Toggle sidebar

Hoidoilla raskautuneet

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Josu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
J

Josu

Vieras
Tämä on uusi ketju kaikille meille, jotka olemme saaneet apua lapsettomuushoidoista ja raskautuneet sitä kautta. Meillä on takana yksi IVF (tulos nega) ja sitten PAS mistä plussasimme. Kirjoittelin aikaisemmin tuolla lapsettomuuspuolella PASsaajat ketjussa. Meillä raskaus vasta tosi alussa. Eka ultra juhannuksen jälkeen, missä selviää onko kiinnittynyt yksi vai kaksi. Aika uskomaton olo tällä hetkellä, iloinen mutta samalla melko varauksellinen (pelko onko kaikki sittenkään ok). Mutta olen päättänyt iloita tästä päivästä ja siitä, että ainakin tänään olen raskaana.
Kirjoitelkaa tänne muutkin hoitojen kautta raskautuneet. Tuolta lapsettomuuspuolelta on melkoinen ruuhka tällä hetkellä tänne odottajien puolelle, plussia tipahtelee ja sehän on ihanaa. Kesä taitaa olla hyvää aikaa raskautumiselle!
 
Minäkin olen tullut raskaaksi noiden hoitojen avulla joten kerrompa teille vähän taustojani;
Jätin pillerit pois 7-vuotta sitten ja kahden vuoden yrityksen jälkeen menin käymään lekurilla ko. asian takia mutta lekuri vain tuumasi että kyl se viel luomuna tulee... Eipä tullu !
(muutettiin välillä paikkakuntaa ja enkä kyllä enää olisikkaan menny tolle alkuperäiselle lekurille...) Ja tas meni n. pari vuotta ja sitten menin yksityiselle gynekologille joka siten laittoi lähetteen yliopstolliseen sairaalaan ja jonossa oltiin n. puoli vuotta ja tehtiin eka ivf-hoito, josta tuore siirto ja 3 passia, viimesessä passissa siirrettiin kaks alkiota,ja olin raskaana ja onnensa kukkuloilla, en kerenny eka ultraan ku jo tuli keskenmeno.
Sitten pidettiin n.5kk:tta taukoa ja aloitettiin toinen ivf-hoito, josta nyt ekasta tuore siirrosta OLEN RASKAANA!!!
JA ONNELLINEN;TOSI ONNELLINEN (vaikka kylläkin pieni pelko mullakin on koko ajan että tulee km... )

Toivotaan että meillä kaikilla menee hyvin ja nautitaan olotilasta, vaikkakin se ei ole aina kovin hyvä;nytkin tosi kuvottava olo!!!

Syötkö josu jotain vitamiinipillereitä???
Mä aloitin viime vkolla syömään nuita MultiTabs Special 2+, otan kaks nyt aluksi, kun siinä on annostusohje 1-2 tabl.

Että tälläinen tarina meillä...

Terv. Säde

Huh, ja hellettä piisaa.. sisälläkin on tosi tukalat oltavat ja tos varjossa on 29 lämmintä..

Niin, ja eka ultra minulla on heinäkuun toka vkolla, olis ollu kesäkuun lopussa mutta ollaan kesälomareissulla niin siks vähä siirtyi.
 
PASsaajaistahan minäkin ja Tsemppaajista. =)
Ensimmäinen IVF aloitettiin reilun vuoden yrityksen jälkeen (syy selvis ja luomuplussaa oli turha jäädä odottelemaan). IVF oli siis maaliskuussa. Tuoresiirrolla siirrettiin kaksi, joista kumpikaan ei kiinnittynyt. Ensimmäinen PAS (kaksi siirrettiin)oli 11.5. ja plussaa testasin 24.5. Nyt siis vkot 7+2. Ruskeaa veristä vuotoa on ollu jo ainakin kolme kertaa. Kerran oon käynyt jo ultrassa, kun epäilin keskenmenoa. Silloin oli vkoja 5+5 ja näkyi ruskuiaispussi ja 2.3mm alkio eli yksi on kiinnittynyt. Huomenna sitten ""taas"" ultraan. Pitäisi jo sykkeenkin näkyä.
Pahoinvointi mulla alko just tuolla 5+5 aikoihin ja on ollu koko päiväistä. Yök. Olin saikullakin pari päivää. Eilen ja tänään on ollu jo hieman parempi olo. Onneks. =) Nälkä on vähän väliä.. Kiloista viis, kunhan ruoka vain pysyy sisällä. =) Syön kans noita Multitabsin vitamiineja. Tosin tänä aamuna en saanut sitä nieltyä, vaan tuli saman tien ulos.. Normaalisti tabujen nieleminen ei oo tuottanut ongelmia.
Luget ja estrogeeni edelleen käytössä. Huomenna varmaan saan ohjeita lopetuksen suhteen. Hope so. =)
Oon tosi, tosi onnellinen tästä raskaudesta, mutta pelko varjostaa onnea ainakin toistaiseksi. Keskenmeno unia oon nähny jo ainakin kolme kertaa. =( Mutta toistaiseksi ja kunnes toisin todetaan, kaikki on hyvin! =)
Kävitkö Josu siinä veritestissä ja mikä oli tulos?
Missä Säde on noin lämmintä? =)
 
