Hoidossa/kotona

[Mp:lle]

Mission possible 2: "Fakta on se, että suomalaisnuoret voivat huonosti. Ennen huonosti voivat vain pojat, nyt myös tytöt. En halua tuomita kenekään valintoja, mutta haluaisin, että jo jälkikasvua suunnittelevat miettivät tarkasti, että siihen lapseen pitää sitoutua alusta asti. Kasvatusta, yhdessäoloa, kiireetöntä olemista, hoivaa yms. ei voi ulkoistaa. "

Isoin syy tähän huonosti voimiseen ovat päihteet, huumeet ja viina. Huumeita ei ennen ollut, viinaa sai rajoitetusti ja sitä joivat vain miehet. Lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt sitä mukaa, kun KAIKKIEn viinan kulutus on kasvanut, niin miesten, naisten kuin nuortenkin. Lisäksi avioerojen määrä on kasvanut. Suurimmalla osalla eronneista kuin ei ole perheessään ollut automaattisesti mitään väkivaltaa ym. kriisejä, ero on johtunut siitä että vanhemmilla ei enää ole keskinäistä kiintymystä. Ero saattaa olla vanhemmille hyvä ratkaisu, mutta usein lapsen suru ja järkytys erosta jää käsittelemättä, koska lasten pitää aina vaan sopeutua aikuisten päätöksiin.

 

[peesi]

Mission possible 2: "Fakta on se, että suomalaisnuoret voivat huonosti. Ennen huonosti voivat vain pojat, nyt myös tytöt. En halua tuomita kenekään valintoja, mutta haluaisin, että jo jälkikasvua suunnittelevat miettivät tarkasti, että siihen lapseen pitää sitoutua alusta asti. Kasvatusta, yhdessäoloa, kiireetöntä olemista, hoivaa yms. ei voi ulkoistaa. "

Isoin syy tähän huonosti voimiseen ovat päihteet, huumeet ja viina. Huumeita ei ennen ollut, viinaa sai rajoitetusti ja sitä joivat vain miehet. Lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt sitä mukaa, kun KAIKKIEn viinan kulutus on kasvanut, niin miesten, naisten kuin nuortenkin. Lisäksi avioerojen määrä on kasvanut. Suurimmalla osalla eronneista kuin ei ole perheessään ollut automaattisesti mitään väkivaltaa ym. kriisejä, ero on johtunut siitä että vanhemmilla ei enää ole keskinäistä kiintymystä. Ero saattaa olla vanhemmille hyvä ratkaisu, mutta usein lapsen suru ja järkytys erosta jää käsittelemättä, koska lasten pitää aina vaan sopeutua aikuisten päätöksiin.

Tästä täysin samaa mieltä! Kotoa tulee epäjatkuvuutta, epästabiiliutta ja vanhempien riitoja. Vanhemmat keskittyvät oman elämänsä draamoihin jaksamatta kiinnostua lasten tekemisistä ja elävät itsekeskeisesti, tekevät päätöksiä ja tekoja, joista lapset kärsivät. Kodit hajoavat, on paljon viikonloppuisiä tai isiä ei ollenkaan.

Ongelmat kasaantuvat lähinnä pienelle joukolle ja ne ovat entistä vakavampia. Näissä on joukossa myös niitä, jotka ovat olleet kotona lapsen kanssa 3v:ksi asti ja paljon myös niitä, jotka ovat sossun ja työkkärin tuilla eläneet pidempäänkin kotona. Siihen päälle vielä alhainen koulutus, sosiaaliset ongelmat ja runsas alkoholin käyttö. Ja mahdollisesti vielä kyvyttömyys kasvattaa ja halua, taitoa ratkoa lapsen kanssa arkielämän ongelmia.

Kasvatus, yhdessäolo, kiireetön oleminen ja hoiva ovat tosiaan hyvin tärkeitä lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Nämä kaikki pystyy varmistamaan, "vaikka" lapsi olisi hoidossa. Se ei ole mikään simppeli patenttilääke, että kaikki naiset jäisivät kotiin. Kotona kasvaneilla lapsilla voi tulla ongelmia ihan yhtälailla kuin hoidossakin olleilla. Hoidolla on myös positiivisia vaikutuksia. Etenkin koulu- ja teini-iässä kun kasvatustaitoja oikein koetellaan, monet vanhemmat voivat olla ihan yhtälailla pihalla tai hoitaa homman hyvin riippumatta siitä, oliko lapsi hoidossa ikävuodet 1-3 vai ei.

 

[1x2]

Vai että pupu pöksyyn...Ei suinkaan vaan on vastasyntynyt vaatinut oman aikansa tältä netissä surffaukselta Kuukauden pvät on oltu tuoreina vanhempina ja elo menee uutta elämää ihmetellessä. Ja pieni ihmehän se onkin kun terve vauva tupsahtaa maailmaan. Edelleenkään ajatusmaailmani ei ole muuttunut sen suhteen etteikö molemmat vanhemmat olisi tarpeellisia alusta lähtien!! Etenkin meillä, vauva tuli sektiolla maailmaan, joten miehen mukana olo on ollut enemmän kuin mahtavaa. Olen itse saanut keskittyä toipumiseen ja hienosti alkuun lähteneeseen imetykseen, kaiken muun on mies hoitanut. Sairaalassa oloajan 5pvää lähes vaan makasin sängyssä (sektiohaava oli niin jeesuksen kipee!!) ja imetin. Tuore isä hoiteli muut toimenpiteet, kätilöt opettivat hänelle harsojen taittelut ja kylvetykset yms ja mies sitten mulle :-D Perhehuoneessa siis oltiin koko sen ajan.

Nyt kotosalla 'sama tahti' on jatkunut. Toki osallistutaan molemmat kaikkeen mutta pääasiassa olen keskittynyt ruokapuoleen, mikä lie tiheän imemisen kausi on meneillään; eilen illalla istuin sohvalla putkeen 2h45min ja vaihtelin vaan rintaa kun toinen söi. Se on yllättänyt kuinka kiinni sitä on imetyksen kautta, ei passaa paria tuntia kauemmas lähteä; ei sillä että olis tarvettakaan tällä erää. Myös se kuinka luonnolliselta imetys on tuntunut ja sujunut on ollut positiivista, sitä vähän jännitin.

Ja edelleen olen palaamassa töihin keskellä kuuminta kesää lapsen ollessa 5,5kk. Tosin lyhennettyä pvää olen kaavaillut eli 6h sekä osittaista imetystä ja mikäli pumppaaminen onnistuu niin sitten sitäkin. Että voi isä antaa pullosta elämän eliksiiriä pienelle Ja sosetta perään. Uskon että sillä pärjätään.

Tuore isoäiti on ilmoitellut halukkuudestaan hoitaa lasta vuoden lopusta jolloin alkaa se kuuluisa hoidontarve olla ajankohtaista. Mutta sen näemme sitten miten mennään kun vanhempainvapaat loppuvat.

Tässä kohti en voi muuta sanoa kun että on todella hienoa saada olla koko perheen voimin kotona! En voi muuta kun suositella lämpimästi joka iikalle.

Jaa, taitaa olla taas ruoka aika, kuulostaa ähinä semmoselta..