Hoito psykiatrisessa sairaalassa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mistä vaivasta sua hoidettiin?

Tällä tutulla on masennusta, ahdistusta ja pakko-oireita, ja aina saa pelätä, että milloin vie hengen itseltään... Nyt on taas ollut pahenemaan päin.
 
Mulla kaksi tuttua jotka olleet. Eka selvisi ja on nykyään tasapainoinen mies, sairaala oli hyväksi. Toinen ei selvinnyt hoidosta huolimatta. Toivotaan ap että sun läheisesi saa oikean avun ja helpottuu tilanne.
 
Mistä vaivasta sua hoidettiin?

Tällä tutulla on masennusta, ahdistusta ja pakko-oireita, ja aina saa pelätä, että milloin vie hengen itseltään... Nyt on taas ollut pahenemaan päin.

Masennuksen, ahdistuneisuushäiriön ja itsemurhariskin vuoksi. Sanoin lääkärissä että tapan itseni heti jos minua ei auteta. Olin kyllä tuolloin käynyt jo jonkun aikaa terapiassa ja minulla oli masennuslääkitys, olo vaan oli niin hirveä etten keksinyt enää muutakaan. Lääkäri kysyi siinä että kumpaan sairaalaan haluaisin ja antoi kaksi vaihtoehtoa. Sen jälkeen soitti huoltajalleni että tulee hakemaan ja lähtee viemään mua sairaalaan. Olin siis tuolloin 17v, mutta parin kuukauden päästä täytin 18.

Ihan hyvä voi olla että tuttusi pääsee sairaalaan, onko tietoa kauanko hän siellä on?
 
Työuupumuksen takia kävin lepäämässä psykiatrisella ja oli apua. Olihan se outoa olla lapsista erossa jokunen yö, mutta en olisi muuten saanut levätä kunnolla. 6vko olin kirjoilla, mutta öitä olin vain 4. Sai terapiaa joka päivä, ja ihan normaaliksi tästä paranee. Nyt jo ihan ok olo, viime kesänä tapahtui.
 
Mun tädin miehen veli joutui suljetulle osastolle, kun sillä oli skitsofrenian oireita. Pari viikkoa sairaalassa oltuaan se oli saatu niin sekaisin, ettei se tunnistanut enää perheenjäseniään. Siitä on nyt parikymmentä vuotta aikaa ja siellä sairaalassa se elelee edelleenkin, omissa maailmoissaan. Muita tuttuja tapauksia mulla ei ole ja tuon tapauksen takia on kammo mielisairaaloita kohtaan.
 
Mun tädin miehen veli joutui suljetulle osastolle, kun sillä oli skitsofrenian oireita. Pari viikkoa sairaalassa oltuaan se oli saatu niin sekaisin, ettei se tunnistanut enää perheenjäseniään. Siitä on nyt parikymmentä vuotta aikaa ja siellä sairaalassa se elelee edelleenkin, omissa maailmoissaan. Muita tuttuja tapauksia mulla ei ole ja tuon tapauksen takia on kammo mielisairaaloita kohtaan.

Ymmärräthän sä, että se mies oli sairastunut ennen sairaalaan menoaan ja joutui sinne pahenemisen edettyä niin pitkälle, että sairaalahoito oli tarpeen. Paheneminen vain jatkui sairaalaan menon jälkeen, ei se sairaala tätä miestä sairastuttanut. Surullista tietysti, ettei lääkkeillä tai muulla hoidolla häntä pystytty auttamaan niin paljon, että olisi voinut palata ns. tavalliseen elämään.

Ihmisillä on välillä outoja käsityksiä psykoosisairauden syntymisestä. Jos sairaus pahenee vielä sairaalaantulon jälkeen, se olisi luultavasti siviilissä ilman hoitoa pahentunut vielä kahta kauheammin, ei se sairaala sairastuta, varsinkaan psykoosiin.

Tietysti sairaala ei ole koti ja ympäristö voi olla epämiellyttävä, mikä voi valitettavasti lisätäkin psyykkistä kuormitusta, mutta tämä ei selitä esim. skitsofreniaan sairastumista.
 

Yhteistyössä