En käynyt veritestissä vaan hcg mitattiin virtsasta. Kun hoitaja sanoi, että olen raskaana niin hetkeen en kuullut enkä ymmärtänyt mitään muuta. Joten ei ole muusta tuloksesta tietoa kuin, että raskaana olen.

Aloitin myös nuo multi-vita2+ pillerit. Sen lisäksi lugesteron ja hormoonilaastarit jatkuvat. Olen ottanut vitamiini tabletteja nyt yhden joka päivä.

Kävin äsken apteekista ostamassa lisää lugeja. Tulipahan tuolla reissulla todistettua taas itselleen, että olen raskaana. Iski kauhea pahoinvointi kohtaus. Pakko oli lähteä kotiin syömään jotain. Nyt jo vähän helpottaa kun olen saanut ruokaa sisälleni. Ulos pyrkimystä sillä ei onneksi ole. Mutta eipä anneta pienten ja vähän isompienkin pahoinvointien haitata tätä onnea. Mulla on onneksi nyt lomaa, joten olen täysin vapaa vaikka oksentamaan kokopäivä toimisesti.

Tulehan Oreo kertomaan mitä siellä ultrassa tällä kertaa näkyy. Meillä vielä odotettavana 2 viikkoa ultraan pääsyä. Tänään menossa rv 5+4. Ihanaa on olla raskaana vaikka sitten pää vessanpöntössä!!!!!
 
Meillä täällä Oulun seudulla on aivan tajuton helle !!!
Meinaa olla välillä jo aivan liian tukalat oltavat, no, jospas se tästä helpottais tämä olotila kun viikkoja tulee lisää...

Mullakin välillä tökkii toi multitabs-tabujen otto, tuntuu että ne ei vaan millään mene alas ja sitten meinaa alkaa yökkäyttämään,inhottava!!!

Minulla myös vielä luget torstaihin asti käytössä ja sitten loppuu, onnex, on se kyllä sellasta sotkusta touhua se niiden käyttö, mut no aikansa kutakin...

Eipäs muuta täl kerralla !

Helteisin terveisin Säde

 
Hei,

Minulla raskausviikko 8 menossa ivf/isci hoidon tuloksena. Ensimmäinen hoitoyritys tuotti tulosta, mikä tietysti tällaiselle iäkkäämmälle oli iloinen yllätys. Tähän mennessä kaikki ollut ok, varhaisraskauden ultrassa viimeviikolla pieni sydän tykytti hellyttävällä tavalla. Seuraava etappi np-ultra parin viikon kuluttua. Osaatteko te muut suhtautua raskauteenne luottavaisesti ja nauttia siitä? Minä ainakin kaipaisin tervejärkistä neuvoa siitä miten olla huolehtimatta turhaan koko ajan.
 
Mulla on menossa viikot 8+0 ja meillä eka ivf-hoito tärppäsi tuoresiirrolla.6 alkiota jäi pakkaseen.Me ollaan lasta yritetty n.5v.ja olen kolmekymppinen.Takana tuulimunaraskaus ja kohdunulkoinen.Kyllä tässä on oltu onnesta sekaisin ja tippa linssissä;meille taitaa oikeasti tulla vauva sit tammikuussa.Varhaisultrassa näkyi 10.4mm alkio ja sydän tykytti.Neuvolaan aika 20.6.Mulla oli aika kovia alavatsa-ja selkäkipuja ja ramppasin päivystyksessä,jolloin sain muutaman päivän sairista.Pelkäsin jo pahinta,mut mulle vakuutettiin et kohtu kasvaa jne.Koko ajan on hirvee väsymys,töissä ei jaksais.Onneks heinäkuu lomaa.Huono olo on välillä,ihan ku ois jatkuva krapula.Yritän ottaa rennosti ja lepäillä duunin jälkeen!Onnea kaikille hoidoista onnistuneille ja voimia!
 
