Kerronpas pikaisesti neidin päiväunien aikaan oman tarinani.
Myötätuntoni on kokonaan teidän puolellanne, jotka taistelevat pienokaistenne kanssa. Mikään oppikirja tai huutamaan jättäminen ei välttämättä ole mielestäni ratkaisu, ainakaan meidän kohdalla ei ole- ehkä joillakin toimii.
Meillä siis
neiti nyt 5kk ja
olemme menneet ehkä n.kuukauden ajan unille ihanan rauhassa. Meillä tyttö huusi ennen sitä kurkkusuorana nukkumaan mentäessä, ihan hysteriaan saakka ja sitä helvettiä en meinannut kestää ja tosiaan paniikkia iski, kun toinen näytti, että tukehtuu itkuunsa.
Neiti alkoi aina olla väsynyt jo klo.18-19.00 aikaan ja tietysti alettiin silloin jo yöpuuhiin. En tosiaan tajunnut, että vaikka onkin pieni vauva, niin ei välttämättä vielä niin aikaisin ole valmis yöunille. Nukkui siis tunnin ja heräsi ja minä epätoivoissani syötin ja yritin uudelleen unille ja eihän siitä mitään tullut. Ja kun yritettiin ja yritettiin, niin neiti aina vain huusi ja huusi enemmän ja sitä oli ihan puhki itse. Nyt olemme aivan ihanassa rytmissä, kun neiti nukkuu vielä tässä
illalla päiväunet (klo.17-19.00 välisenä aikana n.1/2-1tuntia) ja alkaa sitten yöunille yhdeksän aikaan. Sitä
ennen kuin mennään yöunille leikitään ja touhutaan, että varmasti tulee uni. Nyt,kun täytti 5kk, niin alettu syömään oikeaa puuroakin iltaisin. Iltasatu luetaan (nykyään n.3-4kirjaa) ennenkuin neiti ilmoittaa väsymystään. Laitan siis nukkumaan vasta, kun näen, että väsynyt on.
Meillä on koettu helvettiä kauan, välillä vähän helpottanut ja sitten taas alkanut.Kun tyttö alkoi kiljumaan 2kk iässä myös kurkkusuorana,
aloin laittamaan tyttöä äitiyspakkauksesta saadun pussin sisään ja siinä nukkuu vieläkin. Luo ilmeisesti turvaa tytölle ja on siinä tyytyväinen. Unikaveri tietysti aina kainalossa.
Minä
nukutan syliin ja nykyään nukahtaa siihen n.10minuutissa tai alle. En pidä sitä yhtään pahana asiana. Katson samalla tv:a, joko tosi hiljaisella äänellä tai äänettömänä, mutta ajattelen, ettei neiti olkkarissa koe oloaan tukalaksi ja väkisin nukutetuksi.
Syliin on nukahtanut n.puoli kuukautta, sitä ennen epätoivoisena hyssyteltiin aina sitteriin (tiedän, että moni ärähtää), se toimi- oltiin niin helpottuneita. Siitä siirrettiin aina sänkyyn jatkamaan unia. Nyt ei enää sitteriä tarvitse, kun nukahtaa syliin- sylistä vien suoraan sänkyyn ja siellä jatkaa tyytyväisenä unia.
En tiedä, onko tästä nyt apua kenellekään, mutta näin meillä on edetty. Voin kertoa, että kaikki keinot käytetty: hyssyttelyt, kävelyt, syöttäminen jne. ja jotenkin tuntuu, että enkö aiemmin tajunnut laittaa vielä illalla päiväunille ja leikittää ja valvottaa neitiä niin, että on tosi väsynyt..
. Minulla esikoinen ja en tosiaan ole mikään asiantuntija, ja olen varma, että jokaisella niin erilainen vauva, että eri keinot toimii...mutta senkin vielä totean, että parisuhde alkoi olla tosi kovilla, kun minä iltaisin aina hermoromahduksen partaalla väsymyksestä (pelkästä nukuttamisesta)...osaan siis olla todella kiitollinen tästä tilanteesta. Meillä siis neiti nyttenkin päivunilla (nukkuu sohvalla musiikin soidessa)...
Pepsukka ja Amalia 5kk