En tiedä miksi kommentoi kaikki kirjoituksia, mutta eräs kommentti pisti silmään sen verran pahasti että haluan oikaista asiat.
Olen siis se 16-vuotias Hiv-miehen raiskaama tyttö. Olin tulossa kaupasta kotiini ja kuin tyhjästä hän ilmestyi ja tarrasi kiinni. Ei, minulla ei ollut minihametta, tai paljastavia vaatteita. Minulla oli aivan tavalliset college housut, pusero ja takki.
Hänen takia olen joutunu käymää kohta vuoden verran terapiassa, suhteeni kariutui, elmäni kokonaisuudessaan meni pilalle. Olen tapahtuma hetkestä asti syönyt erilaisia unilääkkeitä ja masennus lääkkeitä, että saisin nukuttua omassa kodissani, mihin en kykene kunnolla vieläkään. Elin seuraavat 3kk kotona, poistumatta juuri mihinkään. Onneksi ystäväni hoiti kaupassa käymiset ja muut. Kouluni kärsi tapahtuneesta. Enkä valmistu sen vuoksi ajallani Päihde- ja mielenterveys hoitajaksi.
Tiedostan hänen kohta vapautuneen, jollei ole jo. Pelkään aivan kamalasti jo nyt. Joudun vaihtamaan asuin seutua, jollen koko kaupunkia.
En kirjoita tätä sen vuoksi, että hakisin jtn sääliä tai vastaavaa, vaan halua oikaista ja kertoa faktat, koska olen lukenut niin monelta sivulta todella solvaavaa tekstiä. Raiskaus ei ole koskaan uhrin vika.