herkut ja prinsessat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kuinka paljon rakkautta hälle suonkin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kuinka paljon rakkautta hälle suonkin

Vieras
Mieheni on pettäjä ja viaraissa kävijä.

Taitavana suhde pelaajana osaa asiansa, nainen uskoo olevansa herkku ja prinsessa.

Loukkaa aina syvältä etenkin , hullua kyllä, se kun mieheni viesteissä vilahtelee aina sanoja kautta sanontoja joita minä olen käyttänyt hänelle.

Heikko itsetunto ja kauhea tarve saada huomiota ja palvontaa.

Ja eniten ottaa aivoon että vaan rakastan tätä miestä vaikka en ollenkaan aina tykkää.

Aikoinaan jaksoin ottaa yhteyttä naiseekin ja sotkeentua keitoksiin vaan enää en jaksa, jos ei tämä niin joku muu.

Nyt taas käryt käynyt ja kotona ollaan niin hellää ja kiihkeää ja vaikka mitä.
Kunnes taas huomaan että suuttuu ja kiukuttelee tyhjästä on poissaoleva ja ärtynyt, hmm hyvä syy uskotella itselleen että lohtua voi hakea muualta.

Tiedän että jonain päivänä rakkauteni on tältä osin loppuun kulunut ja väsyn ja luovutan.

Prinsessat ja herkut saavat sitten pitää mieheni.

En olisi koskaan uskonut olevani tälläisessä tilanteessa vaan olen, uskomatonta
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap :):
No ei ole ainoa, mutta saataanaa en suostu tunnustamaan sisuksissani olevaksi ;)

siinäpä se: olen puhdas sielultani vaan mieheni on syntinen. Olen siis sokea saatanalle sisälläni. Silmäni näkevät sokeana, korvani kuuroina kuulevat ja uskovat valheen äänen sieluni lauluna, jotka paholaisen sävelin soivat:

Mieheni on pettäjä ja viaraissa kävijä.

Taitavana suhde pelaajana osaa asiansa, nainen uskoo olevansa herkku ja prinsessa.

Loukkaa aina syvältä etenkin , hullua kyllä, se kun mieheni viesteissä vilahtelee aina sanoja kautta sanontoja joita minä olen käyttänyt hänelle.

Heikko itsetunto ja kauhea tarve saada huomiota ja palvontaa.

Ja eniten ottaa aivoon että vaan rakastan tätä miestä vaikka en ollenkaan aina tykkää.

Aikoinaan jaksoin ottaa yhteyttä naiseekin ja sotkeentua keitoksiin vaan enää en jaksa, jos ei tämä niin joku muu.

Nyt taas käryt käynyt ja kotona ollaan niin hellää ja kiihkeää ja vaikka mitä.
Kunnes taas huomaan että suuttuu ja kiukuttelee tyhjästä on poissaoleva ja ärtynyt, hmm hyvä syy uskotella itselleen että lohtua voi hakea muualta.

Tiedän että jonain päivänä rakkauteni on tältä osin loppuun kulunut ja väsyn ja luovutan.

Prinsessat ja herkut saavat sitten pitää mieheni.

En olisi koskaan uskonut olevani tälläisessä tilanteessa vaan olen, uskomatonta
Lainaa




Itse en syntiä tee mutta muista kirjoitan ja heidän synneistään provoilen. Itse olen syynnitön, vaikka saatanan kätyri olenkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kuinka paljon rakkautta hälle suonkin:
Mieheni on pettäjä ja viaraissa kävijä.

Taitavana suhde pelaajana osaa asiansa, nainen uskoo olevansa herkku ja prinsessa.

Loukkaa aina syvältä etenkin , hullua kyllä, se kun mieheni viesteissä vilahtelee aina sanoja kautta sanontoja joita minä olen käyttänyt hänelle.

Heikko itsetunto ja kauhea tarve saada huomiota ja palvontaa.

Ja eniten ottaa aivoon että vaan rakastan tätä miestä vaikka en ollenkaan aina tykkää.

Aikoinaan jaksoin ottaa yhteyttä naiseekin ja sotkeentua keitoksiin vaan enää en jaksa, jos ei tämä niin joku muu.

Nyt taas käryt käynyt ja kotona ollaan niin hellää ja kiihkeää ja vaikka mitä.
Kunnes taas huomaan että suuttuu ja kiukuttelee tyhjästä on poissaoleva ja ärtynyt, hmm hyvä syy uskotella itselleen että lohtua voi hakea muualta.

Tiedän että jonain päivänä rakkauteni on tältä osin loppuun kulunut ja väsyn ja luovutan.

Prinsessat ja herkut saavat sitten pitää mieheni.

En olisi koskaan uskonut olevani tälläisessä tilanteessa vaan olen, uskomatonta



"Olen pettäjä ja viaraissa kävijä.

Taitavana suhde pelaajana osaan asiani, nainen uskoo olevansa herkku ja prinsessa.

Loukkaan aina syvältä etenkin , hullua kyllä, se kun viesteissäni vilahtelee aina sanoja kautta sanontoja joita hän on käyttänyt minulle.

Minulla on heikko itsetunto ja kauhea tarve saada huomiota ja palvontaa.

....



Kun näin teet ja näet itsesi ja rukoilet niin voit saada anteeksi ja saatana poistuu sielustasi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kuinka paljon rakkautta hälle suonkin:
En olisi koskaan uskonut olevani tälläisessä tilanteessa vaan olen, uskomatonta

Miksi "herkut ja prinsessat" viehättävät ja kiinnostavat miestäsi niin paljon enemmän kuin mitä sinä häntä viehätät/kiinnostat? Kun menitte yhteen olit varmasti hänelle herkkujen herkku ja prinsessojen prinsessa. Miten olet siitä muuttunut?

Jussi
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jussi2u:
Alkuperäinen kirjoittaja kuinka paljon rakkautta hälle suonkin:
En olisi koskaan uskonut olevani tälläisessä tilanteessa vaan olen, uskomatonta

Miksi "herkut ja prinsessat" viehättävät ja kiinnostavat miestäsi niin paljon enemmän kuin mitä sinä häntä viehätät/kiinnostat? Kun menitte yhteen olit varmasti hänelle herkkujen herkku ja prinsessojen prinsessa. Miten olet siitä muuttunut?

Jussi

No just, Jussipa taas kyssärin hoksasi laittaa... Jokainen meistä muuttuu, useimmat kasvavat, joku leveyttä, joku henkisesti, kuka mitenkin, mutta jokaikinen meistä muuttuu ajan myötä. Ja olipa muutos mikä tahansa, se ei koskaan, oikeuta ketään pettämään puolisoaan. Jos puoliso muuttuu sellaiseksi, että todella ei halua esim. seksiä hänen kanssaan, niin silloin otetaan ero ja haetaan sitten se uusi herkku tai prinsessa tai mikä tahansa. Miksi pettäminen yritetään aina laittaa petetyn syyksi?????
 
Alkuperäinen kirjoittaja Morallimaija:
Jokainen meistä muuttuu, useimmat kasvavat, joku leveyttä, joku henkisesti, kuka mitenkin, mutta jokaikinen meistä muuttuu ajan myötä.
Toden totta. Ja on parisuhteita joissa muututaan sillälailla jotenkin yhdessä että aina vaan ollaan puolin ja toisin niin juuriaan myöten ja läpeensä tyytyväisiä. Ja siten on sellaisia suhteita joissa toinen on tai toteuttaa niin kovasti _omaa itseään_ ettei sitä kumppani enää mitenkään kykene sietämään.

Alkuperäinen kirjoittaja Morallimaija:
Ja olipa muutos mikä tahansa, se ei koskaan, oikeuta ketään pettämään puolisoaan.
En ymmärrä tuota pettämisen käsitettä, mistä siinä on kyse? Kuka milloinkin pettää, missä asiassa, ja missä vaiheessa?

Alkuperäinen kirjoittaja Morallimaija:
Jos puoliso muuttuu sellaiseksi, että todella ei halua esim. seksiä hänen kanssaan, niin silloin otetaan ero ja haetaan sitten se uusi herkku tai prinsessa tai mikä tahansa.
Sitähän hakuahan tuo keskustelun kohde nimenomaan on suorittamassa. Mitä ihmeen merkitystä sillä kokonaisuuteen nähden täysin mitättömällä seikalla voisi olla että mikä päivämäärä siinä tuomioistuimen leimaamassa eropaperissa onkaan?

Alkuperäinen kirjoittaja Morallimaija:
Miksi pettäminen yritetään aina laittaa petetyn syyksi?????
En syyllistä vaan kysyn mikä/missä on se perussyy tai perimmäinen vaikutin joka johtaa siihen että parisuhteessa oleva hakee seksuaalista nautintoa, ja/tai erotiikkaa, ja/tai läheisyyttä, ja/tai välittämistä ja/tai hellyyttä, ja/tai huomiota, tms/yms/jne toisaalta?

Niitä siekailemattomia saalistajia, mahtavia metsästäjiä, patologisia panijoita, kyltymättömiä kuksijoita, ja natiiveja nymfoja kun oikeasti enimmäkseen löytyy vain kirjallisuudesta. Todellinen syy siihen että haluaa eroon kumppanistaan on, lähes aina, jokin muu seikka.

Tuo niin sanottu "pettäminen" on vain yksi tapa/keino jolla kumppanista eroon pyritään, kumppanista jonka kanssa ei (enää) ole lainkaan hyvä ...olla. Minusta(kaan) se ei ole "siisti" tapa mutta usein on niin että monet muut keinot on jo tuloksetta käytetty.

Jussi
 
Mitkä muut keinot? Sekö ei sitten onnistunut että on vuokrannut itelleen uuden kämpän, laittanut vaimolle heippalapun ja lakimiehensä numeron keittiön pöydälle ja nostanut kytkintä. Siihen malliin ne on ihmiset ennenkin toisistaan eroon päässeet.
 
Ei, vaan minun mielestäni se pettäminen on pelkurin tapa lähteä. Antaa toisen tehdä ratkaisun ja ottaa sen eroaskeleen, jos ei halua huoripukin kanssa elellä.

Säästyy kuuntelemasta toisen miksi? Eikö me voitaisi vielä yrittää, etkö rakasta minua enää? -kysymyksiltä, kun vastaus kuitenkin vaan on; tekee mieli vierasta pimppaa, eikä se nyt niin coolia ollutkaan elellä sun kanssa. Ja saa toineen ottaa vastuun omista surkeista tuntemuksistaan "sähän halusit erota. joo, mut sä petit. sä halusit erota." Eron tuo siis esiin se petetty, ei pettäjä pelkuri.

Kyllä se on suoraselkäinen aikuinen, joka ENSIN eroaa epätyydyttävästä ihmissuhteestaan ihan itse ja ottaa vastaan ja kestää mitä kaikkea vastaan tuleekaan erotessa. Ja sitten vasta, puhtaat jauhot pussissa, lähtee katselemaan kiinnostavampia vaihtoehtoja.
 
Kun onkin kysymys siitä että mies ei halua erota, herkku prinsessa ei merkitse mitään on hölmöilyä.

Romanssi, ihailu, kuhertelu, salailu, viestit.

Arki on sitä mitä se on pakostakin mutta miehellä ei riitä munaa tekemään siitä romanssia eikä naisella voimaa yksin.

Herkku prisessa uskoo rooliin ja ihastelee komeaa urhoa mannaa.
Uskoo ja kuvittelee että elämä tämän prinssin kanssa olisi yhtä juhlaa, kuitenkin kaikki mitä miehellä on antaa on juuri tässä.

