Helsingin kaupungin vuokra-asunnot

Siitähän tämä juttu sai alkunsa kun jollain oli pari ystävää jotka edelleen saavat asua halvalla. Oliko toinen saanut sen asunnon 30 vuotta sitten

Joo mutta eivät ne olleet hyvätuloisia, vaan tavallista keskitasoa. Palkat taisivat olla 3000 ja 4000 tjms. Sairaanhoitajan ja opettajan palkat.

 

Helsinki on asuinpaikkana sen verran kallis että henkilö jolla on varaa maksaa itse koko vuokra kaupungin asunnosta, ei välttämättä silti kykene maksamaan vapaiden markkinoiden hintoja vastaavasta asunnosta ilman tukia. Säästöä yhteiskunnalle viedä kaupungin asunnot niiltä harvoilta jotka kykenevät vuokransa maksamaan ilman tukia?

 

Joo mutta eivät ne olleet hyvätuloisia, vaan tavallista keskitasoa. Palkat taisivat olla 3000 ja 4000 tjms. Sairaanhoitajan ja opettajan palkat.

nettopalkka on kolme tonnia tienaavalla sairaanhoitajalla sen verran pieni että kun maksaa vuokransa itse, käteen jää asumiskulujen jälkeen rahaa muutaman satasen verran enemmän kuin mitä jäisi jos asuisi samassa asunnossa peukaloita pyöritellen tukien varassa. Kannattaa olla kateellinen siitä että sairaanhoitaja saa asua kaupungin asunnossa

 

No mutta onko se sitten lottovoitto, jos se ei ole sen arvoinen, että jonkun ylennyksen jättäisi ottamatta vastaan? Mistä tässä oikein ollaan kateellisia?

En minä tiedä, mistä sinä olet kateellinen.
Joku oli siitä, että hyvätuloinen asui kaupungin vuokra-asunnossa. Enkä edes tiedä, oliko kateellinen, vai ihnako vain vitutti, että hänenkin veroeuroista tuetaan sen parempituloisen asumista?
Kyllä minuakin ehkä vähän vituttaa.

 

Kaupungin asunnot = toimeentulotuki?

Siis eikö kannattaisi ennemmin vuokrata asuntoja mistä tulisi tuloja ja niillä tuloilla voisi sit tukea heikommin toimeentulevia?

Ei vissii. Ihmekös, ettei suomi oikein menesty.

 

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006244548.html

Tämä tarina on sitten tätä toista puolta. En halua alkaa "Eevaa" sättimään, mutta ihan oikeasti taas. Pakko vähän näpäyttää. Muutetaan satojen kilometrien päästä Helsinkiin "unelmaduuniin" (palkka bruttona 2500 eli ei todellakaan mikään helsinkispesifi duuni kuten Suomen pankin johtaja) ja sitten ihmetellään kun ei saakaan sitä asuntoa heti kaupungilta.

Soitin vielä toimistoon, että työt alkavat elokuussa ja lapsenkin pitäisi päästä kouluun. Siellä ei sanottu asiaan mitään. Minusta on väärin, että tällaisessa tilanteessa muut menevät jonon ohi, hän sanoo.

Ensinnäkään kukaan ei ole mennyt jonon ohi. Eeva on ollut siinä jonossa jossain sijalla 18000. Jos asuntoja on jaettu esim. 700 kpl, niin Eevan edellä on edelleen 17300 henkeä. Ja siksi toisekseen miksi ihmeessä jonkun satojen kilometrien päästä muuttavan pitäisi saada stadilta asunto kun jonossa on ihan riittämiin helsinkiläisiä veronmaksajiakin? Kuka siinä oli pyrkimässä jonon ohi?

En voi ottaa sitä riskiä, että asunnon vuokrasopimus jatkuisi vuoden verran vaikka työt eivät jatkuisikaan täällä ja saisin töitä muualta. Ihan mille tahansa alueelle en olisi lapsen kanssa halunnut muuttaa. Muualtakin tarjottiin asuntoa, mutta sanoin kiitos, ei kiitos.

No joo eihän sitä tietenkään ihan minne tahansa voi muuttaa. Kyllä 2500 euron bruttotuloilla on varaa valita ja tällä kertaa päädyttiin itäiseen kantakaupunkiin. Ja saunalliseen kolmioon, mikä on tietenkin standardi helsinkiläisille yksinhuoltajille. Lähiöissä ei asu kukaan. Ai niin paitsi ne stadin kämpissä asuvat, jotka eivät ole alkaneet nirsoilemaan sen suhteen mitä aluetta suostuvat kunnioittamaan läsnäolollaan.

