// Helmivauvat 2015 - kesäkuu //

Täällä on tuo palelu ollut riesana myös monena päivänä. Toissapäivänä oli lämmin sää ja kaikki muut kulkivat shortseissa ja hihattomissa, mutta mie jouduin kiskomaan hupparin päälle ja silti hytisytti. Meillä on onneksi sisällä niin tuskastuttavan lämmin, että siellä pysyn sentään lämpimänä ilman villasukkia ja neulepaitoja.
Tänään on ollut lievä krapulainen olotila koko päivän ja miehen mielestä oon seonnut lopullisesti kun jaksoin asiasta tuuletella. :D Tää koko raskaus on vaan ollut niin oireeton, että tuntuu ihan mukavalta kun jotain oireilua sentään on.
Paitsi että tulipa nyt noita teidän viestejä lukiessa vielä yksi "oire" mieleen! Itsekin olen ihan hillitön sokerihiiri, mutta kaikki makeanhimot ovat hävinneet kokonaan. Nyt himoitsen sen sijaan hedelmiä, vihanneksia ja ihan kunnon kotiruokaa. Normaalisti syön kaiken makean mitä näköpiiriin vain eksyy, mutta nyt on karkkikaappi saanut jäädä aivan rauhaan.

Me ei olla kerrottu raskaudesta vielä kenellekään. Mietin, että jos mahdollisesti juhannuksena kertoisin siskolleni, mutta saa nyt nähdä. Vielä on niin hurjan epävarma olo koko asiasta, että jotenkin asian pitäminen ihan vain omana tietona on tuntunut parhaalta ratkaisulta. Miulla ei ole myöskään kuin yhdellä kaverilla vasta lapsia, joten ei oikein ole ketään samassa elämäntilanteessa, jolle voisi näitä fiiliksiä jakaa. Onneksi täällä pääsee sitten vähän tuulettamaan fiiliksiä. :) Np-ultra on sitten heinäkuun lopussa ja jos silloin kaikki näyttää olevan hyvin, niin sitten kerrotaan tuleville isovanhemmille ja kavereille.

Rv 5+3
 
Viimeksi muokattu:
Moikka. Taas tulee sarjassamme "omanapa ja lisää kysymyksyä :/ )
Olen nyt tässä pohtinut että haluaisin mennä lääkäriin ottaan sen raskaustestin verestä, tualla aiemmin joku neuvoi että sinne pääsee siis ilman mitään sen kummempaa syytä . Mullahan syynä on vaan se että 5+4 digi näyttää 2-3 viikkoa viellä, eikä yksikään tikkutesteistä ole ollut täysin tumma, vahvoja ovat mutta vaaleampia kuin kontrolliviivat. Ja jotenkin tää oireettomuus vaivaa... Abaut neljä päivää kesti se nippailu munasarjoissa mutta nyt se on mennyt ohi, tosin jos se oli se keltarauhanen mikä sen aiheutti ja jos oikein ymmärsin, sen pitääkin loppua kun raskaus etenee... No mutta olis kuitenkin mielenrauhan kannalta kiva päästä kuuleen arvot.
Mulla on ensimmäiseen neuvolakäyntiin viellä aikaa yli pari viikkoo, niin soitanko tälle neuvolan tädille ja kysyn häneltä onko mun mahdollista päästä, vai soitanko terveyskeskukseen?
 
J2nsku, mä kävin verikokeessa just oman mielenrauhan vuoksi. Varasin ajan lääkäriin ja pyysin päästä verikokeeseen ja tuloksen sain odottamalla hetken päästä.
Hiukan omaa napaa: tänään rohkenen varata neuvolan ja sen varhaisultran. Jännittää ihan tajuna!
VU menee tosin väkisinkin vkolle 8 kun on reissuja niin hitosti. Mitä ootte arvon daamit muuten mieltä lentämisestä alkuraskauden aikana? Olis lähtö torstaina lyhyelle reissulle. Kysäisen kyllä vielä lääkäriltä tänään asian laitaa.