Lapset on kohta saaneet siivet ja minä ovaan ovet myös maailmalle ja katson mitä siellä on, kenties mies joka arvostaa samoja asioita kun minä. Jos käikkien näitten vuosien jälkeen löytäisi kumppanin, tasavertaisen suhteen yllä pitäjän.
Ainoa mitä varmasti jään tästä suhteesta kaipaamaan on seksi se on ollut mahtavaa, vaan jos hyvin käy löydän parempaa :)
 
Pettäjiä on monenlaisia.

Joku pettää, kun ei osaa lähteä epäsopivasta suhteesta.
Toinen kyltymättömyyttään.
Kolmas kokeilunhalusta, ajattelematta seurauksia.

Jollekin jokainen halukas on prinsessa/prinssi...jollekin on vain yksi...

Mutta jos jokainen halukas on se unelmien prinsessa/prinssi; kannattaako haaskata aikaansa???
 
Jussi ei ole kunnolla asiasta perillä. Vai ei ole niitä "patologisia panijoita" yms. muualla kuin kirjallisuudessa.

Kun tarpeeksi maailmaa tallaa, niin tajuaa kyllä. Minullakin oli mies, joka hyppi vieraissa aina kun oli mahdollisuus, ja kyllähän nuorella, hyvännäköisellä miehellä mahdollisuuksia on. Kaikki naiset kelpasi, ikään ja näköön katsomatta, tärkeintä oli vain saada olla mahdollisimman monien kanssa. Ja kun tarpeeksi kauan sitä menoa joutui katselemaan, huomasin kyllä, että samaa kaliberia löytyi kavereistakin. Mutta avioliittoaan mies yritti pitää yllä ja riehui mustasukkaisena puukkojen ja puntareitten kanssa, jos vain yritinkin esittää, että erottaisiin. Saisihan hän sitten ihan vapaasti seurustella naisten kanssa. No, erohan siitä joka tapauksessa tuli, ei sitä avioliittoa voinut jatkaa. Mies yritti välittömästi itsemurhaa, oli tosissaan, mutta ei aivan onnistunut. Nyt elää sitten pahasti vammautuneena. Minulle oli ennen yritystään postittanut kirjeen, jossa jätti jäähyväisiä ja ilmoitti, että olen hänen elämänsä ainoa rakkaus ja ilo, ja nyt kun hänet jätin, ei hänellä ole enää syytä elää. Että semmoista.

Minä en tuohon halpaan mene, että aina olisi joku alkuperäinen syy, miksi puoliso käy vieraissa. Jotkut miehet ja jotkut naiset vain on sellaisia, että heidän on sitä tehtävä. Kai se on joku sisäinen palo, joka kytee ja korventaa, oli se oma puoliso sitten kuinka hyvä ja rakas tahansa. Erittäinkin monilla olisi aivan hyvä avioliitto ja todella rakas puoliso, mutta kun ei vain riitä! Sitten kun jäädään kiinni, sitten yritetään hakea kaiken maailman syitä, kun ei pystytä itselleenkään tunnustamaan, että syy on vain ja ainoastaan omassa typerässä tarpeessaan päteä ja todistaa, kuinkavetovoimainen tässä ollaan. Minunkin ex-mieheni terästäytyi heti, kun paikalle tuli joku tuntematon nainen, oikein näki, kuinka hän yritti tehdä vaikutusta. Ja auta armias, jos nainen ei huomioinutkaan häntä, päivä oli pilalla!

Niin kova koulu se oli minullekin, että vieläkin helposti tunnistan tällaisen tyypin, ja niitä kyllä riittää!

 
Alkuperäinen kirjoittaja Akkah:
Pettäjiä on monenlaisia.
Mielestäni "pettäjiä" ei ole lainkaan. On vain monenlaisia syitä toimia. Ja sitten heitä jotka pettäjiksi nimittelevät.