 

Roskiksessa?

Varmasti vähän pienemmältä paikkakunnalta löytyy asuntoja, että tuskin kenenkään tarvitsee roskiksessa asua.

 

Kaupungin asunnot = toimeentulotuki?

Siis eikö kannattaisi ennemmin vuokrata asuntoja mistä tulisi tuloja ja niillä tuloilla voisi sit tukea heikommin toimeentulevia?

Ei vissii. Ihmekös, ettei suomi oikein menesty.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0314ee10-b5ac-4565-b378-e57d06c3b0e5

 

Reilu kymmenen vuotta asuntojonossa olin, paskat mitään vaikka olin ensin "kiireellinen" jopa. Nyt ei jaksa enään kiinnostaa, pitäköön. Sossusoppa täyttää vatsan ja eläkkeeni perjantaisin nostan ja tie vie.

 

Suomen suurin vuokranantaja suunnittelee yli kymmenen prosentin vuokrankorotuksia

Korkotason ja yleisen kustannustason nousu aiheuttaa Hekalle vuokrankorotuspaineita. Yhtiöllä on pääkaupunkiseudulla noin 50 000 vuokra-asuntoa.

yle.fi

Alkaa kostautua ihan tosissaan se paremmille alueille rakentaminen. Velkarahalla vuokrataloja Kalasatamaan kun naapurikorttelissa ihmiset ovat maksaneet omistuskämpistään 7000-8000 euroa neliömetri. Ja nyt sitten ihmetellään, että on vuokrankorotuspainetta, josta tietenkin kärsivät ihan kaikki hekalaiset eivätkä pelkästään ne Kalasataman tai Jätkäsaaren asukkaat. Vuokrataso muodostaa kohta pahan kannustinloukun kun työssäkäyvällä ei oikein ole varaa sitä vuokraa maksaa ja Kalasatamasta ei ole mahdollista asuntoa ostaa. Vaihtoehdoksi jää muuttaa omistuskämppään lähiöön tai jättäytyä työttömäksi ja asua valtion tuella hyvällä alueella.

 

No aika poikkeustapauksia. Valtaosa hyväpalkkaisista ihmisistä ostaa oman asunnon.

muualta Euroopasta?

 

Suomen suurin vuokranantaja suunnittelee yli kymmenen prosentin vuokrankorotuksia

Korkotason ja yleisen kustannustason nousu aiheuttaa Hekalle vuokrankorotuspaineita. Yhtiöllä on pääkaupunkiseudulla noin 50 000 vuokra-asuntoa.

yle.fi

Alkaa kostautua ihan tosissaan se paremmille alueille rakentaminen. Velkarahalla vuokrataloja Kalasatamaan kun naapurikorttelissa ihmiset ovat maksaneet omistuskämpistään 7000-8000 euroa neliömetri. Ja nyt sitten ihmetellään, että on vuokrankorotuspainetta, josta tietenkin kärsivät ihan kaikki hekalaiset eivätkä pelkästään ne Kalasataman tai Jätkäsaaren asukkaat. Vuokrataso muodostaa kohta pahan kannustinloukun kun työssäkäyvällä ei oikein ole varaa sitä vuokraa maksaa ja Kalasatamasta ei ole mahdollista asuntoa ostaa. Vaihtoehdoksi jää muuttaa omistuskämppään lähiöön tai jättäytyä työttömäksi ja asua valtion tuella hyvällä alueella.

Tai sitten muuttaa pk-seudulta pois ja ostaa 200k€ iso ok-talo.

 

Suomen suurin vuokranantaja nostamassa vuokria 10 prosenttia, asukkaat järkyttyivät: ”Muutan Hekalta pois, ja se on hyvä juttu”

Helsingin kaupungin asuntojen Vuosaarentien kohteessa asukkaat ovat huolissaan tulevasta. Heka puolestaan toivoo yhteiskuntaa apuun.

yle.fi

"Heka on yhtiö joka toimii omakustannusperiaatteella. Se tarkoittaa sitä, että kulut rahoitetaan vuokrilla, eikä Heka tee voittoa."