Täälläkin yksi hoidoilla raskautunut. Lapsettomuuden syy mun vaikea endometrioosi. Meillä takana 1.ICSI, 1.PAS, 2.ICSI, 1.PAS--> kaikki negoja. 3.ICSI toi kauan toivotun plussan 6.4. Nyt siis rv 14+2 menossa. Kaksi alkiota siirrettiin ja toinen on nyt matkassa :) Alkuraskauden ultrassa rv 7+3 sydän sykki niin vimmatusti. Kyl se oli uskomaton tunne. Np-ultrassakin kaikki OK, pikkuinen oli ottanut hurjan kasvupyrähdyksen. Mahottoman energinen pakkaus oli. Nyt tää raskaus alkaa vasta tuntua todelliselta, kun masu kasvaa. Kyl tää on ihanaa aikaa. Lievää pahoinvointia (iltaisin) mulla oli rv:lle 10 saakka ja tietty kuvioissa mieletön väsymys. Sen jälkeen on ollu energiaa vaikka toisille jakaa :)

Tuolta naapuripalstalta muistan ainakin Säteen ja Oreon. Hienoa, että näinkin montaa on nyt onnistanut. Toivotaan, että kaikilla menisi nyt hyvin ja saataisi ne omat nyytit kainaloon! Onnellista odotusta kaikille!!

Hansu & masuasukki
 
S tuossa aikaisemmassa viestissään kyseli osaako muut suhtautua luottavaisesti raskauteen ja kaipasi tervejärkisiä neuvoja. Multa ei niitä kyllä saa. Kait se on niin, että huoli ja pelko painaa meitä jokaista. Varsin ymmärrettävää kun on joutunut sitä omaa lastansa pitkään odottamaan ja käymään läpi koviakin hoitoja sekä loputtomia pettymyksiäkin. Se pelon kanssa on kait vain elettävä päivä kerrallaan.

Yksi esimerkki oli omalta kohdaltani eilen kun ilmaantui ruskehtavaa tuhruvuotoa. Vaikka olen lukenut tältä palstalla monella sitä olleen ja kuitenkin kaikki on ollut ok, niin kuitenkin olin jo ihan paniikissa. Siinä paniikissa sitten tuli taas soitettua klinikallekin. Sieltä vakuuteltiin että se on ihan normaalia tässä vaiheessa ja varsin yleistä. Eilinen päivä meni sitten tuota tuhruvuota pelätessä. Tänä aamuna taas aamupala meinasi tulla paluureittiä takaisin. Siitä olisi kait pitänyt iloita mutta en sillä hetkellä juuri osannut.

Kaiken huolen ja pelon keskellä olen yrittänyt iloita tästä päivästä ja että tänään on ainakin kaikki kunnossa. Uskon ettei tuo huoli omasta lapsesta enää koskaan helpota, se vain muuttaa muotoaan. Kun ei tartte enää pelätä keskenmenoa voi tilalle tulla huoli vakavasta sairaudesta tms. Tai entä sitten kun lapsi on murrosiässsä? Tuskin se huoli sittenkään helpottaa.

No tulipas taas purettua ajatuksia mutta sitä vartenhan tää palsta on.

Nautitaan tytöt tästä raskauspäivästä täysillä. Olemme sen ansainneet!!!!!
 
Hei! Mina kavin lauantaina laparoskopiassa missa todettiin ja poistettiin pco ja endo, molemmat. Viela en tieda minka asteisia olivat, mutta suht lievaa arvelisin. Seuraavaan konsultaatioon on viela kaksi viikkoa, ja sitten vasta tiedan mika ""lopullinen tuomioni"" on... ja mita hoitija aloitetaan, ja koska.... tama odottaminen on niin piinaavaa..... mutta olen huojentunut etta tamakin vaihe on nyt ohi, ja siirrytaan taas eteenpain...
Kuukautiset sitten alkoivat maanantaina (kuten odotettua)!