Illacrimo rv 5 +1
 
Heh, ajattelin ja pelkäsin, että olen oireeton, mutta nyt kun luin teidän viestejä, niin tajusin, että makeanhimon katoaminen ei ehkä johdukkaan flunssasta. :) Olen normaalisti sokerihiiri pahimmasta päästä. Kauhea makeanhimo joka päivä. Nyt ei maita vaikka suklaata ja muuta oli viikonloppuna kaapissa odottamassa. Mutta voisin syödä kaikkea suolaista ja rasvaista. Lisäksi tekee mieli kunnon kotiruokia, vaikka yleensä tykkään enemmän salaateista tms. Muistan että makeanhimo katosi myös kun odotin poikaa ja kun odotin tyttöä, niin makeanhimo vain voimistui (jos mahdollista!). Olisiko siis poika tulossa ;)

Illacrimo, lentämiselle ei ole mielestäni mitään estettä alkuraskaudessa. Vasta muistaakseni rv28(?) jälkeen lentoyhtiöt vaativat lääkärin todistuksen ja luvan lentämiseen. Tuon raskausviikon jälkeenkin olen kyllä edellisissä raskauksissa lentänyt, mutta tosiaan vain lääkärin luvalla.
 
  • Tykkää
Reactions: Illacrimo
Huomenta!

Normaaliraskaudessa lentäminen on aivan turvallista ihan viime metreille saakka. Kotimaanlennoille ottavat viikkoon 38 saakka..ja oisko ollu ulkomaanlennoille viikolle 36. Viikon 28 jälkeen täytyy ainakin finnairille olla lääkärintodistus siitä että raskaus on sujunut ilman ongelmia.
Viime raskaudessa me käytiin Kanarialla kun viikkoja oli muistaakseni 23. Tällä kertaa ollaan menossa Bulgariaan elokuun lopussa. Viikkoja on toivottavasti silloin 17.

Olen kertonut parille hyvälle ystävälle ja äidilleni. Miehen vanhemmille kerrotaan sitten ultran jälkeen. Hieman harmittaa kyllä, että luultavasti joudun paljastamaan tämän ihanan salaisuuden varhaisessa vaiheessa melko monelle. Juhannuksena ja festareilla ei taida perinteiset selitykset mennä läpi...Mitenhän mulla kestää hermo katella 4 päivää kännisiä ihmisiä |O En taida päästä tunnelmassa aivan yhtä pitkälle kuin he :LOL:

Me ollaan menossa varhaisultraan viikonpäästä maanantaina. Maksaa onneksi vain 55e tuolla yksityisessä neuvolassa. Ensimmäinen neuvolakäynti on sitten heinäkuun alussa ja Np-ultra varataan sitten sen jälkeen. Yritän saada sen heinäkuun loppuun ettei tarvitsisi säätää työvuorojen kanssa heti.

Oireina edelleen välillä ällötysolo ja masun nippailut varsinkin iltaisin - aivan niinku ois menkat alkamassa. Näin taisi olla tuon esikoisen kanssakin.

Sarah85 ja sorsa 6+5
 
J2nsku mä soitin neuvolaan, terkka laittaa sieltä lähetteen parissa sekunnissa koneelta, täällä meillä se on ainakin vaikeempi saada lääkäriltä, ensin pitää soittaa ajanvaraukseen ja sit saada soittoaika lääkäriltä tai pahimmassa tapauksessa mennä käymään, terkalle ei tarvii muutakuin soittaa soittotunnilla.
 
Täällä on puhuttu painosta. Mulla on normaalipainooni verrattuna +10 kg liikaa, ja nyt jo ennen plussaamista tuli 2kiloa viikossa lisää. Plussaamisen jälkeen ei onneksi ole tullut kuin 300 g nää. Olen kyllä vähän hillinnyt syömisiäni tuon kahden kilon jälkeen. Mulla ei varsinaisia mielitekonsa ole, paitsi se, että mun tekee mieli lihaa. En ole liki pariin vuoteen syönyt lihaa...