Ennen olikin noin. Heka oli jaettu pieniksi alueyhtiöiksi, joiden asukkaat hoitivat oman tonttinsa. Jossain yhtiössä saattoi olla vaikka 5 kerrostaloa. Ensimmäiset oli rakennettu 1960-luvulla ja sitten pari oli rakennettu vaikka 1980-luvulla. Ne 1960-luvun talojen asukkaat maksoivat rakentamiskustannuksia vuokrissaan ja talot oli aika lailla maksettu pois siinä vaiheessa kun 1980-luvun talot rakennettiin. Niitä 1980-luvun taloja sitten maksettiin porukalla ja samalla alettiin pikkuhiljaa kerryttää peruskorjausrahastoa sitä silmällä pitäen, että 1960-luvun talot pitää fiksata 1990-luvun loppuun mennessä. Kassa pysyi hyvin hallinnssa ja riskit vähäisinä.

Mutta sitten Heka halusi painaa kaasua oikein isosti. Keskustan satamat aukesivat rakennettaviksi ja rakennuskustannukset nousivat niin korkeiksi, ettei niillä uusien merenrantatonttien asukkailla olisi koskaan varaa kuolettaa edes rakennuskustannuksia tulevista putkiremonteista puhumattakaan. Tarvittiin leveämpiä hartioita.

Niinpä sitten kaikki alueyhtiöt fuusioitiin yhdeksi isoksi yhtiöksi, jonka kaikki asukkaat vastaavat yhteisesti kaikista taloista. Omakustannusperiaate ei enää tarkoitakaan sitä, että Kontulassa maksetaan Kontulan menot, vaan Kontulassa maksetaan kaikkien muidenkin menoja sitä mukaa kun niitä menoja tulee. Ja niitähän tulee. Jatkuvasti on useita peruskorjauksia menossa ja jatkuvasti rakennetaan todella kallista uudistuotantoa halutuille asuinalueille. Ja lainaa tulee jatkuvasti lisää niin paljon, että ei sitä koskaan saada maksettua että olisi edes teoriassa mahdollista päästä sellaiseen tilanteeseen, että pari vuotta maksettaisiin pelkästään tonttivuokra ja hoitokulut. Noin niin kuin omakustannusperiaatteella.

Se mihin tämä kaikki käytännössä johtaa on, että (a.) Hekan vuokrat lähestyvät markkinavuokria ja (b.) alueelliset erot vuokrissa pienenevät. Ennen oli mahdollista säästää vuokrassa kun muutti asumaan johonkin lähiön nurkkaan. Mutta nyt kun siellä lähiön nurkassa pitää ihan yhtä lailla maksaa Kalasataman uusien talojen kustannuksia, ei sitä vuokraa voikaan määritellä sen slummin hintatason mukaan. Tai voi tietysti siinä mielessä, ettei stadin kämppä voi oikein olla kalliimpi kuin markkinavuokrat siellä slummissa, mutta ei niiden tarvitse olla sen halvempiakaan. Vaikka tonttivuokra onkin halvempi ja huoltokustannukset pienemmät ja lainanhoitokulut edullisemmat. Kaikki nuo kaupunkiomistajan mukana tulevat edut ulosmitataan vuokrassa ja laitetaan Kalasataman jättilainojen maksamiseen.

 

Niin että vuokrat olisivat ensi vuonna nousemassa yli kymmenen prosenttia. Siis vuodessa! Mitenköhän yksityisellä? Palkat eivät nouse kymmentä prosenttia kun juuri oli työmarkkinakierros ja parivuotista soppareiden korotukset olivat yleensä 6,5 prosentin luokkaa. Siis kahdessa vuodessa. Kyllä jumalauta duunaria rangaistaan! Kannattaa tosiaan herätä aamulla töihin.

 

"Kaupungin vuokra-asujia odottaa Helsingissä jopa yli 15 prosentin vuokrankorotukset – eikä ylärajaa ole, sanoo Heka

Pahimmillaan vuokrankorotukset voivat olla satoja euroja. Heka eli Helsingin kaupungin asunnot on Suomen suurin vuokranantaja."