Ajateltiin taas yrittaa tosissamme tassakin kuussa (yritysta takana 1,5 v), ja pidetaan toivo korkealla....
On ihana lukea onnellisia tarinoita taalta ja saada puhtia meidankin toiveisiin! :)
 
Joo, eipä valitettavasti multakaan löydy hyviä neuvoja. Tänään on taas tullut ruosteenväristä vuotoa ja oon ihan hermoraunio. Ultraan on kolme tuntia ja pelottaa niin paljon mennä sinne. Mitäs jos siellä ei enää näykään mitään?? En uskalla ees ajatella ajatusta loppuun.. =´(
Ehkä (iso ehkä) tuon ultran jälkeen osaan ottaa rennommin, jos (vielä isompi jos) kaikki on edelleen hyvin.
Haluaisin vaan nauttia ja olla onnellinen, mutta en voi enkä osaa. Liian epätodellista ja liian usein ollut tuota vuotoa, että vois vain rentoutua.
Ehkä yritän ny nauttia näistä muutamasta tunnista, kun vielä ""kaikki on hyvin"".
 
Ultra onnellisesti ohi. Vauva oli n. 1,5cm pitkä ja sydän sykki hienosti!! Aika uskomatonta. Lääkärikin ihmetteli vuotoja, mutta sano, että välillä kohdun seinä vuotaa sieltä missä istukka ei oo kiinni. Tai molemmat alkiot on alunperin kiinnittynyt ja toinen vuotaa nyt pois. Toivon, että vuodot loppuis niin vois hengitellä ehkä vähän rauhallisemmin. Tai sitte ei. =)
Pahan olon pukkas taas päälle, kun kerkes tulla liian nälkä kotimatkalla. Ei auta mikään. Kohta meen saunaan ja sitte nukkuun. Tuleehan kellokin jo kohta kahdeksan. ;)
Ai niin, lugeja aletaan vähentään vasta reilun viikon päästä.. huoh.. ja estrogeeni vähenee yhdellä ens sunnuntaista lähtien. Eli pikkuhousun suojia saa lähteä hamstraamaan lisää. =) Ja lugeja myös apteekin kautta.
Kerokaahan voinneista ja ruokavinkkejä otan myös vastaan. =)
Ja meillä kasassa vkoja 7+3 ja ""tarkka"" laskettu aika on 29.1.2006. Eiku päiviä ja vkoja keräilemään. =)
 
Hienoa Oreo, että ultrassa oli kaikki kunnossa ja pienokainenkin oli jo kovasti kasvanut. Hurja on tuo kasvu- ja kehitysvauhti tällä hetkellä. Toivotaan, että vuoto loppuu ja pääset rentoutumaan siitä pelosta. Itselläni on ollut nyt pari päivää tosi niukkaa tuhrua ja sekin on jo aina säikäytänyt.

Oletko jo soittanut neuvolaan ja varannut ajan? Minä soitin ja sainkin ajan heti heinäkuun alkuun. Toivottavasti ei tartte perua. Oli tosi ihanan kuuloinen hoitaja. Pyysi varaamaan aikaa ekalle käynnille 1,5 tuntia. Mutta ennen tuota neuvolaa on se ultra. Toivottavasti meillä on sieltä kerrottavana yhtä ihania uutisia kuin teillä Oreo. Voin vain kuvitella onnen tunnetta kun eka kerran näkee pienokaisen sydämen sykkeen. Kyllä siinä varmaan hetkeksi unohtuu pahaolo yms. Soittaessani neuvolaan hoitaja laski pikaisesti lasketuksiajakseni Ystävänpäivän 14.2.2006. Mutta tarkennetti aika tulee myöhemmin.

Kyselit ruokavinkkejä Oreo. Luin jostain että kannattaisi syödä pientä välipalaa joka toinen tunti. Hedelmiä, jogurttia, leipää yms. Itselläni tällä hetkellä suurena himon kohteena vihreät, kovat ja kirpeät omenat. Kohta pitää lähteä kauppaa niitä ostamaan lisää. Itselläni on ainakin se linja, että syön aina kun maistuu. Ja kyllähän se maistuukin. Aamulla tosin huonosti mutta ruuan himo kiihtyy iltaa kohden.

Hyvää päivän jatkoa kaikille ""äideille ja pikku-kavereille"".
 
