ainaoptimisti
Ollaan kohta 9kk tunnettu. Molemmat yli 40v. Alussa epävarmuutta mun puolelta ja kovin vähäistä tapailua hänen puolelta. Nyt syksystä asti hieman tiiviimpää. Mutta tää on niin vaikeaa kun meillä on ihanaa yhdessä vaikka ei intiimisti ole vielä syksyn yrityksessä oltukaan. Kun ei olla fyysisesti yhdessä hänelle riittää satunnainen viestiminen ja aloitetta mistään hän ei yleensä tee. Saattaa sanoa että katsellaan ens kertaa mutta sitten hänellä on esteinä lapset ja opiskeluun liittyvät jutut ja meidän treffit aina siirtyy. Seurusteluahan tämä ei vielä ole eikä hän ole mitenkään vastuussa menoistaan mulle mutta ikävä olisi ja kaipaan häntä. Hän on myös saanut siipeensä aiemmassa suhteessa ja pelkää. On sen verran avannut että nainen oli mustasukkainen ja suhde oli vaikea. Minkä verran se vaikuttaa tähän hitaastietenemiseen, en tiedä. Näemme niin harvoin, että vaikea ottaa näitä puheeksi ja pelkään että karkoitan hänet sitten kokonaan. Mulla oli aiempi suhde myös hyvin epävarmaa koko ajan mutta se kaatui muihin juttuihin. Tämä mies on aivan ihana muuten kaikin puolin. Mikä neuvoksi? Kärsivällisyys varmaan auttaisi