Kaupungin vuokra-asujia odottaa Helsingissä jopa yli 15 prosentin vuokrankorotukset – eikä ylärajaa ole, sanoo Heka

Pahimmillaan vuokrankorotukset voivat olla satoja euroja. Heka eli Helsingin kaupungin asunnot on Suomen suurin vuokranantaja.

yle.fi

Ei ole kohta työläisellä varaa asua stadin kämpässä, niin ongelma ratkeaa kuin itsestään. Vuokratasolla ei ole tulevaisuudessa mitään merkitystä kun siellä ei asu kuin sossupummeja, joiden kustannukset katetaan veroista. Itse vuokransa maksavilla - köyhilläkään - ei ole enää asiaa Hekan hyyryläiseksi koska jostain syystä niitä uusia taloja on jatkuvasti pitänyt rakentaa kaupungin kalleimmille alueille.

 

Se mihin tämä kaikki käytännössä johtaa on, että (a.) Hekan vuokrat lähestyvät markkinavuokria ja (b.) alueelliset erot vuokrissa pienenevät. Ennen oli mahdollista säästää vuokrassa kun muutti asumaan johonkin lähiön nurkkaan. Mutta nyt kun siellä lähiön nurkassa pitää ihan yhtä lailla maksaa Kalasataman uusien talojen kustannuksia, ei sitä vuokraa voikaan määritellä sen slummin hintatason mukaan. Tai voi tietysti siinä mielessä, ettei stadin kämppä voi oikein olla kalliimpi kuin markkinavuokrat siellä slummissa, mutta ei niiden tarvitse olla sen halvempiakaan. Vaikka tonttivuokra onkin halvempi ja huoltokustannukset pienemmät ja lainanhoitokulut edullisemmat. Kaikki nuo kaupunkiomistajan mukana tulevat edut ulosmitataan vuokrassa ja laitetaan Kalasataman jättilainojen maksamiseen.

Kuvaavaa on se, että Jätkäsaaressa on 13 Hekan kohdetta. Siis sillä pienellä pläntillä! Enemmän kaupungin vuokrataloja kuin Kontulassa (=12) tuplakokoisella alueella. Ei mikään ihme, että tase on täynnä velkaa, jonka kanssa ollaan nyt kusessa kun korot nousevat. Mutta onneksi ne kontulalaiset maksavat mielellään kalliimpia vuokria.

Täytyy sivumennen sanottuna vähän ihmetellä, että miten hieno keskustaluxus siitä Jätkäsaaresta oikeasti muodostuu kun siellä on tietenkin noiden Hekan talojen lisäksi myös muutakin vähän sosiaalisempaa asuntokantaa kovan rahan talojen joukossa.

 

Tätä on pidetty ongelmallisena koska alhainen vuokra nähdään vain köyhille tarkoitettuna etuna.

Tämä on yleinen virhekäsitys, että kunnallisen asuntotuotannon funktio olisi tuottaa halpaa asumista köyhille tai sosiaalisesti ongelmaisille. Siitä ei kuitenkaan ole kyse. Kunnallisen asuntotuotannon tarkoitus on tuottaa edullista asumista ylipäätään. Rakentamalla vuokra-asuntoja kunnat vaikuttavat suoraan vuokra-asuntomarkkinoiden tarjontapuoleen ja pitämällä vuokratason edullisena omissa kohteissaan, kunnat vaikuttavat vuokrien hinnoitteluun markkinoilla. Tästä hyötyvät kaikki kaupunkilaiset eivätkä pelkästään ne, jotka kunnan vuokralaisina asuvat.

Monesti kuulee väitettävän, että kunnalliset vuokrataloyhtiöt toimisivat tulonsiirtoina muilta veronmaksajilta niille onnekkaille, jotka sattuvat kaupungin asunnon saamaan. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kunnalliset vuokrayhtiöt toimivat omakustannusperiaatteella eikä niissä tapahdu tulonsiirtoa. Vuokralaiset maksavat vuokrissaan talojen rakentamisen, ylläpidon ja peruskorjaukset.

Ainut subventio on siinä, että kunta tarjoaa usein edullisemman tonttivuokran (lähinnä isommissa kunnissa, pikkukaupungeissa tontit ovat muutenkin halpoja). Mutta ei tämä ole sen kummempi juttu kuin mikään muukaan kunnan asukkailleen tarjoama palvelu. Jos kunta rakentaa skeittipuiston tai leikkipuiston, on tietenkin ihan totta, että se menettää rahaa verrattuna siihen, että siihen rakennettaisiin kovan rahan liikuntapuisto tai HopLop. Mutta kun kunnalla on muitakin intressejä kuin maksimoida tonttiraha aina ja kaikkialla. Ja kunnallisten vuokratalojen kohdalla se intressi on laskea kunnan yleistä asumiskustannustasoa.