Itsekin olen miettinyt miten saisin painon pidettyä aisoissa. Kohtuullinen määrä terveellistä ruokaa, enemmän täysjyvää kuin valkoista, sokerit minimiin ja päivittäinen liikunta, todennäköisesti kävelyä tai uintia ja pyöräilyä. Mammajoogaan ajattelin mennä, jos pääsen toiselle kolmannekselle asti. Laihduttaa en uskalla.

Mun pitäis tänään soittaa neuvolaan. Jännittää. Hullua.
 
Me ollaan huomenna lähdössä ti-su Budapestiin. Ainoa mikä jännittää on se, että jos jotain tapahtuu (keskenmeno) niin en ehkä haluaisi kovin mielelläni Unkarilaiseen sairaalaan, mutta eihän sitä voi etukäteen pelätä.
 
Sarah85, meillä on samana päivänä samaan neuvolaan ultra-aika :) tosin mietin että varmaan siirrän viikolla, kun nytkin viikkoja vasta 5+6.

Voiko olla mahdollista että kohtu supistelee jo nyt?! Viimeviikolla kun kuurasin kylppärin kaakeleita, alkoi tuntua supistusmaisia kipuja ja helpotti vasta kun olin hetken sohvalla levännyt. Sama oli kun eilen käytiin haaparannassa autolla ja matkat oli aivan tuskaa, jatkuvasti sai pyöriä penkillä, että olo helpottuisi. Edellisestä raskaudesta en muista mitään tällaista, ekat supistukset kun tunsin vasta synnärillä..
 
Onnea Sissiselle! Itellä kans toi makeen himo hävinny kokonaan toisaalta myöskään suolainen herkku ei houkuta. Yksi kummallinen asia etoo, nimittäin lihapullat! jostain syytä niiden pelkkä näkeminen puistattaa vaikka muuten pahoinvointia ei olekkaan imennyt ainakaan vielä. Ei olla kans raskaudsta vielä kellekään kerrottu, ajattelin pasauttaa tiedon kaikille lähisukulaiselle kerralla heinäkuun lopussa 25v. synttäreillä...
 
Kyllä miekin sitä muistelisin et lentäö voi aivan hyvin alusta asti sinne tietyille viikoille asti.

Sissinen, hienoa kuulla hyviä uutisia! :)

Lainakengissä, oon miettinyt ihan samaa ton supistelun kanssa. Mulla tosin melko kivutonta mut tulee semmonen supistusmainen paine hetkeksi alamahaan välillä. Eikä tarvii edes paljoa touhuilla et niin käy.

ON: täällä on oloja pidellyt... hyvin klassinen aamupahoinvointi. Ja kun se hellittää niin loppupäivä lievää krapula tyylistä heikotusta. Ja sitten mulla taas ahdistus nostaa päätä kun huomenna olisi se lääkäri. Pitäö henkisesti jo valmistautua hieman kovistelemaan et jos vois noihin tutkimuksiin laittaa vähän vauhtia.

tosiaan myö selitettiin miehen vanhemmille koki tilanne et ois miehelläkin sit jotain tukea tässä. Samoin mies kertoi muutamalle kaverille. Mulla myös muutamat kaverit tietää ja sit omat vanhemmat ja äidin paras ystävä. Sen verran rankoille ottaa tää pelkotilanne et tukea hyvä olla.
 
Viimeksi muokattu:
Hienoa Sissinen, ihana kuulla :heart:

Tein tänään taas jälleen kerran yhen testin ja se näytti yhtä vahvaa viivaa kuin kontrolli viiva. Pitääpä soittaa sinne terkkarille ja varata aika varmuuden vuoksi.

