Illacrimo: pahoittelut :'( Tsemppiä sinne ihan hirveesti teille molemmille.
Täällä oksennukset ovat loppuneet. Edelleen pahoinvointia ajoittain. Närästystä myös ollut ja siihen ei enää renniet ym auta joten pitäisi varmaan lääkärissä käydä. Samoin ylävatsan kova turvotus vaivaa. Useampana iltana ollut että vaikka söisi pientä ja kevyttä niin tuntuisi että ylävatsa repee eikä ruoka liiku sieltä moneen tuntiin mihinkään. Ihan kuin ruoansulatusentsyymit olisi kadonneet. Pitänee ottaa lääkärin kanssa myös tuo puheeksi kuhan sinne pääsen.
Olen nyt käynyt akupunktiossa viisi kertaa. En tiedä onko se nyt ollut se syy että olot on helpottanut, mutta vielä jatkan muutaman kerran. Valittelin siellä myös kun en ollut pariin viikkoon saanut unta kuin 1-2 tunnin pätkissä. Pisteli siihen sitten pari neulaa ja heti unet parani! Täällä oli migreenistä kärsiviä. Siskoni kärsi myös raskauden aikana ja sai akupunktiosta avun siihen eikä enää joutunut kärvistelemään kivuissa.
Tämä väsymys on kyllä jotain ihan uskomatonta! Koko ajan nukuttaa. Sairasloma loppuu niin että ens tiistaina pitäisi mennä iltavuoroon ja sitten kaksi vapaata ja kaksi yötä. Hieman pelottaa miten ihmeessä pysyn hereillä yövuorot. Toivon kyllä, että pääsisin jo töihin. Menisi päivät nopeammin. Tuntuu, että sinne np-ultraan olisi ikuisuus!
Täällä on puhuttu että onko kääntynyt vähän niin kuin itsekseen olemiseen. Olen niin huomannut tämän! En jaksaisi yhtään jutella kenenkään kanssa. Varsinkaan tästä raskaudesta en halua puhua niiden kanssa jotka tietävät. Ihan hassua. Jotenkin sitä haluaa vielä totutella ajatukseen ihan itsekseen. Harmittaa jotenkin että äitini arvasi heti. Hän on hieman hössöttävää tyyliä. Appivanhemapani eivät tiedä ja olemme joutuneet selittämään tämän minun huonovointisuuden matkapöpöllä. Noh anoppi sitten vkl muutaman sidukan jälkeen päätti huolestua voinnistani oikein kunnolla ja soitti minun omalle äidilleni ja uteli tältä että mikä minua oikein vaivaa. Äitini taas kokee, että olemme aivan kohtuuttomia ettemme kerro heille. Sain ihan hirveän hepulin. Tuli olo että minua vainotaan ja painostetaan. Minä kun haluaisin olla vain rauhassa. Että tämmöstä draamaa täällä.
Mites muiden hellepäivät ovat sujuneet?
Kaneli ja Öttiäinen noin 8+0
Täällä oksennukset ovat loppuneet. Edelleen pahoinvointia ajoittain. Närästystä myös ollut ja siihen ei enää renniet ym auta joten pitäisi varmaan lääkärissä käydä. Samoin ylävatsan kova turvotus vaivaa. Useampana iltana ollut että vaikka söisi pientä ja kevyttä niin tuntuisi että ylävatsa repee eikä ruoka liiku sieltä moneen tuntiin mihinkään. Ihan kuin ruoansulatusentsyymit olisi kadonneet. Pitänee ottaa lääkärin kanssa myös tuo puheeksi kuhan sinne pääsen.
Olen nyt käynyt akupunktiossa viisi kertaa. En tiedä onko se nyt ollut se syy että olot on helpottanut, mutta vielä jatkan muutaman kerran. Valittelin siellä myös kun en ollut pariin viikkoon saanut unta kuin 1-2 tunnin pätkissä. Pisteli siihen sitten pari neulaa ja heti unet parani! Täällä oli migreenistä kärsiviä. Siskoni kärsi myös raskauden aikana ja sai akupunktiosta avun siihen eikä enää joutunut kärvistelemään kivuissa.
Tämä väsymys on kyllä jotain ihan uskomatonta! Koko ajan nukuttaa. Sairasloma loppuu niin että ens tiistaina pitäisi mennä iltavuoroon ja sitten kaksi vapaata ja kaksi yötä. Hieman pelottaa miten ihmeessä pysyn hereillä yövuorot. Toivon kyllä, että pääsisin jo töihin. Menisi päivät nopeammin. Tuntuu, että sinne np-ultraan olisi ikuisuus!
Täällä on puhuttu että onko kääntynyt vähän niin kuin itsekseen olemiseen. Olen niin huomannut tämän! En jaksaisi yhtään jutella kenenkään kanssa. Varsinkaan tästä raskaudesta en halua puhua niiden kanssa jotka tietävät. Ihan hassua. Jotenkin sitä haluaa vielä totutella ajatukseen ihan itsekseen. Harmittaa jotenkin että äitini arvasi heti. Hän on hieman hössöttävää tyyliä. Appivanhemapani eivät tiedä ja olemme joutuneet selittämään tämän minun huonovointisuuden matkapöpöllä. Noh anoppi sitten vkl muutaman sidukan jälkeen päätti huolestua voinnistani oikein kunnolla ja soitti minun omalle äidilleni ja uteli tältä että mikä minua oikein vaivaa. Äitini taas kokee, että olemme aivan kohtuuttomia ettemme kerro heille. Sain ihan hirveän hepulin. Tuli olo että minua vainotaan ja painostetaan. Minä kun haluaisin olla vain rauhassa. Että tämmöstä draamaa täällä.
Mites muiden hellepäivät ovat sujuneet?
Kaneli ja Öttiäinen noin 8+0