Alkuperäinen kirjoittaja Välillä meren ja maan;25549424:
Ihmiset pelkää kaikkea joka ei ole heille sitä turvallista ja tuttua, ne joutuu menemään mukavuusalueen ulkopuolelle ja naps. Aletaan kyseenlaistamaan toisen tapoja, vaikka yhtälailla voisi kyseenalaistaa omiaan.
Voisi ehkä miettiä miksi se ärsyttää niin paljon ettei toisilla ole niin tarkkaa päivärytmiä, ehkä se pelottaa, lähinnä se ajatus kaaoksesta ja sitten kun sen yhdistää omaan tarkkaan päikkäri,ruoka,puisto tytmiin se on liian hallitsematonta...sille ihmiselle itselleen, ei sille kuka ei ole rytmeistään niin tarkka.
Mäkkäri saattaa ärsyttää sen takia, että itse haluaisi kuitenkin siellä käydä mutta ei voi koska takaraivossa huutaa eekoodi pirut.
Ihmisiä pelottaa.
Voihan se olla noinkin,en epäile
Koen että elämä on mukavampaa ja helpompaa,kun asiat sujuvat omalla painollaan eikä joka päivä tarvitse miettiä ja stressata että miten tänään hoidetaan joku jokapäiväinen välttämätön asia.
Mua ei muiden syömiset ja syömättäjättämiset jaksa ihan hirveästi liikuttaa ja sekin on totta että tällä neljän lapsen ja kahden aikuisen porukalla napostelu ja epäsäännöllinen mässyttely olisi oiva tekijä luomaan kaaosta
Mäkkäriasiassa taas käytän sen verran tervettä järkeäni että pidemmän päälle mäkkärin safkat käy kukkarolle ja vyörärölle ja samalla kalori- ja euromäärällä saisi huomattavasti runsaamman kotiruoka-aterian. Joten myönnän että mäkkäri on pelottava paikka,kuvittele nyt kun kaikki rahat menee hampurilaisiin ja kaupan päälle saat vararenkaan vyötärölle ja pierasemalla kerran maha on taas tyhjä loppupäiväks :O Karmivaa. Satunnaista herkuttelua vastaan mulla ei ole mitään,sehän vaan piristää
Rytmi ja vakaus sekä ennalta-arvattavuus luo lapselle turvallisuudentunnetta ja ennen aikuisten kokemaa pelkoa ajattelisin ennemminkin sitä miltä lapsesta tuntuu jos oman elämän hallittavuus ja tietoisuus tulevista tapaahtumista on aikuisten hetken mielijohteen varassa. Toki heitäkin on,joille jokainen päivä on seikkailu,eikä koskaan tiedä mistä huomenna herää ja mistä rahansa kokoaa päivän ateriaa varten,mutta mulla on se käsitys että tuollainen jatkuva mukavuusalueen ulkopuolella eläminen käy pidemmän päälle stressaavaksi ja on huomattavasti ikävämpää lapsen kannalta kuin se säälittävä ja niin tylsän junttimainen puisto-ruoka-uni-rytmi jota valitettavan monet kasvatuksen ammattilaisetkin suosittelevat meille kynnysmattovanhemmille. Mutta hei,on hienoa että joku uskaltaa olla rohkea ja rikkoa rajoja.