Alkuperäinen kirjoittaja Akkah:
Joku pettää, kun ei osaa lähteä epäsopivasta suhteesta.
Joku siis tuo tiedoksi että suhde ei olekaan sitä mitä siitä luultiin/kuviteltiin/sovittiin.

Alkuperäinen kirjoittaja Akkah:
Toinen kyltymättömyyttään.
Eli se ensimmäinen on siten ...kylmä, niinkö?

Olen muuten ollut koko aktiivin elämäni ajan sitä mieltä että mikäli en riitä, mikäli en ole kylliksi kumppanilleni, niin vika/ongelma/vaiva/pulma on yksin minussa ...onneksi niin ei ole koskaan käynyt, se olisi saattanut kolahtaa kohtalokkaan kovasti itsetuntooni.

Alkuperäinen kirjoittaja Akkah:
Kolmas kokeilunhalusta, ajattelematta seurauksia.
Mikä/kuka aiheuttaa sellaisen kokeiluntarpeen? En vieläkään usko että tyytyväisellä kumppanilla olisi tarve saati halu kokeilla yhtään mitään kenenkään kolmannen osapuolen kanssa, ei vaikka seireenit laulaisivat.

Jussi
 
Jussin teoriaa ei asiasta tehdyt tutkimuksetkaan, saati tavallisten ihmisten kokemukset tue. Hän nimittäin unohtaa nyt tyystin sen, että on olemassa ihmisiä, jotka eivät tyydy mihinkään. Heille ei ole olemassakaan puolisoa, jota he eivät pettäisi, koska kukaan ihminen ei pysty heille olemaan aina se eri ihminen. Kukaan ihminen nyt muutenkaan ei pysty olemaan täydellinen, eikä täydellisiä parisuhteitakaan ole. Jos Jussi ei ole koskaan itse joutunut asian eteen, se on vain hänen tähänastinen kokemuksensa.

Jostain ihme syystä nämä "ei mihinkään tyytyväisetkin" ihmiset rakastuvat, menevät naimisiin, hankkivat lapsia. Monet, varsinkin miehet, pitävät sitkeästi kiinni avioliitoistaan, ja pimittävät lemmenseikkailunsa niin taiten kuin mahdollista. Jotkut taas pelaavat avoimesti, mikä on vielä loukkaavampaa. Sitten, kun ero tulee, alkaa katkera valitus. Jotkut ei hyväksy eroa millään, ja ahdistelevat entistä puolisoaan vuosikausia.

"On vain syitä toimia", aivan niin, mutta syy toimia voi olla myös oma sitoutumattomuus tai yksinkertaisesti tyhmyys. Huono minäkuvakin on yksi syy, jonka vuoksi joidenkin on koko ajan tehtävä uusia valloituksia. Vaikka se seireeni laulaisi siellä kotona joka ikinen päivä ja yö, kaikille se vain ei riitä.

Tämmöisten ihmisten olisi aina parempi pysyä naimattomina ja perheettöminä, mutta kuvioon jotenkin tuntuu kuuluvan juuri se, että on oltava se puoliso, jota voi pettää. Avoin kukasta kukkaan hyppeleminen kun ei olekaan niin hauskaa. Ilmeisesti siitä häviää jännitys, ja sitten on vielä sekin näkökohta, että sillä tavoin on aina olemassa se ihminen, jonka luo voi palata ja jonka voi olettaa tai vaatia olemaan siinä rinnalla, kun ne täit sitten syö ja maailma vihaa.

Onnellista elämää Jussille, toivottavasti saat säilyttää viattoman katsantokantasi, etkä joudu oikeasti asian eteen milloinkaan. Näitäkin ihmisiä toki on, ja he yleensä ovat sitten niitä sormella osoittajia, kun se on heille niin, niin helppoa!
 

Yhteistyössä