K
Kalanpala3556
Vieras
Huh huh... pakko vaan purkautua hieman. Kun ei enää jaksa sanoa vastaan... Eli mun isäpuoli on niin raivostuttava tapaus, että huh huh. Ei mikään paha ihminen sinällään, mutta kun kaikki on tullut aina valmiina pöytään...
Eli isäpuoleni on ollut koko ikänsä samassa duunissa. Duuni on myyntityötä ja työssään hän on hyvä. Hänen hommansa on sellaista, että soittoja tulee iltaisinkin, mutta muuten ei kovin raskasta. Muistan aina kun olin kesätöissä tuossa firmassa useemman kesän (ja toki muitakin pätkäduuneja tein siellä). Isäpuoleni lähinnä siellä istuskeli ja tappoi aikaa. Ikinä ei ollut kiire mihinkään ja työnteko tuntui olevan lähinnä oleskelua. Toki oleskelikin sitten pitkiä aikoja siellä...
Kotona isäpuoleni ei tee yhtään mitään muuta kuin katsoo telkkua ja istuu koneella. Äiti tekee ruuat, siivoa sun muuta. Paitsi sitten kommentoi miten paljon hän painaa duunia tms.
Mun mies valmistui 5 vuotta sitten ja on sitten tehnyt kaiken maailman pätkäduuneja. Nyt jäi vuodenvaihteessa työttömäksi ja päätimme että kokonaistilanteen kannalta ei väkisin ees mee duuniin. Eli hakee toki hyviä vakipaikkoja (tai loistavia pätkätilaisuuksia). Säästetään lasten hoitomaksuissa jne.
No mun isäpuoli tietenkin kommentoi mulle jotain, että "tossa iässä mä olin jo ollut putkeen duunissa 10 vuotta", "kyllä töitä saa jos haluaa", "Kannattaako sitä kouluja käydä että pääsis työttömäksi". Ja kyllä sinne tulee kaikkea "nykyajan ihmiset"-potaskaa.
Isäpuoleni tuli kuvioihin kun minä olin 10v ja mun isoveljet 12 ja 14. Ja ei ole osallistunut kasvatukseen oikein millään tavalla. Äijä on lisäksi kaappijuoppo, käytännössä aina kun on vapaata niin on kännissä. Onneksi kännissä tosin on vaan hiljaa...
Silti kyllä mä häntä rakastan. Hän on monta hyvää asiaa tehnyt ja lastenlapsilleen on tosi hyvä isoisä (paitsi se tissuttelu). Onneksi hänen juomisensa on huomaamatonta...
Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Eli isäpuoleni on ollut koko ikänsä samassa duunissa. Duuni on myyntityötä ja työssään hän on hyvä. Hänen hommansa on sellaista, että soittoja tulee iltaisinkin, mutta muuten ei kovin raskasta. Muistan aina kun olin kesätöissä tuossa firmassa useemman kesän (ja toki muitakin pätkäduuneja tein siellä). Isäpuoleni lähinnä siellä istuskeli ja tappoi aikaa. Ikinä ei ollut kiire mihinkään ja työnteko tuntui olevan lähinnä oleskelua. Toki oleskelikin sitten pitkiä aikoja siellä...
Kotona isäpuoleni ei tee yhtään mitään muuta kuin katsoo telkkua ja istuu koneella. Äiti tekee ruuat, siivoa sun muuta. Paitsi sitten kommentoi miten paljon hän painaa duunia tms.
Mun mies valmistui 5 vuotta sitten ja on sitten tehnyt kaiken maailman pätkäduuneja. Nyt jäi vuodenvaihteessa työttömäksi ja päätimme että kokonaistilanteen kannalta ei väkisin ees mee duuniin. Eli hakee toki hyviä vakipaikkoja (tai loistavia pätkätilaisuuksia). Säästetään lasten hoitomaksuissa jne.
No mun isäpuoli tietenkin kommentoi mulle jotain, että "tossa iässä mä olin jo ollut putkeen duunissa 10 vuotta", "kyllä töitä saa jos haluaa", "Kannattaako sitä kouluja käydä että pääsis työttömäksi". Ja kyllä sinne tulee kaikkea "nykyajan ihmiset"-potaskaa.
Isäpuoleni tuli kuvioihin kun minä olin 10v ja mun isoveljet 12 ja 14. Ja ei ole osallistunut kasvatukseen oikein millään tavalla. Äijä on lisäksi kaappijuoppo, käytännössä aina kun on vapaata niin on kännissä. Onneksi kännissä tosin on vaan hiljaa...
Silti kyllä mä häntä rakastan. Hän on monta hyvää asiaa tehnyt ja lastenlapsilleen on tosi hyvä isoisä (paitsi se tissuttelu). Onneksi hänen juomisensa on huomaamatonta...
Onko muilla vastaavia kokemuksia?