LISÄYSTÄ TÄHÄN : Soitin sinne neuvolaan niin ei päästänyt mua verestä otettavaan raskaustestiin. Ei oo kuulemma mitään syytä :/ Noh, pitää nyt vaan luottaa noihin testeihin. Ja se sano että jos testit näyttää plussaa niin sit verinäytekkin näyttäis, että ei oo järkee. Vaan jos plussat lähtee haalistuun tai poistuu kokonaan niin sitten.
 
Viimeksi muokattu:
Mulla tänään ensimmäisen kerran meinas jugurtit tulla ylös. Yök! Nyt taas perus krapulafiilis.

Huomenna se ultra. Jännittää. Näin taas unta, että siellä oli vaan pussi joka vastas 4+4....kamalaa...Mä en varmaan uskalla edes katsoa sinne monitoriin.
 
tervetuloa uudet :)
painosta: mulla tuli esikoisen aikana painoa 28kg, ihan järkyttävä määrä!! kaikki kiloista tulivat puolenvälin jälkeen, viimeisellä kuukaudella tuli jopa yli 2kiloa viikossa painoa lisää :/ no todettiinhan minulla r-myrkytys, joten nousu johtui tod.näkösesti siitä :/ mutta synnärille ei jäänyt kuin muutama kilo, ite saanu lähtemään nyt reippaan kympin eli vielä on jäljellä :) aattelinkin ruveta noudattamaan r-diabetes ruokavaliota jos saisi painon kuriin :)
 
Lainakengissä minäkin varasin ensin ultran tälle päivää ja sitten soittelin perään ja siirsin viikolla. Esikoinen oli varhaisultrassa 2 viikkoa pienempi kuin viimeisten menkkojen mukaan raskausviikot ois ollu. Yritän nyt varmistaa että syke näkyy jos massussa joku asustelee. Kamalaa jos maksais tyhjästä ja mikä stressi siitä sitten vielä tulis, jos ei sykettä vielä näkyis.

Onnea sissinenpumputtelevasta pikkusydämestä :heart: nyt näitä ultrauutisia alkaakin sitten varmaan kertyä.

Painosta:Mulla taisi tulla esikoisesta 18 kiloa. Sairastin raskausajan diabetestä ja pääsen sokerirasitukseen varmaan jo ensimmäisen kolmanneksen lopulla. Jouduin pistämään insuliinia eikä arvoja siltikään ehditty saamaan kuriin. Nyt painan onneksi lähtökohtaisesti 10 kiloa vähemmän kuin silloin. Esikoisen odotusajan makasin sohvalla, mutta nyt olen kyllä päättänyt jatkaa liikuntaa - ainakin sen 2 kertaa viikossa salilla ja muulloin lenkkeilyä. Mun oli tarkoitus alkaa tänä kesänä ihan tosissaan rullaluistelemaan, mutta en taida uskaltaa :p
 
Hippu, no voi hitto. Mut se sano että nyt kun tänään tehty testi näytti vahvaa viivaa niin on hormonit noussu et hyvältä näyttää. Sanoin että mulla on viä yks diki jäljellä niin se sanoi että tee se viä tässä joku päivä ja jos se ei oo noussut siihen 3+ niin soittele sit uudestaan.
 
jepatin: Jokohan nyt onnistais :) Sori etten ollut bongannut sun riviä aiemmin.

Täällä oli keskusteltu siitä, mikä maistuu mikä ei. Ja näyttää menevän tosi samalla kaavalla täälläkin kuin muilla. Eli makeiset ja suklaa ei enää maistu ollenkaan, väkisin voi muutaman karkin syödä, mutta heti alkaa ällöttää. Mikään liian makea ei maistu muutenkaan, jätski jotenkuten, mutta ihan rehellinen ruoka ja nimenomaan liharuoka rasvaisessa muodossa ja ne hemmetin perunat. Ihan hirvee himo niihin. Kaikki liian teollinen on yök yök eli raikasta tai rasvasta perusruokaa, niitä menis hirveitä määriä. Ja leipää kunnon päällysteillä. Jännä juttu, kun näin yleistä, että menee näin päin.