Nostetaanpas meidätkin ykkös-sivulle, niin pysytään ajantasalla. =)
Oon varannu neuvolan ja ens maanantaina olis tarkotus sinne mennä. Ekalla käynnillä ilmeisesti vaan täytellään papereita ja jutellaan. Odotukset ei sen suhteen oo korkealla. Sain eilen klinikalta jo Äitiyskortinkin! =) Niin ja ne kaksi kuvaa vauveliinista. Lääkäri pahoittei, ettei saa videolle, ku sitte näkyis se sykekin. =)
Ystävänpäivähän olis hyvä laskettuaika, ja yhtä hyviä on kaikki muutki tietysti. ;)
Pitääkin kokeilla noita vihreitä omenoita, josko niistä ois apua.
 
Nämä viestit siirtyy todella nopeasti tuonne toiselle sivulle. Siis huomattavasti aktiivisempaa viestittelyä kuin tuolla lapsettomien puolella.

Tänään on ihana aamu. Aurinko paistaa kesäisesti eikä pienintäkään pahanolon tunnetta. Ihanaa.

Viikonloppu edessä ja kohtahan on jo juhannus. Päätettiin viettää juhannus ihan kahdestaan kun toivon mukaan jo seuraavaa Juhannusta juhlitaan kolmestaan (tai neljästään).

Tänään koossa 6+0, siis uusi viikko määrä käsillä.

Hyvää ja aurinkoista viikonloppua jokaiselle!
 
Ai niin, ku teilläkin Josu siirrettin kaksi! Olispa mahtava homma, jos molemmat olis kiinnittynyt. =) Vai mitä olette aiheesta miettineet?
Mää oon vähän ihmetellyt, kun oon ollu niin jotenkin rauhallinen tämän asian suhteen. Jos ei panikointia noista vuodoista oteta lukuun. Lähinnä tarkotan sitä, etten oo vielä kertaakaan itkenyt onnesta tms. Oon onnellinen, mutta ehkä en jotenki vieläkään usko asiaa todeksi?
Tulipas ny sekavasti, toivottavasti joku ymmärtää. =)
Jokos täältä kaikki muut on lähtenyt kesäloman viettoon?
Mulla alkaa loma vasta elokuussa, joten lomasta on turha vielä haaveilla.
 
Tuo kysymys mahdollisista kaksosista on mulle täydellinen tunteen ja järjen ristiriita. Tunnetasolla ajattelen, että olisi upeaa jos molemmat olisi kiinnittyneet ja tulossa olisi kaksoset. Ajatus tuplaonnesta. Mutta järjen tasolla tilanne on toinen. Kun mietin kaikkia riskejä mitä kaksoisraskauteen liittyy ja lisäksi pelko miten pärjäisimme kahden pienen kanssa niin kyllä hirvittää. En siis tiedä mitä tällä hetkellä toivon, yksi vai kaksi. Pääasia on, että oli sitten yksi tai kaksi kaikki menisi hyvin loppuun asti. Mies tosin jo yhtenä iltana mietti isomman auton vaihtoa. Totesi kyllä sitten, että odotetaan nyt ensin se ultra niin tietää miten iso auto pitää olla. Mielestäni todella miehinen suhtautuminen asiaan ja hyvä tekosyy pohtia uuden ja paremman auton hankkimista....

Eilen kävin kaupungilla ja ""vahingossa"" eksyin vauvan vaateosastolle. Siellä tuli melkoinen olo, täytyi lähteä äkkiä pois. Tuntui niin epätodelliselta, että kohta voisi olla jopa ihan oikeasti asiaa sinne. Ja heti piti vilkuilla taakseen ettei vaan kukaan tuttu nähnyt!!!!!

Kyllä tää vieläkin on jotenkin niin epätodellista mutta onneksi on aikaa totutella asiaan.
 
Hei kaikille! Elelen raskausviikkoa 33+4. Hoitohistoriaan kuuluu epäonnistuneet Clomifenin syönnit, ovulaation induktion piikitykset x2, yksi ivf ja tämä on ensimmäinen pas, josta raskaus viimein alkoi ja jatkui.

