Toggle sidebar

Henkistä tai fyysistä väkivaltaa parisuhteessa kokeneet

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja apua tarvitsen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
A

apua tarvitsen

Vieras
Toivottavasti joku osaisi auttaa.

Olen elänyt työttömän, pettävän alkoholistin kanssa aikaisemmin. Kun pääsin viimein irti elin jonkin aikaa onnellisena lasten kanssa ja nautin jokaisesta huudottomasta päivästä ja olin kiitollinen pienestä perheestäni.

Sitten tapasin todella kiltin, välittävän, pitkäpinnaisen, lapsirakkaan miehen. Etenimme nopeasti, koska kaikki oli niin hienosti. Hälytysmerkkejä tuli, mutta mies osasi selittää kaiken kuntoon ja jos oli liian heikot jäät, syytti hän sitten minua. Koska olin kokenut huutamista aiemminkin, aloin todella syyttää itseäni jälleen. Mies musersi itsetuntoni hyvin nopeasti täysin ja rauhallisesta perhekeskeisestä elämästä ei pian ollutkaan enää mitään jäljellä. Mies jäi pois töistä, alkoi vaatia rahaa milloin mihinkin, ei sitoutunut mihinkään, huusi, raivokohtaukset pahenivat, alkoholinkäyttö lisääntyi. Olen ihan kynnysmatto, mutta en osaa päästää irti. En käsitä, miksei hänkään rakastanut minua. Miksi hänkin vain on huutanut minulle. Miksi elän haaveessa, että hän kohtelisi jonakin päivänä minua hyvin, kun hän on jo vuosikausia kohdellut minua todella huonosti?

Auttakaa! Miten päästä irti, kun itsetuntoa ei ole enää ollenkaan ja voimat ihan loppu?
 
Mies ei halua apua. Mies on täysin sitä mieltä, että kunhan mun nuppi saadaan kuntoon, kaikki on ok. Minä olen todella yrittänyt muuttua ja tehdä kaikkeni, mutta ei se riitä mihinkään. Kaikki vain pahenee.
 
Nyt vaan keräät sen verran voimia että viet asuntohakemuksen kaupungille/kunnalle ja varaat itsellesi sossuun ajan niin että saat raha-asiat kuntoon. Siitä ne asiat lähtee rullamaan. Älä puhu miehelle mitään ennenkö olet saanut allekirjoitettua vuokrasopimuksen.

Sitten sinulla on taas pikkuhiljaa aikaa parannella itseäsi.
 
"niillä" (väkivaltaisilla miehillä) on joku tutka, millä ne löytää kohteensa
Ehkä just huono itsetunto vetoaa heihin

Hyvä että siä osaat kuitenkin ajatella fiksusti ja huomaat, ettei ne asiat tule muuttumaan
Siun on vaan lähdettävä. Ei siinä ole muuta. Kuulostaa vaan niin helpolle,mutta se oikeasti lähteminen on niiiin vaikeaa
Puhu jonkun kanssa, ystävien,ammattiauttajien. Sitä kautta oppii itsestäänkin uusia juttuja
Ja kun sitten vuosien päästä katsot taaksepäin niin sillon siä huomaat, minkä palveluksen siä teit itsellesi, ja lapsellesi kun läksit pois tuosta tilanteesta
Paljon tsemppiä ja jaksamisia!
 
Olen puhunut. Kaikki eivät oikein ymmärrä, koska ensinnäkin tämän toisen epäonnistuneen ihmissuhteen alkuvaiheessa jo jouduin hylkäämään lähes kaikki kontaktit. Mies oli aika omistavainen. Hän ei halua sanoa sitä mustasukkaisuudeksi, vaan minuun ei kuulema voi luottaa. Eli jotkin läheiset ovat edelleen minusta kummissaan, koska katosin, eivätkä voi ymmärtää, että kenelläkään olisi toiseen sellaista valtaa. Toisekseen on muutama läheinen, joka ei voi ymmärtää, että joku voisi olla näin tyhmä kuin minä, että epäonnistuu toistamiseen. Itsekin ajattelen näin ja koen olevani maailman tyhmin ja epäonnistunein ihminen.
Olen myös puhunut ammattiauttajille, mutta kovin paljon en ole päässyt vahvistumaan, koska elämässäni on jatkuvasti erittäin vahva negatiivinen vastavoima.
 
Mulla on ollut 2,5 vuoden suhde aika tavalla samankaltaisen miehen kanssa kuin sun omasi. Piti masentua ja käydä terapiassa että aloin arvostaa sen verran itseäni että sain lähdettyä. Eikä sullakaan ole minusta mitään muuta vaihtoehtoa kuin jättää mies, ei tuollaista kannata lähteä yrittää "parantamaan", minä yritin mutta hajosin itse.

Voimia sinulle todella paljon. :hug:
 
Lähde tosiaan pois. Eräällä läheisellä ystävällä oli 20 vuoden avioliitto väkivaltaisen narsistin kanssa. Ystävä on lähtenyt suhteesta vasta parisen vuotta sitten. Ja yllätys yllätys! Mies sai lasten asumisen aikoinaan itselleen, en tiedä tuleeko siihen enää muutosta vaikka valitus tehty. Ysäväni on edelleen aika loppu, koska oikeuden päätös oli tuo ja koska muutenkin elämästä pitkä aika meni ns. hukkaan.
 
Mies uhkaileekin kaikella mahdollisella. Toivoisin, että hänen henkilökohtaiset suuret ulosottovelkansa, työttömyytensä ja se, että kaikki paperiasiat ovat hoitamatta vaikuttaisivat niin, etteivät päättävät tahot uskoisi häntä vaan minua. Mies haluaisi vain lapset pois minulta, koska haluaisi satuttaa minua. Välillä tuntuukin, että olen niin hajalla, että lastenkin olisi parempi muualla, vaikka oikeasti en todellakaan näin ajattele. Lapset ovat minulle kaikki kaikessa ja heistäkin mies on ollut mustasukkainen.
 
Toisaalta, jos minä saan kaikki huutamaan, niin mitä voisin tehdä, etten tekisi niin? Miksi en itse ymmärrä, että provosoin huutoa? Miksi itse yritän nieleskellä niin paljon kuin mahdollista ja kertoa tunteistani ja toiveistani vasta sitten, kun voin todella huonosti, etten vain aiheuttaisi mitään eripuraa?
 
[QUOTE="risto";23606915]Ero on ainoa oikea vastaus. Olet vain valinnut pari kertaa väärin. Ensi kerralla on lopetettava ajoissa. Kunnollisiakin miehiä on olemassa.[/QUOTE]

Juurikin näin.

Ja lisään vielä että muista olla uskomatta sitä mitä mies sinusta sanoo. Usko siihen mitä itse ajattelet itsestäsi, sekä myös muut läheisesi. Älä alistu siihen että mies kieltää sinun yhteydenpitosi läheistesi kanssa, siihen hänellä ei ole oikeutta. Pysy rauhallisena ja pidä kiinni omista oikeuksistasi päättää tekemisistäsi. Jos mies käy väkivaltaiseksi, lähde turvakotiin.

Päätä että sinua ei kukaan enää ikinä määrää tai alista. Usko että olet itsenäinen, vahva, voimakas ja rohkea nainen joka pärjää elämässä, ja putoaa aina jaloilleen. Ja usko pois, kun saat tuon suhteen jälkeen itsetuntosi taas kohdalleen, oletkin vahvempi kuin koskaan aikaisemmin.

Tiedän mistä puhun, sillä olen käynyt tosiaan tuon kaiken läpi.
 
Ongelman yksi ydin on siinä, että minä olen kadottanut itseni. En minä ollenkaan tiedä enää, kuka tai minkälainen olen. Muistelen hämärästi ja olen ollut mm. puhelias ja avoin, mutta ne ovat asioita, joita mies minussa syvästi vihaa ja on haukkunut. Olen myös kuvitellut olevani rehellinen ja vilpitön, mutta koska olen pelännyt miestä jo vuosia ja kun hän on ollut paljon poissa ja pitänyt mykkäkoulua, en ole voinut jakaa hänen kanssaan kaikkia asioita, mikä on johtanut siihen, että hän syyttää minua valkoisista valheista tai kertomatta jättämisistä. Kun hän suuttuu vaikka siitä, millaiseen purkkiin laitan puolukat tai missä vaiheessa kaadan kiehuvan veden painekattilaan tai jos hymyilen kassalle, en ole uskaltanut tehdä tai sanoa mitään enää luontevasti ja rempseästi. Luulen, että joskus olin kai sellainenkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja apua tarvitsen:
Ongelman yksi ydin on siinä, että minä olen kadottanut itseni. En minä ollenkaan tiedä enää, kuka tai minkälainen olen. Muistelen hämärästi ja olen ollut mm. puhelias ja avoin, mutta ne ovat asioita, joita mies minussa syvästi vihaa ja on haukkunut. Olen myös kuvitellut olevani rehellinen ja vilpitön, mutta koska olen pelännyt miestä jo vuosia ja kun hän on ollut paljon poissa ja pitänyt mykkäkoulua, en ole voinut jakaa hänen kanssaan kaikkia asioita, mikä on johtanut siihen, että hän syyttää minua valkoisista valheista tai kertomatta jättämisistä. Kun hän suuttuu vaikka siitä, millaiseen purkkiin laitan puolukat tai missä vaiheessa kaadan kiehuvan veden painekattilaan tai jos hymyilen kassalle, en ole uskaltanut tehdä tai sanoa mitään enää luontevasti ja rempseästi. Luulen, että joskus olin kai sellainenkin.
Click to expand...

NIIIIIIIN tuttua tuo kaikki, mulle meinasi käydä samoin suhteessani. Ja mun mies oli juuri samanlainen, tosin hoiti raha-asiansa.

Se on hyvä että tiedostat kadottaneesi itsesi. Mielestäni sinä kyllä nyt tarvitsisit apua että pystyisit jättämään miehesi, hän on sairas, et sinä.

Laita yv:tä jos haluat, (ja jos olet rekisteröitynyt) uskon että voisin auttaa sinua ainakin kirjoittamalla. Olen itse käynyt läpi henkisen romahduksen tuon suhteeni takia, ja noussut siitä.

Ja minun mieheni oli tosiaan täysin samanlainen , tiedän tarkalleen nuo kaikista eri asioista suuttumiset tms.

Minulla olisi sinulle paljon asiaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja apua tarvitsen:
Kiitos. En ole rekisteröitynyt, mutta ehkä teen sen vielä.

Todella tarvitsisin tukea ja apua ihan joka paikasta joista sitä vain voisin saada.
Click to expand...

Jos rekisteröidyt, laita minulle viestiä. Mulla olisi paljon sellaista kirjoitettavaa sulle, jota en täällä viitsi. Sinä voit ehkä välttää sen kaiken vielä, koska olet jo tiedostanut oman tilasi. Minä en tiedostanut itse ajoissa.
 
En tiedä, voiko tästä vielä syvemmälle mennäkään. Olen vain niin hänen valtansa alla ja tuntuu välillä, että ainoa, mitä voisin tehdä, että hän lopettaisi haukkumiseni ja huutamisen olisi, että lakkaisin kokonaan olemasta...
 
Alkuperäinen kirjoittaja apua tarvitsen:
En tiedä, voiko tästä vielä syvemmälle mennäkään. Olen vain niin hänen valtansa alla ja tuntuu välillä, että ainoa, mitä voisin tehdä, että hän lopettaisi haukkumiseni ja huutamisen olisi, että lakkaisin kokonaan olemasta...
Click to expand...

Usko pois, ei hän lopettaisi sittenkään.

Onko sinulla ketään joka voisi hakea sinut ja lapset salaa pois? Jos voisitte asua jossain jonkin aikaa, ja käydä hakemassa tavaranne kun hän on poissa, tai sitten poliisien kanssa. Jos ei ole ketään, mitä jos soittaisit turvakotiin? Ei se soittaminen maksa kuin puhelun verran.

Oma lähtemiseni meni niin että livahdin keskellä yötä, soitin isälleni ja hän haki minut yhdestä paikasta vähän matkan päästä asuntoamme. Haimme muutaman päivän päästä tavarani kun tiesin miehen olevan poissa.
 
Mies on todella niskan päällä. Tiedän kyllä, että olen yrittänyt kaikkeni, mutta se ei ole paljon, koska olin jo valmiiksi aika rikki ja aloin pelätä heti ensimmäisistä huudoista. Suren kuitenkin, että miksi en kelpaa, miksen ole kelvannut, miksen tule kelpaamaan tällaisena ja paljon myös sitä, miksei mistään ole koskaan voinut sopia nätisti, vaikka kirjeellä tai muuten paperilla tai miksi minä olen niin hirvittävä epäihminen, että mulle saa saada mielettömiä raivareita, eikä tarvitse koskaan edes pyytää anteeksi. Pelkään, että minä olen tehnyt miehestä tuollaisen, kuten hän väittää. Pelkään itsessäni sitä, että miten voin toimia niin, kun en yhtään itse ymmärrä sillä tavalla toimineeni. Kai minun itseni pitäisi tietää, että nytpä tietoisesti riivaan tuon ihmisen raivon partaalle? Tai että pelkäänpä seksiäkin ja sekin sattuu, koska itse haluan niin ja vaikeutan sitä kautta tahallani miehen orgasmia? En ikinä ole pihdannutkaan tahallaan ja suostunut kerta toisensa jälkeen, vaikka ei ole yhtään huvittanut ja vaikka sattuisi, vaikka olisin kuolemanväsynyt tai vaikka lapset olisivat hereillä, kun olen tiennyt, että mies sitä tarvitsee. Minä haluaisin tietää, mitä kaikkea minun olisi pitänyt osata tehdä toisin. Haluaisin saada mahdollisuuden selittää miehelle, että aivan oikeasti en koskaan ole mitään pahaa tahallani tehnyt!
 