Mulla oli kans pojasta hirvee suolasenhimo, ja tytöstä taas niin paha pahoinvointi alussa, että kaikki maistu ihan kakkelssille. Nyt tuntuu samalta kun esikoisesta ja yhden poikaunen nimineen kaikkineen oon ehtinyt jo nähdäkin... :)

sissisellä ihanat uutiset :heart:

Apua, ajoin tänään 2x2t autoa ja olen istunut kovalla penkillä siinä välissä. Kyllä häntäluu huutaa hoosiannaa... Aamulla oli myös sen verran etova olo, että pelkäsin mitähän ajomatkasta tulee. No motarilla vaan ikkunaa auki ja yrskät ulos lennossa, jos ei muuta :D Onneks ei sentään, hyvin meni matka ja nyt on saateltu esikoinen sukulaisiin "leirille".

Huomenna alkaa sitten jotakuinkin 8. raskausviikko, ja vielä sitä vissiin raskaana ollaan!

PH 6+6
 
  • Tykkää
Reactions: Hippu*
Heipat helmikuisille...

Varovaisesti ilmoittaudun mukaan, vaikka pää onkin vielä aika sekaisin ja edellisen raskauden keskenmeno 16. viikolla painaa takaraivossa...

1.2. väpä/36 v./3. lapsi/PHKS

Tämä raskaus on täysi vahinko eli ehkäisystä on huolehdittu eikä ongelmia ole havaittu (kumit käytössä). Siksi raskaus on shokki. Mutta nyt kun olen asiaa pari viikkoa sulatellut, olen ajatellut katsoa tämän kortin loppuun. Uskon kohtaloon, joten ajattelen, että tällä raskaudella on jokin syy ja en henno sitä keskeyttääkään... ja vaikka parisuhde saattaa olla puoleltani vähän heikossa hapessa (parempaan päin menossa kuitenkin), töissä alkaa isotöinen projekti, joka on minun vastuullani ja tähän 75 neliön kämppään ei oikein mahtuisi enää viidettä ihmistä ja alan olla jo vanha tällaiseen touhuun niin kyllä kai kaikki jotenkin järjestyy?!?!

Jonkin verran olen lukenut kuulumisianne salaa taustalla, vaikuttaa hyvältä poppoolta :)! Palaan aktiivisemmin mukaan kunhan kiireiltäni kerkiän. Mainiota vointia jokaiselle :)!

väpä + joku 7 + 1

p.s. Kielipoliisi minussa ei voi ollu huomauttamatta, että kuukauden jälkeen kuuluu tulla piste :ashamed: ... sori tää nipoilu, muuten olen kyllä suuripiirteinen ja rento niin kuin kaikki ihmiset, jotka itsestään näin sanovat :D!
 
  • Tykkää
Reactions: Pippurihäntä
Moi väpä - kiva saada mukaan lisää "ikäneitoja" :) Tämä on myös mulle kolmas lapsi (miehelleni toinen) ja vähän semmoinen hohhoijaa -alku koko raskaudelle, kun tasan yhdestä laakista lähti kun jätettiin kumi pois. Ei siis millään uskottu, että näin vaan nappaisi, kun edellistä tahkottiin 9kk huolella.

Ja joo, mä kuulun siihen samaan sarjaan, joka uskoo, että päivämäärän kuukausinumeron perään kuuluu myös piste :) Tuo kielipoliittisesti "väärä" tapa pudottaa piste pois tulee jenkkien käyttämästä tietokonekielestä, jossa sitä on pidetty ns. turhana. Varsinkin nuoremmat sukupolvet ja useat mainokset toivottavat tuon pisteettömän version ihan sujuvasti tervetulleeksi. Itsellä vähän hitsaa linssiin, mutten alkanut noita muuttaa listaan, jonka edellinen oli suurella vaivalla jo kertaalleen vääntänyt, ja pääsin helpolla, kun vaan copy-pastetin sen tämän ketjun alkuun. Ehkä jonain tylsänä päivänä panen pisteetkin ojoon aikani kuluksi vielä ;)
 
Tervetuloa uudet joukkoon! :) Ja onnea plussista!

Painosta: Mulla on sitten taas päin vastainen ongelma tuon painon kanssa mikä sekään ei ole yhtään hyvä. :ashamed: Ei paranis yhtään oksennella ja olla syömättä. Sen takia varmaan maidon tulokin loppu nopeaan vanhempien lasten kohdalla. Anoreksiaa ei ole vaan on vähän vilkas tuo aineen vaihdunta.

Heilanga
, onnea ultraan! Toivottavasti tulee hyviä uutisia!

ON: Tässä vähän mietityttää, että mitä sitten jos ei saikkua saa lisää ja joutuu töihin menemään. On meinaan hyvinkin yököttävä ja hapokas olo etenkin aamuisin ja sitä kestää pitkälle iltapäivään. Yhtään parane yskästä kun tulee yökkäys heti perään. Ihan myöhään illalla pystyy jo syömään normaalia ruokaa. Muuten meneekin pieniä määriä mautonta leipää ja maitoa. Kaikki hajut käy nenään ihan kamalasti ja jos ei oo sillä hetkellä paha olo niin kyllä tulee kun jääkaapin avaa tms. muuta tunkkaista hajua (kivaa olla hoitoalalla...). Huomenna se gynekologi ja ultra. Jännittää ihan kamalasti. Ja lisänä tosiaan tämä pahoinvointi. Mulle on nyt ilmaantunut tosi kiusallinen vaiva. Ummettaa ja ilmaa on mahassa ihan valtavat määrät! Alavatsan turvotuskin palaili viikon tauon jälkeen.

Onko teillä kellään semmoista että alavatsa kipeytyy kun liikkuu enemmän? Tai siis normaalin verran. Tätä olen ihmetellyt tässä.
 
Viimeksi muokattu:
Onko kenellekään tullut hieman jotain ahdistusta? Meillä tämä lapsi on siis todella toivottu! Silti ahdistun heti jos asiasta pitää alkaa puhumaan (pari ystävää, siskoni ja äitini tietävät). Ystäväni alkoi kyselemään kun heidän häät ovat 2015 elokuussa että kai tämä meidän vauva tulee juhliin ja että meneekö kirkko-osuuden ajaksi hoitoon. Jos tämä lapsi siis joskus syntyy niin hän olisi silloin puolivuotias. Enhän minä osaa ajatella itseäni ollenkaan vielä puolivuotiaan lapsen äitini (huomioikaa: ensimmäinen lapsi tulossa)! Vasta totuttelen ajatukseen että olen raskaana. Kai tässä osasyynä on se, että keskenmenemisen pelko on suuri ja kaikki tuntuu vielä melko utopiselta. Kai nämä ahdistukset helpottavat...
 
Kaneli88 Ihan täysin samat fiilikset kun sulla. Omassa päässäni ehkä uskallankin ajatella ja haaveilla joskus jotain juttuja, mutta ääneen en. Ahistaa heti jos mies alkaa puhua jotain lapsi juttuja, ja yritän joka väliin pistää sen "JOS" sanan. Esim eilen illalla mies alkoi puhumaan mihin pistetään pinnasänky... argh... Ja sanoi yks päivä et nyt ku mennään vastasuudes kirppareille ni siäkin voi kattella vauvalle jotain.
Mietin et miten sitä uskaltaa sit viimesinä viikkoina (JOS sinne asti päästään) ostella kaikkee ja sisustaa vauvan huonetta, miettiikö sillonkin et mitä jos synnytyksessä käykin jotain...
 

Yhteistyössä