hoi työssäkävijät!

[äippppä]

Miten ihmeessä saatte ajan riittämään?
Tuntuu kun elämä olisi yhtä kilpajuoksua ajan kanssa,aamulla 8 töihin,puol viis kotona,ruuan laitto ja syönti.Isommat harrastuksiin (ei onneks paljon harrastuksia).Pyykinpesut,kodinsiistiminen,Pian kello onkin 19 ja iltapalat, suihkut ym.klo 20.30 lapset peteihinsä ja ah..ihana hengähdystauko itselle...ja itse nukkumaan.Viikolla pitäis itsekkin ehtiä jossain välissä liikkumaan että pysyis kunto ees jonkinlaisena ja tavata joskus ystäviäkin,mutta se ajanpuute?.Puhutaan että kiire on itseaiheutettua, mutta mistä sitä arjessa karsisi, kun koti on vain hoidettava?Onko muillakin samoja ongelmia?

 

[taustalla]

Ei aika riitä mitenkään, aina on ihan hirveä hoppu! joa päivä ajattelen, että mitä järkeä työssäkäynnissä on? Tilipäivänä sen tajuan, ei rahat muuten riittäisi laskuihin. Silti olen mielessäni hakenut jo vuoden ratkaisua ja muutosta tähän rumbaan, ei vaan ole vielä löytynyt.

Toisaalta työ on mielekästä ja haastavaa suurimman osan ajasta, mutta mulla on joka päivä huono omatunto etten ehdi olla tarpeeksi lasten kanssa. Varsinkin esikoinen jää koko ajan paitsioon (10 v.) pikkusiskon kiukutellessa iltaisin ja viedessä muutenkin kaiken liikenevän huomion.

Mies tekee arkisin suurimman osan kotitöistä, arki-illan menot on karsittu minimiin ja viikonloput on koitettu rauhoittaa. Mutta silti kyllä tää yhtä rumbaa on.

 

[hi-5]

Kävin töissä lasten välillä hetken aikaa ja isojen ruokasatsien tekeminen ja niiden pakastaminen auttoi suunnattomati. Kunhan vain muisti ottaa seuraavan päivän ruuat edellisen iltana tai viimeistään aamulla jääkaappiin sulamaan, niin ei tarvinnut mikron äärellä sulatella minuuttitolkulla. Miltei mikä tahansa ruoka on pakastuskelposita, jopa perunamuusi, mutta se kyllä täytyy kiehauttaa ennen syömistä, kosk arakenne muuttuu vetiseksi ja kokkareiseksi pakkasessa. Kiehauttamisen jälkeen on taas ihan ok.

Myös ns. pikaruokaa kuten nuudeleita tai pastaa, kinkkupaloja & pakastemaissia tuli syötyä silloin, kun pakkasruuat joko kyllästyttivät tai pakkanen oli tyhjä.

 

[digi]

Kiirettä pitää. Sukulaiset, kummit ja isovanhemmat on tervetullut apu :flower: . siihenkin tottuu, että paahdetaan sata lasissa ja se on vaarallista - polttaa itsensä loppuun tai parisuhde jää hoitamatta. Kannattaa ottaa apua vastaan jos tarjotaan, tai pyytää sitä.

 

[samase]

ihan nytkin silmät ristissä,hommat kaatuu päälle,lapset ja äiti kiukuttelee ja väsyttää.3-vuorotyö vie mehut eikä jaksa suunnitella mitään.lapset käy hoidossa ei paljon harrasteta muuta kun tätä arjen pyöritystä. =)

 

[enpä tiedä]

ei se aika riitäkään. kaikki hommat kasaantuu, ja välillä pää hajoaa. tekemättömät asiat aiheuttavat minulle unettomuutta, ja viime yönäkin nukuin ruhtinaalliset 3 tuntia, ja pyöriskelin sängyssä 5 tuntia. Mutta mitään ratkaisua tähän oravanpyörään en näe. tässä sitä taaperretaan ja suoritetaan elämä pois...

 

[sibelius79]

mulla pienempi anopilla hoidossa joten se helpottaa 2-vuorotyöntekijän arkea isompi tarhassa,eskarissa. kylläpä nuo työpäivät on yhtä hulinaa mutta näin vapaapäivänä pitää sit ottaa menetetty aika takaisin..koneet enimmäkseen tekee ne kotityöt.. ja yhdessä koko perhe niin ei kaikki jää mulle

 

[mammammaa]

Jos mahdollista, nii 7 kg pesukone tekee ihmeitä pyykinpesuhommien kanssa! Jos taloyhtiöllä pesukone, nii se on ainaki 7kg, kannattaa hyödyntää

 

[äityliini74]

Hyvin ehdin teken vaikka mitä. Oon 4h päivässä töissä.

 

[Micosa]

Ehdin nykyään,kun lopetin turhan stressin siivoamisesta ja pyykinpesusta.
Eihän joka päivä kotia tarvitse lattiasta kattoon siivota.
Imuroin vähintään joka toinen päivä ja muita silloin kun aikaa on.
Illat mies käy harrastuksissa ja minä kokouksissa(poika vielä pieni ettei harrasta)

 

[äiti]

Yhdyn edelliseen. Eihän kodin tarvi olla niin sliipattu arkipäivinä, jos äiti ja isä käy työssä päivittäin ja lapset on hoidossa...Ei kannata yrittää olla täydellinen kaikessa sekä työssä, että kotona tai saa alta aikayksikön burnautin. Riittää, kun perustarpeet tulee tyydytettyä, lämmintä ruokaa, puhtaita vaatteita ja aikaa ja rakkautta lapsille ja miehelle. Itse katson mielummin lasten ja miehen iloisia silmiä ja vähän sotkustaki kotia kuin välimpitämättömiä tai itkuisia silmiä ja putipuhdasta kotia....

 

[tirppis]

Onhan tämä kauhun tasapainoa, vaikka kaikki neljä lastamme onkin kilttejä ja omatoimisia. Isommat kulkee itsenäisesti harrastuksissaan.

Ja kun oma ammattini sattuu olemaan LUOKANOPETTAJA, niin töitä teen lähes joka päivä kotona, kun olen saanut lapset enin nukkumaan, että pystyn keskittymään asioihini ja ettei lapset näkisi salassapidon piiriin kuuluvia papereita.

Rahat ei riitä kotona olemiseen, vaikka haluaisinkin. Ja töistäkin on vaikea olla pois, kun tippuu kärryiltä. Onneksi työ on mielekästä, vaikka rankkaa.

 

[Dora09]

\

Ei aika riitä mitenkään, aina on ihan hirveä hoppu! joa päivä ajattelen, että mitä järkeä työssäkäynnissä on? Tilipäivänä sen tajuan, ei rahat muuten riittäisi laskuihin. Silti olen mielessäni hakenut jo vuoden ratkaisua ja muutosta tähän rumbaan, ei vaan ole vielä löytynyt.

Toisaalta työ on mielekästä ja haastavaa suurimman osan ajasta, mutta mulla on joka päivä huono omatunto etten ehdi olla tarpeeksi lasten kanssa. Varsinkin esikoinen jää koko ajan paitsioon (10 v.) pikkusiskon kiukutellessa iltaisin ja viedessä muutenkin kaiken liikenevän huomion.

Mies tekee arkisin suurimman osan kotitöistä, arki-illan menot on karsittu minimiin ja viikonloput on koitettu rauhoittaa. Mutta silti kyllä tää yhtä rumbaa on.

Hei!
Itse olen ollut samassa tilanteessa ja löysin ratkaisun tilanteeseen. Mielelläni kertoisin siitä sinullekin. Ota yhteyttä sähköpostiin hannak_k@hotmail.com

 

[Dora09]

\

ei se aika riitäkään. kaikki hommat kasaantuu, ja välillä pää hajoaa. tekemättömät asiat aiheuttavat minulle unettomuutta, ja viime yönäkin nukuin ruhtinaalliset 3 tuntia, ja pyöriskelin sängyssä 5 tuntia. Mutta mitään ratkaisua tähän oravanpyörään en näe. tässä sitä taaperretaan ja suoritetaan elämä pois...

Myös sinä voisit ottaa yhteyttä sähköpostitse hannak_k@hotmail.com

 

[TuiKKu]

kokopäivätyö, 2 pientä lasta ja kodinhoito onkin sellanen yhtälö että vapaa-aikani on työmatkat 40 min kumpaakin suuntaan.
nautin kuitenkin niistä pienistä hetkistä joilloin lapset istuu syliin ja ollaan vaan tai viikonloppusin kun lapset leikkivät aamulla keskenään ja juon kupin kahvia sillä aikaa
joska en pääse yksin kävelylle, kun ilmat sallii käyn iltasin ennen kun mennään kotiin lasten kanssa pienellä happihyppelyllä ja viikonloppusin yritän houkutella miehen mukaan kun laitetaan molemmat lapset rattaisiin ja lähdetään kävelylle.

 

[kukkerikuu]

Meillä ei stressata pölykoirista ja lattaialla lojuvista tavaroista. Siivotaan kunnolla lauantaina ja järjestellään aina ohi kävellessä. Eläminen saa meillä näkyä. Viikonloppuisin hiihdän vajaan tunnin/päivä (pojat päiväunilla niin isä voi touhuta omiaan), kerran viikossa jumpassa ja sit muulloin ulkoillaan iltaisin poikien kanssa tai käydään potkuriajelulla koko perhe. Kuntopyörä kotosalla myös ja joskus kävelyllä naapurin rvan kanssa.

Turha stressi pois ja rennompaa meininkiä niin kyllä se siitä. Meillä kaksi koiraakin, mutta onneksi asutaan maalla ja ovat metsästyskoiria että voi laskea irti näin talvella tutkapanta kaulassa juoksemaan itsekseen tuohon metsään. Kesällä sitten lenkitettävä, mutta illat valoisempia...