Alkuperäinen kirjoittaja apua tarvitsen:
Mies on todella niskan päällä. Tiedän kyllä, että olen yrittänyt kaikkeni, mutta se ei ole paljon, koska olin jo valmiiksi aika rikki ja aloin pelätä heti ensimmäisistä huudoista. Suren kuitenkin, että miksi en kelpaa, miksen ole kelvannut, miksen tule kelpaamaan tällaisena ja paljon myös sitä, miksei mistään ole koskaan voinut sopia nätisti, vaikka kirjeellä tai muuten paperilla tai miksi minä olen niin hirvittävä epäihminen, että mulle saa saada mielettömiä raivareita, eikä tarvitse koskaan edes pyytää anteeksi. Pelkään, että minä olen tehnyt miehestä tuollaisen, kuten hän väittää. Pelkään itsessäni sitä, että miten voin toimia niin, kun en yhtään itse ymmärrä sillä tavalla toimineeni. Kai minun itseni pitäisi tietää, että nytpä tietoisesti riivaan tuon ihmisen raivon partaalle? Tai että pelkäänpä seksiäkin ja sekin sattuu, koska itse haluan niin ja vaikeutan sitä kautta tahallani miehen orgasmia? En ikinä ole pihdannutkaan tahallaan ja suostunut kerta toisensa jälkeen, vaikka ei ole yhtään huvittanut ja vaikka sattuisi, vaikka olisin kuolemanväsynyt tai vaikka lapset olisivat hereillä, kun olen tiennyt, että mies sitä tarvitsee. Minä haluaisin tietää, mitä kaikkea minun olisi pitänyt osata tehdä toisin. Haluaisin saada mahdollisuuden selittää miehelle, että aivan oikeasti en koskaan ole mitään pahaa tahallani tehnyt!
Click to expand...

Nuo itsesyytökset ovat NIIIIIIN tuttuja, usko vaan, ihan kaikki samat mietteet olen minäkin läpi käynyt.

Luovu noista ajatuksista. Ajattele, että miehesi on sairas sika joka ei ansaitse sinua, ansaitset paremman, mutta sitä ennen pärjäät hyvin yksinkin, lasten kanssa.

Lähde, ihan oikeasti. Ja sitten tarvitsisit minusta ainakin parin vuoden terapian että saisit itsetuntosi kuntoon. Minua se auttoi, enkä enää ole liian kiltti ja miellyttämisenhaluinen.

Usko, että sinun vikasi eivät kuitenkaan oikeuta tuollaiseen käytökseen kuin mieheltäsi saat.

Ihan oikeasti, älä syytä itseäsi enää ja lähde mahdollisimman pian. Äläkä sen jälkeen vastaa miehen viesteihin ja puheluihin, koska hän itkee ja anelee sinua takaisin, lupaa kymmenen hyvää ja kaksitoista kaunista. Älä usko sanaakaan, vaan jätä hänet lopullisesti elämästäsi. Vannon että elämänlaatusi paranee sen jälkeen, niin parani minunkin.

Vastedes osaat välttää tuollaisia miehiä, uskon, ainakin terapian jälkeen. Kaksi niitä minullakin oli, tosin jälkimmäinen ei ollut niin paha enää, "vain" juoppo joka oli humalassa paha suustaan ja saattoi olla väkivaltainen.
 
No, tämä mies ei ole anelija, eikä ollut edellinenkään. Hän saa vain lisää vettä myllyyn ja lisää poweria syytöksiin, jos hiljenen. Sitten tulee kauheaa tekstiä, kuinka olen juuri se valehteleva lutka ja olen jakamassa persettäni. Hän ei koskaan pyydä mitään anteeksi, eikä lupaa mitään kaunista. Hän sanoo vain, että etkö tajua, että kunhan sä käyttäytyisit, niin kaikki olisi hyvin. Kyllähän minä anelen ja pyytelen anteeksi tekoja ja sanoja, joita en ollenkaan edes ymmärrä tehneeni. Minä joudun pyytelemään anteeksi, jos olen päivänkin hiljaa ja selittelemään, mitä olen tehnyt ja siitäkin jää sitten leima otsaani, kun silloinkin olin vain pettämässä, enkä ymmärtänyt lepytellä häntä, vaikka olin loukannut. Hän kertoo kyllä, kuinka meillä olisi voinut olla hyvin, mutta "mitäs särjit kaiken, mitäs poljit minut, mitäs teit normaaleista asiosita vaikeita (seksi)" jne. Mutta hän ei koskaan, ei koskaan lupaa muuttua. Pelkään hänen "jumalaista" vihaansa, jos vain katoan.
 

Similar threads

I
Viisauden sanoja? Apua?
Viestiä
4
Luettu
385
Aihe vapaa
"jooo"
J
M
Miten voi ollakin näin tyhmä?
Viestiä
6
Luettu
776
Aihe vapaa
"Aloittaja"
A

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa