja sanoi myös et itku loppui heti kun lähdin ovelta. Se on tilanne jolle ei voi mitään! Töissäkin on pakko käydä ja lapsi tottuu ajan myötä kyllä hoitopaikkaan. Kiukutteleminen kotona kuuluu asiaan, äiti on tuttu ja turvallinen jolle on helppo kiukutella ja osoittaa mieltä siitä et veit lapsen hoitoon. Lapselle on hyvä antaa vähän extra huomiota mut ei kannata kuitenkaan ruveta hyvittelemään eli antamaan periksi kaiken maailman hassuja juttuja. Sitä lapsi sitten oppii käyttämään hyväkseen ja kohta on kaikki sekaisin. Mut ajan kanssa kaikki varmaan alkaa sujumaan!
 
Ihan normaalia tuo on! Älä huoli, kyllä se siitä... =)

Lapsilla on tapana ens alkuun vähän kiukutella, mutta äkkiä se muuttuu...ja on kuin mitään ei ois tapahtunutkaan...niin kuin ois aina ollut hoidossa, eikä äidin kanssa kotona! Ja just nimenomaan noin, että pari päivää ok ja sitten alkaa itkut, muttei ne tosiaan kauaa kestä yleensä - viikko tai kaksi korkeintaan...
 
menee ohitse! usko vaan ;)
tyttömme aloitti pph:lla 2kk sitten
eka 2vko itki aina hoitoon jätettäessä (loppui, kun lähdimme pois!) ja sit illat oli kiukkua ja itkua täynnä :(
sit toi meni ohitse ja tilalle tuli iltaisin nukkumaan meno kammo :o sitä kesti viikon ja sit hävis kaikki hankaluudet ja päivät rullaa hoidossa ja kotona oikein hienosti!

tsemppiä :wave:
 

Yhteistyössä