Mukavasti on tullut uusia, tervetuloa minun puolestani.
Lohdutuksena synnyttämisestä, että siihen tavallaan turtuu. Jos kipua pelkää kynnys kasvaa kokoajan, mutta toki kaikkea ei tarvitse niellä, onneksi. Joten siltä osin ainakin itse sain mielenrauhan kun esikkoa odotin.
Jos pelkää menettävänsä tilanteen käsistään, valitettavasti se on ainoa keino, että asia sujuu, mutta...parasta tässä paljon jankutetussa sanassa, tilanteeseen heittäytyminen on se, että sen voi ottaa tavallaan päämäräkseen, eli pitää ohjat käsissä olemalla avoin uusille tuntemuksille.
Lopussa sitä on ihan totta niin pihalla, vaikka olisi saanutkin ihanat puuduttetkin avukseen, että kaikki tuntuu tapahtuvan pienen pienessä hetkessä
Ei ehkä kovasti auttanut heitä, jotka kovin pelkäävät, mutta onneksi pelko on ihan sallittua ja siitä saa ja kannattaa käydä keskustelua =)
Täällä on ollut todella tapahtumarikas päivä. Oltiin esikon kanssa koko päivä ulkona, kun oli niin ihanan lämmintä.
Tiuhti on ollut taas hurjan vilkas ja mieskin tunsi vaavin riehumiset mahassa ja oli ihan myyty. :heart:
Tästä se taas alkaa hahmottumaan, tulee konkreettisemmaksi päiväpäivältä, vaikka toki uskon olevani raskaana, mutta nyt alkaa se kontaktin luominen...ihanaa.
2 viikon päästä on r-ultra. Saa nähdä esittelisikö sukupuolensa meille. Itse olen ihan varma että on poika ja mieskin alkaa olla jo sitä mieltä, sillä hänkin on alkanut nähdä unia tulevasta vauvasta ja vauva on aina poika
Pari päivää sitten syntyi ystävälleni tyttö ja ihme kyllä täysin laskettuna aikana, niin ne jotkut vauvat osaa, vaan ei meidän
paapelo+poju+Tiuhti 17+1