Tukena oli tällä hoitokerralla 11 viikolle asti Lugesteronit ja Progynovat ja uskon tämän tukihoidon olleen se tekijä, joka sai raskauden alkamaan ja jatkumaan. Alkio siirrettiin kohtuun 8.11. kolmen kuukauden pakastimessa olon jälkeen, ja onnen tunne oli mahtava kun testi oli plussaa. Yritystä oli silloin takana yli kolme vuotta. Kuudennella raskausviikolla alkoi melko runsas menkkamainen verenvuoto ja olin varma keskenmenosta, mutta ultrassa näkyi pienen pieni alkio jolla sydän sykki... alkio oli vasta reilun kolmen viikon ikäinen ja kyseessä ensimmäiset sydämen sykkeet. Vuotoa tuli muutaman kerran rasitukseen liittyen ja loppui levolla ja sairaslomalla. Sen jälkeen odotusaika on sujunut melko mukavasti, tosin pelon ja onnen sekaisin tuntein. Vieläkään en uskalla täysillä uskoa, että kaikki todellakin menee hyvin loppuun asti. Kovasti miehen kanssa odotellaan pikkuisen syntymää ja mietitään millainen otus sieltä tulee ja onko tyttö vai poika. Vauvan huone on valmiina ja kaikki muut tavarat, tosin sekin saa toisinaan kauhuajatuksia päähäni, jos vauva kuolisikin kohtuun. Järki kyllä sanoo, että ne asiat eivät mitenkään riipu toisistaan.

Onnellista odotusta ja kesän jatkoa kaikille!!!
 
Täällä olo jatkuu samanlaisena;rinnat on välillä tooosi kipeät, ja kuvotusta on melkeimpä koko ajan... Ja nälkä on myös koko ajan. Olen yrittäny syödä noin parin tunnin välein jotain pientä, vaikkapa hedelmiä, mutta kyllä on välillä niin veltto-olo että huh,huh...
Ja hellettäkin on, aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta ja varjossa lämmintä 30, vettä kuluu ihan kiitettävästi.

Tuli muuten tos mieleen että Mitkä teidän muiden siirtopäivät on ollu?? Ja kuinka kauan käytitte lugeja tms.?
Entä milloin teillä on/oli eka ultra??

Minulla oli siirtopäivä 3vkoa sitten eli 27.5 ja viimeset luget meni eilen ja eka ultra on heinäk. toisella vkolla eli vkolla 27.

Eipäs muuta täl kertaa kuin mukavaa viikonloppua kaikille!!!
 
Ensimmäinen neuvolakäynti on nyt sitten myös takana päin. Eipä siellä tosiaan mitään ihmeellistä tapahtunut. Verenpaine mitattiin (yläpaine tutusti hieman koholla), hemoglobiini mulla on edelleen hyvä 145, paino oli noussu joo.. =) Suvun sairaudet tuli lueteltua, mun puolelta niitä tuntu olevan enemmän ku miehen puolelta. Lisäks hieman ongelma on, että en oo sairastanut vesirokkoa. Tai ainakaan niin, että Äitini sitä muistais. =)
Meillä oli siirtopäivä 11.5. Ja luget on edelleen vahvasti käytössä. Eilen sain vähentää estrogeenin kahteen tabuun. Lugeja aletaan vähentää vasta ens su eli vkolta 9 alkaen. Oiskohan vasta vkolla 11 tai 12 ku loppuu kokonaan. Eli vielä saa jonku viikon noiden kanssa säätää.
Sullahan loppu aikaisin nuo luget? Teillähän oli tuoresiirto? Vaikuttaakohan se. Meillähän oli tosiaan pas.
Ja ekassa ultrassa me käytiin 15.6.
Aurinkoista juhannusviikon alkua! =)
 
Poistun linjoilta. Meidän pienokainen ei jaksanut 6. raskausviikkoa pidemmälle ja siirtyi viikonloppuna enkeli-vauvojen joukkoon. Suru ja tuska on meillä kova. Mieli ei tunnu jaksavan hyväksyä tapahtunutta. Nyt on vain paljon miksi-kysymyksiä. Ehkä joskus vielä saamme niihin vastauksen. Meillä on ikävä omaa enkeli-vauvaamme.

Käyn ehkä joskus lueskelemassa teidän viestejä mutta tällä hetkellä kaikki vauvoihin ja odotukseen liittyvät asiat tuntuvat liian kipeältä.

 
Voi Josu. Oon niin pahoillani! Ei löydy sanoja lohduttaan, ja onkokaan sellaisia sanoja olemassa, jotka lohduttais.. Toivon ja rukoilen teille voimia! Isoin halauksin, Oreo
 
Hei Josu,
otan osaa suruunne. Kohtalo on joskus julma, ei osaa muuta sanoa. Toivon että sinä ja miehesi jaksatte tukea toisianne ja löydätte ne tarvittavat voimat, joilla selvitä tästäkin tilanteesta. Lämpimin ajatuksin, s.
 

Similar threads

J
Hoidoilla raskautuneet
Viestiä
1
Luettu
518
Lapsen saaminen
Josu
J

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa